

Komissio avaa EU-budjettipelin ensi viikolla – luvassa melkoinen vääntö
Euroopan komission budjettikomissaari Günther Oettinger aikoo esitellä vapun jälkeen 2. toukokuuta EU-budjettiraamit vuosille 2021-2027. Oettinger haluaisi kasvattaa budjetin kokoa noin sadalla miljardilla eurolla siitä huolimatta, että Ison-Britannian EU-eron vuoksi saarivaltakunta ei osallistu enää budjetin rahoitukseen. Budjettikiistasta on odotettavissa tiukkaa vääntöä.
Budjetin koko on tavannut olla noin tuhat miljardia euroa. Se merkitsee noin yhtä prosenttia koko unionin kansantulosta.
Budjetin hyväksynnässä marssijärjestys on komission esityksen jälkeen seuraava: europarlamentin tulee puoltaa esitystä, mutta budjetin hyväksyntä jää EU-maiden johtajista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle. Neuvoston päätöksen tulee olla yksimielinen. Tämän vuoksi budjetin läpimenon tulee ylittää monta rintamalinjaa.
Monta eri näkemystä
Erilaiset näkemykset budjetin koosta voi jakaa karkeasti kahteen leiriin. Osa jäsenmaista haluaisi kutistaa budjettia, kun jotkut maat ovat valmiita kasvattamaan budjettia Ison-Britannian erosta huolimatta.
Pohjoiset jäsenmaat ovat olleet haluttomia paisuttamaan budjettia. Saksa on poikkeuksellisesti valmis maksamaan EU:lle enemmän, mutta se haluaisi muuttaa unionin rahankäyttöä. Eteläiset maat haluavat pääosin kasvattaa budjettia, koska maat ovat usein nettosaajamaita.
Toinen suuri rintamalinja kulkee idän ja lännen välillä. Läntiset maat haluavat itäisten maiden sitoutuvan tietynlaiseen arvopohjaan, koskee se sitten oikeusvaltioperiaatetta tai halukkuutta vastaanottaa ja asuttaa turvapaikanhakijoita.
Kolmanneksi eri jäsenmailla on erilainen käsitys siitä, millä tahdilla budjetti tulisi lyödä lukkoon. Joissakin jäsenmaissa pelätään EU-kriittisten puolueiden kasvattavan ensi vuoden europarlamenttivaaleissa paikkamääriään. Näiden jäsenmaiden intresseissä olisi suuri halu saada budjetti läpi ennen vaaleja. Nettomaksajamaissa halutaan ymmärrettävästi venyttää budjetin läpimeno yli eurovaalien eritoten, jos budjettia kasvatetaan.
Meneillään oleva seitsemän vuoden budjettikauden esitystä tahkottiin yli kaksi vuotta ennen sen läpimenoa.
Eurokriittisyys kasvussa
Ajatushautomo Open Europen Brysselin osaston johtaja Pieter Cleppen mielestä EU:n tulisi tehostaa budjettirahojen käyttöä kasvaneen eurokriittisyyden edessä. Cleppe kirjoittaa, että EU:n hintalapun kasvattaminen ei ole juuri nyt mielekästä.
EU-budjetissa on löysää leikattavaa Cleppen mielestä runsaasti. Noin kolmannes EU-rahoista kuluu maatalouteen. Ennen rahaa jaettiin tuotannon mukaan, mikä johti maataloustuotteissa mittaviin ylituotantoihin. Nykyisin rahaa jaetaan viljelyskelpoisen maan pinta-alan mukaan. Cleppe kirjoittaa, että tällä tavoin EU:n maataloustukia maksetaan tätä nykyä muun muassa Ison-Britannian kuningattarelle.
EU:n aluekehitysrahasto jakaa rahaa melko avokätisesti. Cleppe kirjoittaa CEPR:n (Centre for Economic Policy Research) tutkimuksesta, jossa havaittiin aluekehitysrahojen toimivan jopa tarkoitustaan vastaan. Samoin EU:n tilintarkastajat ovat huomanneet lukuisia epämääräisyyksiä EU-rahojen käytöstä. Eräs merkittävä EU-rahojen käytön kummallisuus paljastui Italian L’Aquilan maanjäristyksen jälleenrakennusurakoissa, kun EU-rahat häipyivät järjestäytyneen rikollisuuden taskuihin. Komissio kuitenkin kiisti asian.
Cleppe moittii myös EU:n hallinnollisten kulujen suurta osuutta. Hän muistuttaa, että parhaimmillaan EU kyllä pystyy toimimaan tehokkaasti huokealla. EU ei esimerkiksi tarvitse mittavaa budjettia solmiakseen vapaakauppasopimuksia unionin ulkopuolisten maiden kanssa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää