EU:n päätöksenteko kiinnostaa maan korkeinta poliittista johtoa. Pääministeripuolue heittää EU-kehiin istuvia ja entisiä ministereitä. Miten käy pääministerin, kun peräti kaksi hänen ministeriään on valmis jättämään hallituksen. Toisaalta pääministeri itsekin kolkuttelee EU:n kovapalkkaisimpia ovia. Mutta se näyttää kummalliselta, että Katainen haluaa kahden ministerinsä rinnalle vielä yhden entisen kokoomusministerin. Ettei pelin henki vain olisi se, että ykkösehdokkaiden pallia halutaan horjuttaa ja ääniä jakaa. Tai ehkäpä tämä on pieni muistutus siitä, että ministereillä on vastuunsa myös Suomessa, mene ja tiedä.
Hallituspuolueista myös vasemmistoliitto on valmis luopumaan ministeristään. Jos vielä SDP laittaa ministeritasoa peliin suuren valiokunnan puheenjohtajan lisäksi, näyttää asetelma oudolta. Mutta tämä on politiikkaa. Ministereiden on joka tapauksessa lusikoitava kotimaassa keittämänsä soppa, vaikka se maistuisi kitkerältä. Tosin nyt saattaa käydä niin, että yksi sopan keittäjistä pääsee pälkähästä ja avaa EU-oven. Mutta kaikki Suomen ministerit eivät tuosta oviaukosta mahdu.
Ministerit tietävät, että yli 80 prosenttia lainsäädännöstämme sanellaan unionista. Suomessa ei näihin asioihin voida vaikuttaa. Kun direktiivi tulee, meidän valtamme yltää sanamuotoihin ja siihen, milloin haluamme ottaa direktiivin käyttöön. Suomen tehtävänä on lähinnä leimata annettu säädös.
Näin tuli hyväksyttyä muun muassa se, että esimerkiksi Suomessa työssäkäyvän tallinnalaisen lapsille maksetaan suomalainen lapsilisä Tallinnaan. Samoin hyväksyttiin se sosiaalisen ulottuvuuden vaatimus, jonka mukaan esimerkiksi Somaliasta ja Etiopiasta Suomeen töihin tuleva saa suomalaisen sosiaaliturvan ja lapsilisät sillä perusteella, että hän on töissä täällä. Perinteisesti meidän sosiaaliturvamme on ollut asumisperusteista, nyt sitä muutetaan direktiivien voimalla työperusteiseksi, joka on ehdottomasti suomalaisille huonompi vaihtoehto.
Tällä hetkellä ongelmana on myös se, ettei EU noudata omia sääntöjään. Esimerkiksi oman velan maksattaminen muilla on vastoin yhteisiä sopimuksia. Silti Suomi on tukenut Euroopan pankkeja riihikuivilla euroilla. Ikävintä on, että raha on peräisin lainarahasta ja Suomi velkaantuu koko ajan. Rahaa on lainattu mm Kreikkaan, joka toki on maksanut lainastaan korkoja, mutta Suomi on palauttanut korot, koska emme kuulemma voi ottaa heiltä rahaa vastaan. Ihme juttu. Muistan, kuinka silloin, kun rahaa lapioitiin, meille vakuuteltiin, että diili on hyvä, saamme korkotuloja. Silloin ei koron palauttamisesta puhuttu mitään.
Riihikuivan lisäksi olemme taanneet, antaneet vakuuksia kymmeniä miljardeja. Jos kaikki takuut lankeavat maksettavaksi, on meiltä löydyttävä liki 40 miljardia euroa Euroopan pelastamiseksi. Tämä kaikki samaan aikaan, kun jo kuusi vuotta kestänyt eurokriisi olisi ratkaistavissa EU:n omia sääntöjä noudattaen katkaisemalla rahavirrat veroparatiiseihin. Mutta sitä ei haluta tehdä. Sen sijaan annoimme apuamme myös Kyprokselle, vaikka saari tuntuu olevan yksi Euroopan suurimmista rahanpesun pesuloista.
Nähtäväksi jää, luottavatko suomalaiset ministereihinsä ja antavat heille tukensa kevään vaaleissa. Ehdolla ovat samat ministerit, jotka keittivät sotesoppaa, maustoivat sen kuntauudistuksella ja jota tarjoillaan rakennepakettina. Tästä sopasta on sanottava: aatsipoppaa, pojat teki soppaa, josta ne ei ees tykkää.
Maria Tolppanen
Kansanedustaja (ps)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
