Antti Kurvinen, Annika Saarikko ja Mika Lintilä. / LEHTIKUVA
KOMMENTTI | Kuka saatteli Mika Lintilän negatiiviseen julkisuuteen? Sitä on viime päivinä pohdittu urakalla. Kansanedustaja Jussi Halla-aho arvioi Lintilän kujanjuoksun johtuvan keskustan sisäisestä valtapelistä. Kokoomukseen kallellaan olevan Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko lyttää Halla-ahon arvion.
Mielenkiintoinen kysymys ei niinkään ole se, käyttääkö keski-ikäinen ministeri alkoholia stressin taltuttamiseen vaan se, kuka vuotaa asioita medialle ja miksi.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) arvioi tapahtumien liittyvän keskustan valtapeliin.
US-päätoimittaja Markku Huusko näyttäisi olevan toista mieltä. Hän osallistuu debattiin julkaisemalla analyysin Uudessa Suomessa (maksumuuri).
Huuskon analyysissä on paljon kysymysmerkkejä. Huuskon mukaan tapauksessa Lintilän tapauksessa on epäselvää..
– onko Lintilä hoitanut virkatehtäviään päihtyneenä,
– onko Lintilä pitänyt valtiovallan tervehdyspuheen päihtyneenä,
– heijastuuko kohu seuraavan eduskunnan kokoonpanoon,
– onko kohu keskustalle kielteinen vai tuoko se sympatiaääniä ja
– joutuuko Lintilä, Kurvinen vai Savola pihalle eduskunnasta.
Sen sijaan Huuskolle ei ole epäselvää, miten Jussi Halla-aho suhtautuu asiaan. Analyysin mukaan:
– Halla-aho on ottanut Lintilä-kohun ”lyömäaseeksi”,
– Halla-ahon tekstin sävy on ”kylmä ja laskelmoiva”, ja
– Halla-aho on Lintilän tapauksesta ”vahingoniloinen”.
Hivenen erikoinen analyysi Huuskolta, sanoisin. Sen mukaan kaikki on epävarmaa – paitsi se, että Halla-aho on ilkeä ja väärässä.
Hmm.
Mielestäni Halla-ahon lyhyen FB-kirjoituksen perusteella on aika vaikeaa tehdä pitkälle meneviä ja varmoja johtopäätöksiä siitä, missä mielentilassa teksti on kirjoitettu. Huuskon kommentit kertovat todennäköisemmin siitä, miten hän itse Halla-ahoon suhtautuu.
Jatketaan.
Huuskon analyysi toteaa: ”Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho levittää elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) alkoholikohusta teoriaa ”kepun jäsentenvälisestä selkäänpuukotuksesta”
Teoriahan se tietenkin on, mutta onko se totta vai ei? Huuskon analyysi ei ota asiaan kantaa, joten pohtikaamme asiaa itse.
Jos en aivan väärin muista, Lintilän huomiota herättänyt Marin-meemikuva julkaistiin alun perin keskustan kansanedustajien sisäisessä Salityön tuki -Whatsapp-ryhmässä. Vuoto on väkisinkin peräisin keskustasta, koska ei ole todennäköistä, että kyseisessä ryhmässä olisi ollut muita kuin keskustalaisia.
Meemikuvaa on ensimmäisten joukossa rääppimässä keskustakansanedustaja Mikko Kärnä. Lintilä yrittää korjata virhettä tekemällä perään uusia virheitä. Hän höpöttelee kaappauksista ja rinnakkaiskäytöstä ja menettää kasvonsa ensimmäisen kerran. Ellei eletä hyvin kummallisessa vaihtoehtotodellisuudessa, valheiden sopertelu tai kasvojenmenetys ei ole puolueille eduksi.
Kaappaussotku velloo julkisuudessa aikansa. Sitten muut aiheet kiilaavat edelle.
Hetken päästä seuraa kasvojenmenetys numero kaksi. Tällä kertaa Lintilää höykytetään liiallisen alkoholinkäytön takia. Iltalehden tutkiva toimittajaryhmä Ristamäki-Lehtonen-Hanska kertoo, että:
Keskustalähde toteaa: ”On varmasti ollut hetkiä, jolloin on oltu ministerin tehtävässä selkeästi alkoholin vaikutuksen alaisena”
Edelleen IL kertoo, että Lintilä on lukuisien valtakunnan politiikassa mukana olevien/olleiden eri puolueita edustavien henkilöiden mukaan ”esiintynyt päihtyneenä virkatehtävissään”.
IL listaa lisää alkoholiin liittyviä tapauksia :
Eräs Lintilän kanssa työskennellyt henkilö vahvistaa IL:lle, että ministeri on juonut myös virkamatkoillaan alkoholia.
IL:n kirves lyö erityisen lujaa kohdassa, jossa kerrotaan Lintilän matkasta Suomi Areenaan 2022.
”Kesällä 2022 Lintilä hyppäsi ministeriön virka-autoon kotonaan Toholammilla, ja lähti kohti Porissa järjestettävää Suomi-areenaa. Matkalla kyytiin nousi Lintilän erityisavustaja, joka oli saanut Lintilältä erikoistehtävän.
