Ursula von der Leyen Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2017. https://www.securityconference.de/mediathek/munich-security-conference-2017/image/ursula-von-der-leyen-14/ Kuvan lisenssi https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/de/deed.en
Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pahempi federalisti kuin edeltäjänsä Juncker
Komission uusi puheenjohtaja näyttää olevan täysi federalisti. Hän haaveilee Euroopan Yhdysvaltojen perustamisesta. Tämä onkin ollut Euroopan poliittisen eliitin haave jo 1950-luvulta lähtien. Ursula von der Leyenin ohjelmassa EU:n kehittämiseksi myötäillään kaikkein pisimmälle vietyjä ehdotuksia yhteisvastuun kasvattamisesta ja riskien jaosta EU-maiden kesken. Hän haluaa myös Euroopan unionille johtavan roolin maailmanpolitiikassa ja maailmantaloudessa, analysoi taloustieteilijä Heikki Koskenkylä.
Von der Leyenin agendalla on kuusi pääaluetta, joita hän haluaa kehittää unionissa. Ne ovat:
Otsakkeiden tasolla tämä ohjelmanjulistus on varsin yleistä propagandaa eikä sellaisenaan kerro paljon mitään. Ilmastonmuutoksen torjunnassa von der Leyen tähtää maailman kärkimaaksi. Hän haluaa myös tiukan EU-tason lainsäädännön tälle alueelle. EU:n nykyinen tavoite on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hän haluaa nostaa tavoitteen 55 prosenttiin. Hän ehdottaa EU-alueelle yhteistä hiilidioksidipäästöjen verotusta.
Erikoista tässä on se, että von der Leyenin kotimaa Saksa on ajanut itsensä umpikujaan Energiewenden päätöksellään, jossa Saksa luopuu ydinvoimasta, kuten Suomen Uutiset aiemmin kirjoitti.
Kaikilla muillakin ohjelman alueilla tavoitteena on lisätä yhteisvastuuta, riskien jakoa ja kustannusten jakoa. EU:n budjettiin kaavaillaan yhteisiä EU:n laajuisia veroja usealle alueelle.
EU-verot ohjelmassa
Komissio on jo vuosia ehdottanut yritysverotuksen täydellistä harmonisointia ja ainakin osan tästä verotuksesta siirtämistä yhteisön tasolla kerättäväksi. Yhteisötason verotuksen aloittaminen on suuri periaatteellinen kysymys. Tämä jos mikä olisi askel kohti täydellistä federalismia, joka kaventaisi huomattavasti kansallista päätäntävaltaa.
Von der Leyen näyttää olevan vankkumaton yhteisötason verotuksen kannattaja. Myös yhteisen suhdannetasausrahaston luominen olisi ratkaiseva askel kohti todellista liittovaltiota. Hän ehdottaa myös yhteisen työttömyysrahaston perustamista ja kannattaa yhteistä talletussuojaa pankkiunioniin.
Erityisen vaarallista on von der Leyenin näkemys, että EU:n perussopimuksen artikloja voidaan soveltaa niin, että päätöksenteko veroasioissa voisi tapahtua määräenemmistöllä.
Von der Leyenin ehdotukset merkitsevät huomattavaa EU:n budjetin kasvua ja euroalueelle perustettavaa omaa budjettia.
Kohti yhteistä pakolaispolitiikkaa
Pakolaispolitiikassa von der Leyen kannattaa tiukkaa yhteistä linjaa ja sitovia kiintiöitä maille pakolaisten vastaanotossa. Unionin arvokysymyksissä hänellä on tiukka linja muun muassa Unkaria ja Puolaa kohtaan.
Monissa kysymyksissä von der Leyen näyttää olevan pitkälti Ranskan presidentti Macronin linjoilla. Toisaalta hänen näkemykset poikkeavat selvästi kotimaansa Saksan linjauksista erityisesti taloudellisen yhteisvastuun kasvattamisessa.
Suomen hallituksen on syytä ottaa hyvin kriittinen kanta Ursula von der Leyenin ohjelman julistukseen. Eduskuntavaaleissa kansa ei ole antanut valtakirjaa federalismiin siirtymiselle.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tuleva talouskomissaari Gentiloni haluaa poistaa yksimielisyysvaateen pienten EU-maiden verotusasioissa
EU:n suurten maiden johtajat tekevät mitä haluavat
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää