Komissio toivottaa 50 000 uutta pakolaista tervetulleiksi Eurooppaan – Suomi unionin linjoilla
EU haluaa pakolaispolitiikkaan yhä pakottavampaa taakanjakoa, josta kieltäytyvää maata rangaistaisiin taloudellisesti. Euroopan unionin komissio esitti viime torstaina omat suunnitelmansa pakolaispolitiikasta. Euroopan maiden johtajat keskustelevat EU:n yhteisestä turvapaikka- ja muuttoliikennepolitiikasta tämän viikon torstaina.
Suomen virallinen kanta pakolaispolitiikkaan myötäilee EU-komission kantoja, kävi ilmi Iltalehden tekemästä vertailusta. Vertailua tulkitessa on huomattava, että Sipilän hallituksen ohjelmassa on paperilla perussuomalaisia maahanmuuttolinjauksia, joita ei kuitenkaan ole tähänkään mennessä toteutettu kovin tarkkaan.
Komissio vaatii jäsenmaita valvomaan EU:n ulkoraja nykyistä paremmin, ja esimerkiksi uusi Euroopan raja- ja merivartiovirasto pitäisi saada nopeassa tahdissa täyteen toimintavalmiuteen. Suomen hallitus on samalla linjalla.
Komission mukaan maahanmuuttoa on hillittävä huolehtimalla EU:n ja Turkin sopimuksen täytäntöönpanosta, yhteistyössä pakolaisjärjestöjen kanssa ja rahoittamalla EU:n Afrikka-hätärahastoa. Suomen hallitus haluaa auttaa turvapaikanhakijoita entistä enemmän lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että myös suora kotiinpaluu leireiltä olisi mahdollista.
Niin sanotun Dublin-säännön mukaan toiseen EU-maahan saapunut turvapaikanhakija pitäisi palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensiksi rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi. Suomi haluaisi saada tämän huonosti käytännössä toimivan järjestelmän toimimaan. Komission mukaan jäsenmaita voisi pakottaa vastaanottamaan turvapaikanhakijoita vakavissa kriisitilanteissa. Suomen linja on, että päätökset solidaarisuudesta poikkeustilanteissa on aina sovittava etukäteen.
Iltalehden mukaan komissiossa on myös esitetty, että taakanjaosta kieltäytyvä maa voisi menettää EU-rahaa.
Komissio ehdottaa, että toukokuuhun 2019 mennessä unionin alueelle sijoitetaan 50 000 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista lisää. Aiemmassa taakanjaossa onnistuttiin sijoittamaan vain noin 32 000 pakolaista, kun tavoite oli sijoittaa 120 000 ihmistä. Suomi huolehti omasta osuudestaan mallioppilaan tavoin.
Komission tavoittelee kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palautusprosentin nostamista. Suomen linja on, että palautuksia on tehostettava luomalla EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo mahdollisimman pian, Iltalehti kirjoittaa.
Käytännössä laittomille maahanmuuttajille lisää terveyspalveluja tarjoava Helsinki vetää mattoa Suomen hallituksen tavoitteiden alta. Kuten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Suomen Uutisissa, Sipilän hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä tehostamaan kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden maastapoistamista. Tarjoamalla laajennettuja sotepalveluja tälle kohderyhmälle Helsinki vetää mattoa myös hallituksen tavoitteiden alta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää