

Ursula von der Leyen Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2017. https://www.securityconference.de/mediathek/munich-security-conference-2017/image/ursula-von-der-leyen-14/ Kuvan lisenssi https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/de/deed.en
Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pahempi federalisti kuin edeltäjänsä Juncker
Komission uusi puheenjohtaja näyttää olevan täysi federalisti. Hän haaveilee Euroopan Yhdysvaltojen perustamisesta. Tämä onkin ollut Euroopan poliittisen eliitin haave jo 1950-luvulta lähtien. Ursula von der Leyenin ohjelmassa EU:n kehittämiseksi myötäillään kaikkein pisimmälle vietyjä ehdotuksia yhteisvastuun kasvattamisesta ja riskien jaosta EU-maiden kesken. Hän haluaa myös Euroopan unionille johtavan roolin maailmanpolitiikassa ja maailmantaloudessa, analysoi taloustieteilijä Heikki Koskenkylä.
Von der Leyenin agendalla on kuusi pääaluetta, joita hän haluaa kehittää unionissa. Ne ovat:
Otsakkeiden tasolla tämä ohjelmanjulistus on varsin yleistä propagandaa eikä sellaisenaan kerro paljon mitään. Ilmastonmuutoksen torjunnassa von der Leyen tähtää maailman kärkimaaksi. Hän haluaa myös tiukan EU-tason lainsäädännön tälle alueelle. EU:n nykyinen tavoite on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hän haluaa nostaa tavoitteen 55 prosenttiin. Hän ehdottaa EU-alueelle yhteistä hiilidioksidipäästöjen verotusta.
Erikoista tässä on se, että von der Leyenin kotimaa Saksa on ajanut itsensä umpikujaan Energiewenden päätöksellään, jossa Saksa luopuu ydinvoimasta, kuten Suomen Uutiset aiemmin kirjoitti.
Kaikilla muillakin ohjelman alueilla tavoitteena on lisätä yhteisvastuuta, riskien jakoa ja kustannusten jakoa. EU:n budjettiin kaavaillaan yhteisiä EU:n laajuisia veroja usealle alueelle.
EU-verot ohjelmassa
Komissio on jo vuosia ehdottanut yritysverotuksen täydellistä harmonisointia ja ainakin osan tästä verotuksesta siirtämistä yhteisön tasolla kerättäväksi. Yhteisötason verotuksen aloittaminen on suuri periaatteellinen kysymys. Tämä jos mikä olisi askel kohti täydellistä federalismia, joka kaventaisi huomattavasti kansallista päätäntävaltaa.
Von der Leyen näyttää olevan vankkumaton yhteisötason verotuksen kannattaja. Myös yhteisen suhdannetasausrahaston luominen olisi ratkaiseva askel kohti todellista liittovaltiota. Hän ehdottaa myös yhteisen työttömyysrahaston perustamista ja kannattaa yhteistä talletussuojaa pankkiunioniin.
Erityisen vaarallista on von der Leyenin näkemys, että EU:n perussopimuksen artikloja voidaan soveltaa niin, että päätöksenteko veroasioissa voisi tapahtua määräenemmistöllä.
Von der Leyenin ehdotukset merkitsevät huomattavaa EU:n budjetin kasvua ja euroalueelle perustettavaa omaa budjettia.
Kohti yhteistä pakolaispolitiikkaa
Pakolaispolitiikassa von der Leyen kannattaa tiukkaa yhteistä linjaa ja sitovia kiintiöitä maille pakolaisten vastaanotossa. Unionin arvokysymyksissä hänellä on tiukka linja muun muassa Unkaria ja Puolaa kohtaan.
Monissa kysymyksissä von der Leyen näyttää olevan pitkälti Ranskan presidentti Macronin linjoilla. Toisaalta hänen näkemykset poikkeavat selvästi kotimaansa Saksan linjauksista erityisesti taloudellisen yhteisvastuun kasvattamisessa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa hyvin kriittinen kanta Ursula von der Leyenin ohjelman julistukseen. Eduskuntavaaleissa kansa ei ole antanut valtakirjaa federalismiin siirtymiselle.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuleva talouskomissaari Gentiloni haluaa poistaa yksimielisyysvaateen pienten EU-maiden verotusasioissa

EU:n suurten maiden johtajat tekevät mitä haluavat
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää