LEHTIKUVA
Alle viikon päästä järjestettävien Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulos on vielä täysin auki, sillä republikaanien Donald Trumpin ja demokraattien Kamala Harrisin kannatusluvut ovat mielipidekyselyissä tasalukemissa.
Lokakuun aikana on tosin ollut havaittavissa Donald Trumpin nousu gallupeissa niukasti Kamala Harrisin edelle sekä keskeisissä vaa’ankieliosavaltioissa että valtakunnallisissa kyselyissä. Vaalien ratkaisu tulee todennäköisesti vuosien 2016 ja 2020 tapaan jälleen kerran syntymään vain pienillä kannatuseroilla tietyissä vaa’ankieliosavaltioissa.
Yhdysvallat on poliittisesti hyvin polarisoitunut maa, jolloin suurin osa osavaltioista on vaaleista toiseen saman puolueen hallussa. Paluuta ei ole enää 1970- ja 1980-lukujen vaaliasetelmiin, jolloin vaalivoittaja saattoi voittaa jopa 49 osavaltion valitsijamiehet.
Vuoden 1988 vaalien jälkeen republikaanien presidenttiehdokas ei ole voittanut äänienemmistöä lukuun ottamatta George W. Bushin uudelleenvalintaa vuonna 2004. Trumpin kampanjalla onkin selvänä päämääränä valitsijamiesten enemmistön ja presidenttiyden saavuttamisen lisäksi lyödä Harris kokonaisäänimäärässä. Trumpille jäi vuoden 2016 vaalivoitosta huolimatta selvästi hampaankoloon se tosiasia, että hän hävisi nk. “popular voten” Hillary Clintonille kahden prosenttiyksikön erolla.
Yhdysvaltain poliittinen keskustelu on vuodesta 2015 lähtien pyörinyt hyvin pitkälti Trumpin ja hänen edesottamustensa ympärillä. Erityisesti Euroopassa ihmetellään, miten näin eksentrinen ja poliittisesti epäkorrekti henkilö on voinut saada haltuunsa Yhdysvaltain republikaanisen puolueen ja työntänyt puolueen ytimestä pois pitkään siellä valtaa pitäneen neokonservatiivisen kaaderin.
Suurelle yhdysvaltalaiselle yleisölle imago Trumpista ei ole kuitenkaan muodostunut vain viimeisten yhdeksän vuoden aikana, vaan 1970-luvulta lähtien, jolloin Trump nousi ensimmäistä kertaa julkisuuteen nuorena kiinteistömogulina, josta koulittiin isänsä Fred Trumpin kiinteistöimperiumin perintöprinssiä. Kuvaa Trumpista menestyneenä liikemiehenä kiillotti erityisesti Suomenkin tv:ssä esitetty Diili-ohjelma, jonka isännöinnin hän aloitti vuonna 2004.
Ennen poliittista uraansa Trumpilla oli lämpimät välit eräisiin hänen myöhempiin suurimpiin kriitikkoihinsa, kuten Clintoneihin. Useiden vuosikymmenten ajan Trump antoi poliittisia lahjoituksia sekä demokraateille että republikaaneille. Amerikkalaisten enemmistön näkemystä Trumpista nykyään on tasapainottanut se, että hän ei liikemies- ja julkkisvuosinaan esittänyt jyrkkiä poliittisia mielipiteitä, vaan hän jopa oli joissain kysymyksissä, kuten abortti- ja LGBT-teemassa, verrattain sosiaaliliberaali.
Trump ei myöskään maahanmuutosta ollut lausunut mitään merkittävää ennen ensimmäisen presidentinvaalikampanjansa käynnistymistä vuonna 2015. Voidaan sanoa, että vuoden 2015 jälkeisen räyhä-Trumpin retoriikan vaikutusta äänestäjiin pehmentää hänen aikaisemman elämänsä ideologinen joustavuus tai jopa täysi ideologian puute.
Toki on todettava, että erityisesti talouden globalisaation aiheuttaman teollisuustyöpaikkojen katoamisen ja amerikkalaisen kulttuurin liberalisoitumisen myötä identiteettikriisiä kokevan työväenluokan keskuudessa Trumpin suorapuheisuudelle on aitoa kaikupintaa.
