Komissio hamuaa yhteisvastuuta

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tavoittelee euroalueelle yhteistä talletussuojaa ja pakkokeinoin tasattavia kiintiöitä turvapaikanhakijoista eri EU-maihin. Hänen molemmat tavoitteet ovat saaneet osakseen ankaraakin vastustusta. Junckerin mukaan Euroopan tila ei ole tällä hetkellä hyvä.

Eurokriisin aikana toteutetut pakkokeinot jakoivat euromaat pohjoisen ja etelän välillä. Peräti 160 000 turvapaikanhakijoiden pakollinen jakaminen eri EU-maiden kesken puolestaan iskee kiilaa EU:n sisälle idän ja lännen välillä.

Portugalista turvapaikka
viime vuonna vain 40 hakijalle

Euroopan komissio yritti aiemmin jakaa pakollisilla kiintiöillä 40 000 turvapaikanhakijaa, mutta ajatuksen vastustus ajoi hankkeen karille. Lopulta EU-maat suostuivat 32 000 ihmisen kiintiöihin, mikä sekin perustui vapaaehtoisuuteen.

Vastustus on kuitenkin laantunut viime aikoina. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat maanantaina keskustelemaan pakollisesta taakanjaosta. Sopimusta ei välttämättä saada tuolloin allekirjoitettua, mutta Juncker toivoo ministeritason kokouksessa päästävän periaatepäätökseen.

Talouslehti Financial Times huomioi myös sen, että pelkkä tahto ei välttämättä tule riittämään. Viime vuonna yli kymmenen miljoonan asukkaan Portugali myönsi turvapaikan 40 henkilölle, mutta komission ehdotuksen mukainen kiintiö tarkottaisi 3 000 ihmisen sijoittamista. Tähän ei ole käytännön edellytyksiä.

Komissio tarjoaa myös porkkanan taakanjaon vastustuksen vähentämiseen. EU laatisi listan niistä maista, joihin palautus voitaisiin tehdä pikapäätöksellä. Tällaisia maita olisi esimerkiksi Balkanilla.

Itäisten EU-maiden vastustus voi lisäksi vaikuttaa kannatusmittauksissa maltillisten puolueiden suosion laskuun. Näin voi käydä myös Ranskassa, jossa Kansallinen rintaman presidentinvaalien mielipidemittausten kärkipaikka voi tukevoitua.

Saksa ei lämpene
yhteiselle talletussuojalle

Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki ovat toivoneet euromaille yhteistä talletussuojaa. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble tyrmää ajatuksen nopeasti. Schäublen mukaan asiasta ei voida edes keskustella, ennen kuin jäsenmaat ottavat talouskurin vakavissaan.

Saksan mielestä jäsenmaiden lainsäädäntöä tulisi yhdistää niin, että sijoittajavastuu toteutuisi paremmin. Mailla tulisi olla automaattinen oikeus pakottaa sijoittajat luottotappioihin, jos pankki tai valtio ajautuisi maksuvaikeuksiin.

Saksan mukaan sijoittajavastuun myötä veronmaksajien rahoja turvattaisiin paremmin. Yhteisen talletussuojan vaarana on, että yhden jäsenmaan veronmaksajat kuittaavat toisen jäsenmaan pankin talousvaikeuksia. Saksa haluaisi myös pankeilta vaadittavan enemmän pääomia siltä varalta, että euromaa ajautuisi rahoituskriisiin.

Ranskan mielestä yhteisellä suojalla estettäisiin Kreikassa nähdyn talletuspaon syntyminen. Talletuspako johti kolmannen tukipaketin koon kasvamiseen, koska pankkien pääomitustarve kasvoi talletusten kadotessa. Ranskan mukaan yhteinen suoja olisi solidaarinen ele kriisimaille, jotka ovat joutuneet ajamaan rankkoja talouden vyönkiristysohjelmia.