Vuonna 2021 julkaistussa Sanna Marinin sosialistihallituksen koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartassa linjattiin voimakkaasta maahanmuuton lisäämisestä ilman mitään tarkempia erittelyjä siitä, mille aloille työvoimaa on tarkoitus hakea tai mihin tutkinto-ohjelmiin ihmisiä toivotaan EU:n ulkopuolelta. Tärkeintä sosialistihallitukselle oli vain, että väkeä saadaan hinnalla millä hyvänsä Euroopan ulkopuolelta Suomeen.
Viime vaalikaudella SDP-johtoinen hallitus heikensi ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvontaa (työnantajan sertifiointi) ja lisäsi erilaisia porsaanreikiä kolmansien maiden ihmisille tulla Suomeen. Kaikista fataalein edellisen hallituksen maahanmuuttoon liittyvistä liberalisoinneista oli vuonna 2022 voimaansaatettu opiskelijalupakriteerien löysentäminen ja opiskelijoiden perheenyhdistämisten helpottaminen, joka on johtanut Aasian kehitysmaiden, kuten Bangladeshin, Nepalin ja Sri Lankan, kansalaisten ryntäykseen Suomeen.
Suomen opiskelijalupakriteerit ovat EU-vertailussa niin löysät, että se houkuttaa ihmisiä tulemaan Suomeen opiskeluperusteisesti EU:n ulkopuolelta, jonka jälkeen lupatyyppiä on ollut mahdollista vaihtaa. Opiskelijan luvalla tulleen henkilön lupatyypin vaihtoon onneksi on puututtu nykyhallituksen toimesta. Maahanmuuttovirasto myös nosti 1.11. lähtien opiskelijoilta vaadittua toimeentulon määrää. 1.8.2026 lähtien taas kansainvälisiä opiskelijoita koskevat täyskatteelliset lukukausimaksut.
Vastustaa maahanmuuton kiristyksiä kiihkeästi
SDP on vastustanut eduskunnassa kiihkeästi tällä vaalikaudella kaikkia hallituksen maahanmuuttoon liittyviä esityksiä, mm. kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan ehtoihin liittyviä tiukennuksia sekä työluvan sitomista työsuhteeseen, käyttämällä toistuvasti argumenttina ns. osaajien tulon vaikeutumista. SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on jopa lausunut niin, että perussuomalaisten tiukka maahanmuuttolinja tuhoaa Suomea.
Antti Lindtmanin SDP on pitänyt kovaa meteliä hallituksen ns. kylmän oikeistolaisesta talous- ja työmarkkinapolitiikasta ilman, että puolue itse esittäisi uskottavia rakennetoimia BKT:n kasvupotentiaalin kohottamiseksi. SDP:n oma talousvaihtoehto käytännössä rakentuu vain maahanmuuton lisäämiselle. Keväällä 2024 esittelemässään talouspaperissa SDP väittää työperäisen maahanmuuton vahvistavan julkista taloutta 2,8 miljardia euroa.
SDP nojaa laskelmissaan VM:n esittämään laskentaoletukseen, jossa vuosittainen 40 000 hengen nettomaahanmuutto vahvistaa julkista taloutta, jos maahan tuleva väestö on keskeisine indikaattoreineen identtinen suomalaisen väestön kanssa. Lienee sanomattakin selvää, että tällainen oletus on täysin irtautunut reaalimaailmasta.
Täyskäännös Ruotsin demarien maahanmuuttolinjassa
On yleisesti hyvin tiedossa, että Tanskassa sosiaalidemokraatit ajavat nuivaa linjaa sekä humanitaarisessa että työperäisessä maahanmuutossa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Ruotsin sosiaalidemokraattien merkittävä linjanmuutos maahanmuuttopolitiikassa. Oppositiojohtajana syksystä 2022 lähtien toiminut sosiaalidemokraatti Magdalena Andersson on ilmoittanut, että hänen johtamansa hallitus ei peruisi Ruotsin nykyisen oikeistohallituksen tekemiä merkittäviä maahanmuuttokiristyksiä sekä humanitaariseen että työperäiseen maahanmuuttoon.
Sosiaalidemokraattien uudessa puolueohjelmassa linjataan, että tiukan maahanmuuttopolitiikan täytyy jatkua, jotta maahanmuuttajien integraatio olisi mahdollista. Puolueohjelmassa painotetaan lisäksi maahanmuuttajien vastuuta oppia ruotsin kieli ja perusasiat ruotsalaisesta yhteiskunnasta.