Vuosien 2008 ja 2012 vaalitappiot saivat republikaanit harkitsemaan syväluotaavia ideologisia muutoksia. Republikaanien riveistä esitettiin tuolloin, että tulevien presidentinvaalien voittamiseksi republikaanien pitäisi esimerkiksi alkaa kannattamaan kaikkien laittomien maahanmuuttajien laillistamista ja näyttäytyä nuorille urbaaneille ”hip hop -piireille” uskottavana vaihtoehtona.
Trumpin nousu estradille vajaa 10 vuotta sitten murskasi täysin nämä republikaanieliittien modernisaatiosuunnitelmat ja palautti republikaanisen puolueen tietyllä tapaa 1900-luvun alkupuolen asentoon voimakkaalla maahanmuuttokritiikillä, pidättyvällä ulkopoliittisella linjalla ja kauppapolitiikalla, jolla pyritään suojelemaan amerikkalaista teollisuustuotantoa. Bushien ja muiden neokonservatiivien edustamat avoimet rajat, globalismi ja sotaseikkailut Lähi-idässä on taas heitetty poliittisina päämäärinä roskakoriin.
Samalla republikaanien kannattajakunnan rakenteessa on tapahtunut selvä evoluutio. Puolue on muuttunut yhä enemmän populistiseksi työväenluokan puolueeksi, jonka kannatus on miehissä selvästi naisia korkeampaa. Trump on myös varsin hämmästyttävästi saanut republikaanien kannatuksen selvään nousuun latinoiden ja mustien keskuudessa. Tämä kannatuksen nousu etnisten vähemmistöjen parissa näkyy etenkin latinomiehissä, joiden keskuudessa Harris johtaa Trumpia vain kahdella prosenttiyksiköllä.
Se, että Trump on pystynyt muodostamaan monietnisen työväenluokkaisen äänestäjäkoalition taakseen, puhuu sitä väitettä vastaan, että hänen politiikkansa polttoaineena olisi jonkinlainen etuoikeutettujen valkoisten ylivallan tavoittelu. Trumpin kannalta huolestuttavaa on taas se, että hän on menettänyt kannatusta joissain republikaaneille tyypillisesti vahvoissa kannattajaryhmissä, kuten nukkumalähiöissä asuvissa äänestäjissä ja korkeakoulutetuissa valkoihoisissa.
Suomalaisille keskeisin kysymys on se, minkälaista ulkopolitiikkaa seuraava Yhdysvaltain presidentti harjoittaa. Erityisesti huolta on herättänyt Trumpin mahdollisen paluun aiheuttama häiriö transatlanttiselle yhteistyölle, sääntöperusteiselle maailmanjärjestykselle ja Ukrainan sotilaalliselle tukemiselle.
On selvää, ettei Trump suuresti kunnioita kansainvälisiä instituutioita ja järjestöjä. EU:ta kohtaan Trump kokee jopa suoranaista halveksuntaa ja pitää unionia Yhdysvaltain keskeisenä taloudellisena kilpailijana. Trump suosii enemmän kahdenvälistä kanssakäymistä keskeisten eurooppalaisten liittolaisten ja Yhdysvaltain välillä kuin neuvotteluja Brysselin komission kanssa.
Puola ja Giorgia Melonin hallitsema Italia kuuluvat niihin Euroopan maihin, joilla lienee hyvät edellytykset yhteistyöhön suhteessa Trumpiin. Nykyiseen Brexit-Britannian sosialistijohtajaan Keir Starmeriin Trumpilla taas on hyvin viileät välit.
Suomen asemaa vahvistaa mahdollisen Trumpin presidenttiyden aikana se, että maamme on Natossa selvä turvallisuuden tuottaja eikä vapaamatkustaja, kuten esimerkiksi Saksa on vuosikymmeniä ollut. Suomalaiset teknologia-alan toimijat herättävät lisäksi Yhdysvalloissa kiinnostusta, kun Amerikka haluaa purkaa haitallisia riippuvuuksia Kiinasta.
Vaikka Harris voittaisi ensi viikon vaalit, on Euroopalla edessään se tosiasia, että sen on otettava enemmän vastuuta Ukrainan sotilaallisesta ja taloudellisesta tukemisesta kuin tällä hetkellä. Mikään Yhdysvaltain hallinto ei tule jatkamaan Ukrainan tukemista useita vuosia nykyisellä tasolla.