IL:n tietojen mukaan Lintilä oli ohjeistanut puhelimessa erityisavustajaansa tuomaan matkaevääksi pullollisen Jaloviinaa, mutta erityisavustaja oli luullut pyyntöä vitsiksi.
Lintilä ei kuitenkaan IL:n tietojen mukaan ollut vitsaillut. Niinpä Lintilä antoi virka-autonsa kuljettajalle tehtäväksi ajaa lähimmän Alkon kautta, josta erityisavustaja kävi ostamassa Jaloviina-pullon ministerin ohjeiden mukaisesti. Pullo juotiin matkalla Poriin.”
IL kertoo, että Poriin matkaava Lintilä on antanut sille matkan aikana Uniper-kauppoja koskevan haastattelun. Rivien välistä lukijalle tarjoillaan ajatus siitä, että miljardikauppoja kommentoidaan kirkkaiden voimin.
Kuka paljasti medialle ministerin ja erityisavustajan välisen keskustelun? Autonkuljettaja, erityisavustaja, joku tuntematon kyydissä ollut vai Lintilä itse? Vaihtoehtoja ei ole kovin monta. Lintilä on epätodennäköisin vaihtoehto, autonkuljettaja toiseksi epätodennäköisin. Tuntematon kyydissäolija on mahdollinen, mutta tämä edellyttäisi sitä, että a) tällainen henkilö on ollut olemassa sekä b) hän olisi laverrellut asiasta.
Todennäköisempää on, että erityisavustaja on itse kertonut asiasta eteenpäin. Ei välttämättä suoraan medialle vaan jollekulle, joka on kertonut asiasta eteenpäin.
Asiat näyttäisivät olevan seuraavasti: Eduskuntaryhmän sisäinen viestintä vuotaa. Ministerin ja erityisavustajan väliset keskustelut vuotavat. Keskustan kansanedustaja supattaa medialle alkoholinkäytöstä. Keskusta-kansanedustaja Mikko Kärnä ivaa omaa ministeriään julkisuudessa ja nöyryyttää oman puolueensa ministeriä vaatimuksilla poliisitutkinnan aloittamisesta.
Kepun paatti vuotaa.
Jälleen.
Suuren vaalirahakohun aikana keskustapuolue oli tuhoutua kokonaan kilpailevien leirien lahdatessa toisiaan erilaisin mediavuodoin.
Mediavuodon kaava on hyvin yksinkertainen: On olemassa jokin vääryys, jota organisaatio piilottelee. Sekä joku, jolla on motiivi asian julkistamiseen. Vuodon motiivi voi olla oikeudenmukaisuus, mutta kyse voi olla myös vallanhimosta.
Koska kyse on kepusta, kunnianhimo on todennäköisempi motivaattori kuin oikeudenmukaisuus.
Media ei välitä motiivista, se painaa kiusalliset asiat lehteen, jos se voi olla riittävän varma tietojen todenperäisyydestä.
Lopuksi:
Puolueet näyttäisivät kilpailevan lähinnä keskenään. Tämä on pitkälti harhaa, ja johtuu pitkälti siitä, että mediat eivät joko näe puolueiden sisälle, tai eivät halua sinne katsoa.
Kaikkein kovin ja raa’n kilpailu käydään vanhojen puolueiden sisällä. SDP, kokoomus ja keskusta koostuvat keskenään kilpailevista eliittiryhmistä, jotka käyvät loputonta sisällissotaa ja taistelua paikasta auringossa. Ne eivät halua vaikuttaa julkisuudessa vallanhimoisilta torakerhoilta, vaan hymyileviltä ja sopuisilta yhteisten asioiden hoitajilta.
Suuri yleisö näkee yleensä vain kirveen heilahduksen. Katri Kulmuni lopettaa yhtäkkiä. Mitä tapahtui? Emme koskaan saa tietää. Mika Lintilä ”paljastuu” kirkkaiden ystäväksi. Miksi? Emme koskaan saa tietää sitäkään.
Mutta jotain voimme päätellä aikajanasta. Lintilää koskevat vuodot näin lähellä vaaleja eivät ole sattuma. Joku haluaa vahingoittaa joko Lintilää tai Saarikkoa. Todennäköisesti ennen muuta Saarikkoa, jonka asema on jo valmiiksi vaakalaudalla.
Eduskuntaryhmä kapinoi jo avoimesti. Saarikko esitti Lintilää ”huippusuositun” hymypoika Antti Kaikkosen tuuraajaksi, kun Kaikkonen säntäsi isyyslomalle. Ryhmä ei hyväksynyt esitystä. Kynnys tällaiselle on huomattavan korkea, sillä se nolasi Saarikon perinpohjaisesti. Miten Suomea voisi johtaa henkilö, joka ei saa pidettyä aisoissa edes omaa eduskuntaryhmäänsä?
Jos Saarikon vaalitulos jää vaalipäivänä 2.4. heikoksi, puheet hänen erostaan alkavat välittömästi.
Todennäköisin Lintilä-vuotaja tulee siitä leiristä, joka näkee itsensä seuraavana kepu-puheenjohtajana.
Saarikko tietää suurta yleisöä paremmin, kenestä on kyse. Hänen epäkiitollinen tehtävänsä on yrittää näyttää reipasta naamaa niiden vierellä, jotka hamuavat hänen paikkaansa.
Politiikka on raaka laji.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
