LEHTIKUVA
Kokoomusedustaja Juhana Vartiainen myönsi MTV:n haastattelussa: Turvapaikanhakijat ovat tottuneet elämään toimeentulotuella
Kokoomusedustaja Juhana Vartiainen on usein puhunut työperäisen maahanmuuton huoltosuhdetta parantavasta vaikutuksesta. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä yhä useampi toimeentulotukiasiakas on joko työtön tai matalapalkka-alalla työskentelevä maahanmuuttaja.
Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi viime viikolla laajan tutkimuksen maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista. Tutkimuksesta ilmenee muun muassa, että maahanmuuttajille menee jo noin 25 prosenttia kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista.
MTV-kanavan tv-haastattelussa tänä aamuna aiheesta keskustelivat Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen sekä kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.
Salminen totesi, että Suomen Perustan tuoreen tutkimuksen aineisto on kerätty Tilastokeskuksen kokoamasta rekisteriaineistoista, jonka taustalla ovat THL:n kokoama toimeentulotukirekisteri sekä Kelan rekisteritiedot.
– Keskeinen havainto tutkimuksessa on se, että Suomeen on tullut paljon maahanmuuttajia, jotka ovat riippuvaisia toimeentulotuesta vielä 20 vuoden maassaolon jälkeenkin. Tukiriippuvuus on moninkertaista verrattuna kantaväestöön. Negatiivisimmat vaikutukset talouteen on niin sanotuilla humanitaarisilla maahanmuuttajilla, Salminen sanoi.
Tukiriippuvuus periytyy lapsille
Salminen nosti esille myös toisen huolestuttavan tutkimustuloksen: suurimpien maahanmuuttajaryhmien lapset saavat enemmän tukia kuin saman ikäiset kantaväestön nuoret, monessa ryhmässä jopa moninkertaisesti.
– Jos katsotaan Suomessa syntyneitä toisen polven maahanmuuttajia, niin myös näillä henkilöillä on 20-vuotiaina paljon korkeammat toimeentulotuet kuin kantaväestöllä. Näyttää siis siltä, että keskimäärin integroitumista ei tapahdu edes toisessa sukupolvessa.
Kokoomusedustaja Vartiainen on usein puhunut työperäisen maahanmuuton huoltosuhdetta parantavasta vaikutuksesta. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Vartiainen myönsi, että Suomen Perustan tutkimus ei tuonut hänelle uutta tietoa.
– Turvapaikanhakijat harvoin parantavat huoltosuhdetta juuri missään maassa. Ironisesti voisikin sanoa, että he ovat kotoutuneet hyvin, koska ovat tottuneet elämään toimeentulotuella, Vartiainen sanoi.
Myös työperäinen maahanmuutto voi olla rasite
Vartiainen nosti esille sosiaaliturvajärjestelmän kannustinongelmat laajemminkin. MTV:n juontaja Ivan Puopolo kuitenkin huomautti, että maahanmuuttajien suhteellinen osuus toimeentulotuen saajissa on kantaväestöä suurempi.
Vartiainen myönsi, että ottamalla toisenlaisia ihmisiä Suomeen, tämä osuus olisi pienempi. Vartiaisen mukaan sopiva seulontamekanismi olisi työpaikka, eli että maahan pääsee jos vain on työpaikka.
Tutkimustietoon vedoten Salminen nosti esille, että myös työperäinen maahanmuutto voi olla taloudellinen rasite vastaanottavalle valtiolle.
– Humanitaarisen maahanmuuton lisäksi on muitakin maahanmuuton lajeja, jotka eivät ole hyväksi Suomen julkiselle taloudelle eli veronmaksajille.
– Kukaan ei vastusta sitä, että Suomeen tulee korkeasti koulutettuja, hyvää palkkaa saavia ihmisiä. Valitettavasti tilanne vain ei ole tällainen. Suurin osa Euroopan ulkopuolelta Suomeen töihin tulevista tulee matalapalkka-aloille.Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimuksesta selviää näiden henkilöiden työllisyys ja palkat – vaikutus julkiseen talouteen muuttuu negatiiviseksi jo muutaman maassaolovuoden jälkeen, Salminen totesi.