Trump voi potentiaalisen vaalivoittonsa jälkeen pyrkiä nopeaan Ukrainan sodan lopettamiseen, mikä lyhyellä aikavälillä tuo Euroopalle monenlaisia vaikeuksia, mutta se toisaalta pakottaisi maanosan nousemaan sotilaallisesti sille tasolle, mitä sen taloudellinen voima edellyttää. Eurooppa ei voi pysyvästi jäädä ”merkelimäiseen” asentoon, jossa se on taloudellinen jätti mutta geo- ja sotilaspoliittinen kääpiö.
Trumpin poliittisen uran ehdottomasti positiivisin perintö koko maailmalle on realistisen Kiina-tietoisuuden levittäminen. Suomessa ja Euroopassa on harkittava muutosta nykylinjaan, jossa Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä suurvaltakilpailussa eurooppalaiset yrittävät esiintyä eräänlaisina neutraaleina tarkkailijoina.
Pitkällä tähtäimellä on täysin kestämätöntä olla puolueeton, kun demokraattinen ja samat läntiset vapausarvot omaava Yhdysvallat ja julma diktatuuri-Kiina käyvät armotonta kamppailua johtajuudesta maailmassa. Kriittisemmän Kiina-kannan omaksuminen EU:ssa voi lisäksi ehkäistä suurimpien kauppapoliittisten kiistojen syntyä trumpilaisen hallinnon kanssa.
Kirjoittaja on valtiovarainministerin erityisavustaja kansainvälisissä asioissa.
Mikael Lith
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Elon Musk on ihmiskunnan kiistämätön innovaattori sekä talousnero. Ihmeaikuisen uskomattomat ansiot saavat sadat miljoonat ihmiset kuuntelemaan tarkalla korvalla tämän maailman rikkaimman ihmisen ajatuksia. Ne voivat vielä ratkaista Yhdysvaltain seuraavan presidentin nimen.
Lontoon finanssialueella ollaan pragmaattisia ja hiljaa innostutaan ajatuksesta, että vanha valta palaisi Valkoiseen taloon. Asiasta puhutaan hyvin pienillä kirjaimilla mutta selvää on, että Lontoon City haluaa Donald Trumpin takaisin, tietää Politico
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.
Donald Trump on neuvonantajiensa kanssa tullut siihen tulokseen, että he nostavat maahanmuuttokriittisyyden Trumpin vaalikampanjan keihäänkärjeksi. Idea massiivisista karkotuksista palautuu 1950-luvun puoliväliin, jolloin maasta karkotettiin 1,3 miljoonaa meksikolaista laitonta siirtolaista. Trump vakuutti maanantaina vievänsä läpi Yhdysvaltin historian suurimman karkotusohjelman, mikäli tulee valituksi.
Viikon suosituimmat
Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Uutisdokumentissa haastatellaan eri maiden europarlamentaarikoita tavoista, joilla poliittisen islamin aiheuttamiin uhkiin voidaan puuttua. Dokumentissa tuodaan esiin myös qatarilainen raha, jolla rahoitetaan suurmoskeijoita ja poliittista islamia edistäviä hankkeita. Rahaa koordinoidaan Qatar Charity -järjestön välityksellä. Suunvuoron saa myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen. Hän nostaa esiin radikalisoivat saarnat moskeijoissa.
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
Lähi-idässä jatkuvan tragedian laineet lyövät voimakkaana myös Pohjolan politiikkaan. Ilmassa sinkoavat syytteet antisemitismistä ja kansanmurhasta. Ruotsin vasemmistopuolue on myrskyn silmässä ja nyt palestiinalaisaktivistit uhkaavat äänestysboikotilla. Maahanmuuttajat ovat erityisesti vihervasemmistolle merkittävä ja kasvava äänestäjäkunta, joka muokkaa vahvasti Pohjoismaiden poliittista karttaa.
Trumpin suosio on kasvussa ja demokraateilta alkavat asia-argumentit loppua, joten on tullut jälleen aika kaivaa esiin Hitler-kortti. Kamala Harris haukkuu vastaehdokastaan fasistiksi, joka on pakko pysäyttää, ja Suomen media liittyy kuoroon. Donald Trumpia fasistiksi ja Hitleriksi leimaavat ihmiset eivät ehkä tajua, että jatkuva vihapuhe saattaa yllyttää epätasapainoisia henkilöitä yrittämään jälleen kerran Trumpin salamurhaamista.
