EU-maat jakautuivat itäisiin ja läntisiin maihin turvapaikanhakijoiden jyvityskiistassa. Euroopan komissio pitää pakotettua jyvitystä esillä, kun taas Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk tuomitsi pakkojyvityksen olevan tehoton. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker väläytti kiistaan uutta enemmistöpäätöstä yksimielisen päätöksen sijaan.
– Eurooppa-neuvosto tutkii komission jättämää esitystä. Ja jos emme saavuta konsensusta, ei tässä vaiheessa voida poissulkea määräenemmistöpäätöstä, Juncker kertoi.
Määräenemmistöpäätöksen taakse tarvitaan 16 EU-jäsenmaata ja vähintään 65 prosenttia edustetusta väestöstä. Neuvosto käytti määräenemmistöpäätöstä vuonna 2015 sorvatessaan pakkoon perustuvaa taakanjakoa. Suomi ei puoltanut pakkoesitystä. Neuvostossa on tapana ollut tehdä vain yksimielisiä päätöksiä poliittisesti herkissä aiheissa.
Pakkojyvityksessä EU-maille määrätään tietty määrä turvapaikanhakijoita, jotka maan on otettava vastaan. Niskuroivaa maata voidaan rangaista sakoilla.
EU:n ulkorajojen vahvistamisesta EU-johtajien ajatukset kulkevat samansuuntaisesti.
Ennen Eurooppa-neuvoston kokousta Tuskin kirje sai maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopouloksen hiiltymään. Hän kutsui Tuskin jyrkkää tuomiota pakkojyvitykselle “epäeurooppalaiseksi”. Kirje tuohdutti myös eteläisiä EU-maita.
Avramopouloksen vastaus raivostutti EU-jäsenmaiden johtajia vielä enemmän. Politco-lehti kirjoittaa Avramopouloksen kommentin olleen Brysselin kuplan pahin mahdollinen herjaus.
Neuvosto oli vuonna 2015 pakkojyvityksen takana, mutta on sittemmin vaihtanut kantaansa. Se on tehnyt komissiossa kipeää.
– Tusk vesittää kaiken neuvoston tekemän työn, EU-diplomaatti valitti.
EU-virkamies kertoi Politicolle, ettei komissio ole suinkaan eri mieltä kuin Tusk. Tuskin suorasukainen tuomio pakkojyvityksen epäonnistumisesta oli liikaa.
Visegrad-maat (Tšekki, Slovakia, Unkari ja Puola) jatkoivat pakkojyvitysmallin vastustamista. Maat eivät juuri ole vastaanottaneet turvapaikanhakijoita vuoden 2015 päätöksen mukaisesti. Pakkojyvitysmalli on muutoinkin takkuillut pahasti manner-Euroopassa.
Maat ovat valmiita tarjoamaan noin 35 miljoonaa euroa EU-rajavalvontaan. Saksan ja Hollannin mielestä rajavalvontaan osoitetut rahat eivät silti riitä välttämään osallisuutta jyvitykseen.
Slovakian pääministeri Robert Fico puolusti rajavalvontaan suunnattua investointia. Hänen mukaansa Visegrad-maat ovat jatkossakin valmiita avamaan lompakkojaan mielekkäisiin investointikohteisiin. Se osoittaa hänen mielestä solidaarisuutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Lue lisää
Lue lisää