Maahanmuuttopolitiikkaa uudistettava
Vartiainen väitti, että siitä ei olisi olemassa tietoa, miten maahanmuuttajien lapset pärjäävät Suomessa. Vartiainen esitti, että työllisyyttä olisi ylipäätään lisättävä poliittisilla reformeilla.
– Ensisijaisesti tämä on järjestelmäkysymys eikä maahanmuuttokysymys, Vartiainen väitti.
Salminen huomautti, että jos Suomi kuitenkin edelleen houkuttelee maahanmuuttajia, jotka eivät pärjää hyvin Suomessa, se pahentaa kestävyysvajetta.
– Jos me haluamme, että maahanmuutosta on Suomelle hyötyä, maahanmuuttopolitiikkaa on uudistettava, eli keitä ihmisiä Suomeen tulee. Nyt Suomeen tulevat eivät pärjää pitkälläkään aikavälillä, Salminen totesi.
Vartiaiselle seulonnaksi riittäisi työpaikka
Vartiaisen mielestä työpaikka ylipäätään riittäisi seulontamekanismiksi maahanmuutossa. Vartiainen ei siis ottanut kantaa siihen tosiasiaan, että matalapalkka-alalla moni ei enää tule toimeen palkallaan, vaan palkkaa täydennetään tulonsiirroilla.
Vartiainen kuitenkin myönsi, että turvapaikkaprosessista ei ole hyötyä julkiselle taloudelle.
– Kyllä me silti halutaan, että turvapaikkaa edelleen Suomesta voi hakea, Vartiainen sanoi.
Tutkimustulokset eivät yllättäneet THL:n päällikköä
Suomen Perustan tutkimuksesta uutisoitiin laajasti jo viime viikolla. Muun muassa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan mukaan tuore raportti ei yllättänyt. Tervolan mukaan tulokset heijastelevat maahanmuuttajien ja etenkin pakolaistaustaisten henkilöiden korkeaa työttömyyttä ja pienituloisuutta.
– Tulokset eivät pääosin vaikuttaneet kovin yllättäviltä, vaan ovat aiempien tulosten kanssa yhteneviä, Tervola sanoi viime viikolla MTV:lle.
Turun yliopiston sosiologian professorin Jani Erolan mukaan tieteellistä tutkimusta maahanmuutosta ja sen kustannuksista tehdään Suomessa melko vähän. Erolan mukaan kattavimmat tutkimukset on toistaiseksi tuottanut ajatuspaja Suomen Perusta.
– Suomessa olisi aika satsata kunnolla kvantitatiiviseen maahanmuuttotutkimukseen, Erola kirjoittaa Twitterissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tilastokeskus matalapalkka-alat humanitaarinen maahanmuutto THL halpatyövoima Toimeentulotuki Juhana Vartiainen Kela Maahanmuuton kustannukset Samuli Salminen Tutkimus Turvapaikanhakijat Suomen Perusta Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen Perusta: Tieteellisesti tutkittu tieto maahanmuuton vaikutuksista yritetään vaientaa tai leimata huuhaaksi
Puoluesihteeri Grönroos: Turvapaikkamaahanmuuton ja halpatyövoiman tuomisen lopettaminen on välttämätöntä suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisen kannalta
Suomeen ei tarvita lisää halpatyövoimaa – monet työt katoavat ja maa on jo ennestään pullollaan niukasti koulutettuja, sanoo tutkija Samuli Salminen
Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja
Purra: Sosiaaliturvan uudistustyössä on huomioitava maahanmuutto – “Uudistaminen on pelkkää näpertelyä, mikäli emme puutu tähän koko ajan kasvavaan kustannuserään”
Rantanen kysyi suomalaisten turvallisuudesta – Ohisalo vastasi turvapaikanhakijoiden oikeuksista
Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”
Tavio: Hallituksen esittämää koronatukea valuu suhteellisen paljon sosiaaliturvan varassa eläville maahanmuuttajille
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.