

Komissio avaa EU-budjettipelin ensi viikolla – luvassa melkoinen vääntö
Euroopan komission budjettikomissaari Günther Oettinger aikoo esitellä vapun jälkeen 2. toukokuuta EU-budjettiraamit vuosille 2021-2027. Oettinger haluaisi kasvattaa budjetin kokoa noin sadalla miljardilla eurolla siitä huolimatta, että Ison-Britannian EU-eron vuoksi saarivaltakunta ei osallistu enää budjetin rahoitukseen. Budjettikiistasta on odotettavissa tiukkaa vääntöä.
Budjetin koko on tavannut olla noin tuhat miljardia euroa. Se merkitsee noin yhtä prosenttia koko unionin kansantulosta.
Budjetin hyväksynnässä marssijärjestys on komission esityksen jälkeen seuraava: europarlamentin tulee puoltaa esitystä, mutta budjetin hyväksyntä jää EU-maiden johtajista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle. Neuvoston päätöksen tulee olla yksimielinen. Tämän vuoksi budjetin läpimenon tulee ylittää monta rintamalinjaa.
Monta eri näkemystä
Erilaiset näkemykset budjetin koosta voi jakaa karkeasti kahteen leiriin. Osa jäsenmaista haluaisi kutistaa budjettia, kun jotkut maat ovat valmiita kasvattamaan budjettia Ison-Britannian erosta huolimatta.
Pohjoiset jäsenmaat ovat olleet haluttomia paisuttamaan budjettia. Saksa on poikkeuksellisesti valmis maksamaan EU:lle enemmän, mutta se haluaisi muuttaa unionin rahankäyttöä. Eteläiset maat haluavat pääosin kasvattaa budjettia, koska maat ovat usein nettosaajamaita.
Toinen suuri rintamalinja kulkee idän ja lännen välillä. Läntiset maat haluavat itäisten maiden sitoutuvan tietynlaiseen arvopohjaan, koskee se sitten oikeusvaltioperiaatetta tai halukkuutta vastaanottaa ja asuttaa turvapaikanhakijoita.
Kolmanneksi eri jäsenmailla on erilainen käsitys siitä, millä tahdilla budjetti tulisi lyödä lukkoon. Joissakin jäsenmaissa pelätään EU-kriittisten puolueiden kasvattavan ensi vuoden europarlamenttivaaleissa paikkamääriään. Näiden jäsenmaiden intresseissä olisi suuri halu saada budjetti läpi ennen vaaleja. Nettomaksajamaissa halutaan ymmärrettävästi venyttää budjetin läpimeno yli eurovaalien eritoten, jos budjettia kasvatetaan.
Meneillään oleva seitsemän vuoden budjettikauden esitystä tahkottiin yli kaksi vuotta ennen sen läpimenoa.
Eurokriittisyys kasvussa
Ajatushautomo Open Europen Brysselin osaston johtaja Pieter Cleppen mielestä EU:n tulisi tehostaa budjettirahojen käyttöä kasvaneen eurokriittisyyden edessä. Cleppe kirjoittaa, että EU:n hintalapun kasvattaminen ei ole juuri nyt mielekästä.
EU-budjetissa on löysää leikattavaa Cleppen mielestä runsaasti. Noin kolmannes EU-rahoista kuluu maatalouteen. Ennen rahaa jaettiin tuotannon mukaan, mikä johti maataloustuotteissa mittaviin ylituotantoihin. Nykyisin rahaa jaetaan viljelyskelpoisen maan pinta-alan mukaan. Cleppe kirjoittaa, että tällä tavoin EU:n maataloustukia maksetaan tätä nykyä muun muassa Ison-Britannian kuningattarelle.
EU:n aluekehitysrahasto jakaa rahaa melko avokätisesti. Cleppe kirjoittaa CEPR:n (Centre for Economic Policy Research) tutkimuksesta, jossa havaittiin aluekehitysrahojen toimivan jopa tarkoitustaan vastaan. Samoin EU:n tilintarkastajat ovat huomanneet lukuisia epämääräisyyksiä EU-rahojen käytöstä. Eräs merkittävä EU-rahojen käytön kummallisuus paljastui Italian L’Aquilan maanjäristyksen jälleenrakennusurakoissa, kun EU-rahat häipyivät järjestäytyneen rikollisuuden taskuihin. Komissio kuitenkin kiisti asian.
Cleppe moittii myös EU:n hallinnollisten kulujen suurta osuutta. Hän muistuttaa, että parhaimmillaan EU kyllä pystyy toimimaan tehokkaasti huokealla. EU ei esimerkiksi tarvitse mittavaa budjettia solmiakseen vapaakauppasopimuksia unionin ulkopuolisten maiden kanssa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää