Suuri joukko siirtolaisia odottaa Liettuassa pääsyä muualle Eurooppaan. / LEHTIKUVA
Komissio kehuu nyt rajamuureja rakentavia reunavaltioitaan – Unkari sai aikanaan samasta toiminnasta roimat torut
Kreikka, Liettua ja Puola ovat joko rakentaneet tai rakentamassa raja-aitoja EU:n ulkorajoille. Syynä on hallitsematon ja laiton siirtolaisuus. Laittomia rajanylityksiä padonneita EU-maita kohdellaan kuitenkin eri tavoin.
Puola aikoo rakentaa raja-aidan Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen Liettuan tavoin. Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten.
Komission sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kertoi, että Liettuan raja-aita voisi olla ihan hyvä ajatus. Puola ja Liettua ravistelevat komissiota ymmärtämään, että laittomilla rajanylityksillä halutaan painostaa ja kiristää unionia. Viesti on alkanut mennä perille.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui Kreikan tehostettua rajavalvontaa todeten alkuvuonna 2020 Kreikan olevan EU:n “kilpi”, minkä hän ilmaisi vieläpä kreikaksi. Laittoman siirtolaisuuden kriisin räjähdettyä käsiin vuonna 2015 komission ymmärrys aiheesta oli varsin rajallisempi.
Unkarille sapiskaa
Vuosina 2015-16 komissio suhtautui rajamuureihin hyvin penseästi. Komissio riiteli Unkarin kanssa maan tehostettua merkittävästi rajavalvontaansa. Vuonna 2015 alkanut laittomien rajanylitysten aiheuttama kriisi johti noin miljoonan ihmisen vaellusta läpi erilaisten EU-maiden.
Huhtikuussa 2015 Unkarin valtaapitävän Fidesz-puolueen kannatus oli noi 39 prosentissa. Fidesz vastasi määrätietoisin ottein alkusyksystä alkaneeseen hallitsemattomaan ja laittomaan siirtolaisuuteen rakentaen muureja rajoilleen. Puolueen suosio kasvoi. Vuoden 2015 lopussa puolueen kannatus oli lähes 50 prosenttia.
Euroopan komissio ei norsunluutornissaan niellyt äänestäjien kannattamaa politiikkaa. Komission silloinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti Unkarin pääministeri Viktor Orbánin toimintaa “lyhytnäköisenä”. Junckerin mukaan Eurooppa jakaantuu siirtolaisvastaisten muurien vuoksi.
Syksyllä 2016 Luxemburgin pitkäaikainen ulkoministeri Jean Asselborn halusi nakata Unkarin pihalle koko unionista. Hän sanoi, ettei hän voi hyväksyä EU:n perusarvoja rikottavan. Asselborn on maan sosialistisen työväenpuolueen jäsen.
Unkarin ystävät olivat vähässä. Itävalta tosin lähetti 60 henkilöä avustamaan Unkarin rajavalvontaa marraskuussa 2016. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz totesi hiljattain, ettei maahan ole tulossa ainoatakaan afgaania.
Onko komissio ymmärtänyt yskän?
Komission suhtautuminen ihmissalakuljettajien liiketoimintamalliin on muuttunut kielteisemmäksi. Se on kiistatonta. Mahdollisia syitä tähän ilmapiirin muutokseen voi olla useampikin.
Komissio on voinut oppia: laiton siirtolaisuus on herkkä aihe Euroopassa. Tämä näkyy poliittisina heilahduksina ja komissio saattaa pelätä, että laittomia rajanylityksiä estämään voi nousta puolueita, joilla on paljonkin hampaankolossa EU:ta vastaan. Esimerkiksi Unkarin lehdissä nostetaan perusteltuja syitä maan EU-erolle.
Vaikka Asselbornin haave Unkarin EU-erosta toteutuisikin, se olisi silti arvovaltatappio EU:lle.
Komission ja Unkarin sapelien kalistelu on voinut vaikuttaa komission kaksoisstandardien käyttöön. Arvovalta murenisi myös silloin, jos EU myöntäisi EU:lle hankalaksi käyneen Unkarin olleen oikeassa.
Liettuan ja Puolan rajakysymyksissä EU:lla on selkeä vihollinen: Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka. Unkarin kohdatessa massiivisia laittomia rajanylityksiä kyse oli Saksan liittokansleri Angela Merkelin linjauksesta tarjota kaikille syyrialaisille turvapaikanhakijoille turvapaikka.
Komissio yrittää osoittaa, että Valko-Venäjän hallinnon toiminta on masinoitua ja se on siksi torjuttavaa. Unkarin tai Liettuan rajoilla itse tilanne ja viranomaisten kohtaamat haasteet ovat silti samoja.
Unkaria on moitittu myös liiallisesta voimankäytöstä rajoilla. Satojentuhansien laittomien rajanylitysten sattuessa lyhyessä ajassa johtaa sekasortoiseen tilanteeseen, jossa viranomaisten on toisinaan välttämätöntä turvautua riittäviin keinoihin järjestyksen ylläpitämiseksi. Vastaavaa kaaosta on saatu nyt seurata tv-kuvista Kabulin lentokentällä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Aljaksandr Lukašenka Ylva Johansson Kaksoisstandardi Liettua Ursula von der Leyen Laiton maahantulo Fidesz Maria Ohisalo Rajavalvonta Jean Asselborn Viktor Orbán Unkari Puola Angela Merkel Euroopan komissio Jean-Claude Juncker
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä
Huhtasaari: “Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”
Itävallan vapauspuolue haluaa “Euroopan linnoituksen” suojelemaan naisia ja lapsia
Bloomberg: 12 EU-maata haluaa unionin maksavan ulkorajojen muurit
Unkari saanee ensimmäisen naispresidenttinsä keväällä – Orbanin puolueen perheministeri presidenttiehdokkaaksi
Unkariin valittiin maan ensimmäinen naispresidentti
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää