Ylen tuoreen puoluekannatusmittauksen mukaan sekä kokoomuksen että Sdp:n kannatus on reippaassa alamäessä. Kannatuksen lisäys muille puolueille jakaantui varsin tasaisesti. Yli prosentilla kannatustaan nostivat Rkp ja Siniset.
Kokoomus putosi ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun alle 20 prosentin. Kokoomus jatkaa kuitenkin kärjessä 19,8 prosentin kannatuksellaan, vaikka miinusta tuli peräti 2,5 prosenttiyksikköä.
Sdp on syksyn aikana hengittänyt Kokoomuksen niskaan, mutta menetti nyt 1,9 prosenttiyksikköä ja jäi 17,8 prosenttiin ja jaetulle kakkostilalle. Keskusta sai samat 17,8 prosenttia, jossa kasvua virhemarginaaliin mahtuvat 0,4 prosenttiyksikköä.
Punavihreistä myös Vihreät menettivät hieman ja jäivät neljänneksi 14,0 prosenttiin (-0,2 prosenttiyksikköä marraskuun mittauksesta), kun taas Vasemmistoliitto meni Perussuomalaisten ohi 8,8 prosentin kannatuksellaan (+0,8). Punavihreiden yhteiskannatus tuli siis alas 1,3 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten kannatus on loppuvuoden pysynyt vakaana. Taloustutkimuksen lokakuussa mittaama kolmen prosenttiyksikön notkahdus, 6,9 prosenttiin näyttää jääneen yksittäiseksi poikkeukseksi. Helsingin Sanomien mittaus ei vahvistanut tätä syöksyä ja nyt Taloustutkimus antoi Perussuomalaisille 8,6 prosentin kannatuksen, jossa marraskuuhun nousua 0,2 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten kannatus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla, hieman alle kymmenessä prosentissa, koko vuoden. Sinisen eduskuntaryhmän irtaantuminen ei siis ole juuri vaikuttanut Perussuomalaisten kannatukseen.
Eniten kannatustaan kasvattivat Rkp ja Siniset. Rkp:n kannatus on nyt 4,6 prosenttia, jossa kasvua 1,1 prosenttiyksikköä. Sitä voi kuitenkin pitää lähinnä toipumisena marraskuussa mitatusta kuopasta.
Sen sijaan Sinisten kannatus on pysynyt puoluekokouksen jälkeen hyvin vakaasti puolentoista prosentin tuntumassa. Nyt kannatus kuitenkin yli kaksinkertaistui 1,1 prosentista 2,3 prosenttiin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