Ruotsi ainoana EU-maana vuosina 2008–2022 ulkoisti maan yrityksille päätäntävallan EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman muutosta. Tuloksena oli kehitysmaaperäisen maahanmuuton nopea lisääntyminen pienipalkkaisiin, osa-aikaisiin ja epäsäännöllisiin työsuhteisiin.
Ruotsin sosiaalidemokraattien uudessa puolueohjelmassa tätä politiikkaa kuvataan epähallituksi työperäiseksi maahanmuutoksi, joka on luonut varjotyömarkkinat, joissa työehtoja ei noudateta. Lisäksi tällainen muuttoliike sosiaalidemokraattien mukaan lisää huomattavasti epätasa-arvoisuutta yhteiskunnassa.
Ruotsin demarit ei halua matalia palkkoja
Erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevan työperäisen maahanmuuton suhteen Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat olleet jo pidempään restriktiivisellä linjalla. Ennen vuoden 2018 Ruotsin vaaleja sosiaalidemokraatit esittivät Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen vuonna 2008 poistaman saatavuusharkinnan palauttamista, jotta maassa jo olevat ihmiset saisivat mahdollisuuden työllistyä.
Samalla esitettiin, että työperäisiltä muuttajilta EU:n ulkopuolelta on vaadittava riittävää työkokemusta ja koulutusta, jotta työnantajat eivät saisi tuoda osaamatonta työvoimaa Ruotsiin. Elokuussa 2022 vähän ennen Ruotsin edellisiä parlamenttivaaleja silloinen sosiaalidemokraattinen maahanmuuttoministeri Anders Ygeman esitti työluvan palkkatasovaatimuksen nostamista 90 prosenttiin Ruotsin mediaanipalkasta eli 29 880 kruunuun (2 591 euroa) kuukaudessa.
Ruotsin nykyinen oikeistohallitus on rajoittanut merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta nostamalla palkkatasovaatimuksen työluvissa 28 480 kruunuun (2 468 euroa) kuukaudessa. Tulorajaa on tarkoitus vielä myöhemmin nostaa noin 35 000 kruunuun (3 033 euroa) kuukaudessa.
Keväällä 2023 sosiaalidemokraattien Ygeman kritisoi, että hallitus ja ruotsidemokraatit eivät tee tarpeeksi työtä sen eteen, että osaamattoman työperäisen maahanmuuton määrää rajoitettaisiin. Ygemanin mukaan sosiaalidemokraatit eivät halua Ruotsin kilpailevan matalilla palkoilla ja huonoilla työehdoilla.
Suomen demarien linja ei muutu
On mielenkiintoista spekuloida sillä, miksi Suomen ja Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat maahanmuuttoasioissa niin eri linjoilla. Yksi selitys on poliittisen uskalluksen puute maahanmuuton lieveilmiöiden torjumisessa, joka ei Suomessa kosketa vain demareita. Keskeinen syy Lindtmanin puolueen maahanmuuttohurmokselle on lisäksi se, että demareilla ei ole tarjota mitään muuta uudistusta Suomen työmarkkinoille kuin maahanmuuton hillitöntä lisäämistä.
Suomessa sosiaalidemokraatit poiketen Ruotsin sisarpuolueestaan ovat talouspolitiikassa muumioituneet puolustamaan vallitsevia jäykkiä rakenteita, vaikka niiden takia Suomen talouskasvu kyntää pohjamudissa verrattuna Skandinaviaan. Ruotsissa myös ay-liike (LO) on pitänyt esillä paljon enemmän epäsäännellyn työperäisen maahanmuuton vaaroja, mikä on vaikuttanut suoraan maan demareiden linjauksiin.
LO:n johtohahmoihin kuuluva Torbjörn Johansson kuvasi viime vuonna lehtihaastattelussa hallitsematonta työperäistä maahanmuuttoa helvetin porttien avaamiseksi. Suomessa ennen hieman skeptisyyttä työperäiseen maahanmuuttoon osoittanut SAK on taas käytännössä mennyt työnantajaleirin puolelle tässä kysymyksessä.
Tämä näkyy muun muassa siinä, että SAK oli mukana 20.11.2024 työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistiedotteessa, jossa vaadittiin työperäisen maahanmuuton säilymistä runsaana. Suomessa SDP:llä ei siis ole minkäänlaista taustapainetta työntekijäjärjestöistä ajaa työperäisessä maahanmuutossa järkevämpää linjaa.
Kirjoittaja on valtiovarainministerin erityisavustaja kansainvälisissä asioissa.
