LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kokoomus lisäisi integraatiota ratkaisuksi maahanmuuton ongelmiin, perussuomalaiset vaatii tunnustamaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien aiheuttamat ongelmat: ”Muuten emme pysty korjaamaan asioita”
Paisuvan katujengirikollisuuden myötä maahanmuuton ongelmat nousevat taas esiin Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin mukaan suomalaisessa politiikassa, perussuomalaisia lukuun ottamatta, ei ole vieläkään pystytty myöntämään, että on olemassa ryhmiä, jotka eivät integroidu.
Maahanmuuttajataustainen katuväkivalta, rikollisuus ja jengiytyminen piinaavat Ruotsia. Ruotsin uusi pääministeri Ulf Kristersson pyrkii nyt vahvasti korjaamaan maan sisäisen turvallisuuden ongelmia samanaikaisesti useilla eri toimilla, mutta työ on vielä kesken.
Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin mukaan syy on erityisesti maahanmuuttajien huono integroituminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan sekä tapa, jolla Ruotsissa on hoidettu maahanmuuttoa.
– Maahanmuuttajia on Ruotsissa sijoitettu omille alueilleen “poissa silmistä, poissa mielestä” -periaatteella, ja se on merkittävä Ruotsin tilanteeseen vaikuttava osasyy, Packalén sanoi aamulla MTV:n Huomenta Suomessa.
Tekemistä riittää
Paisuvan katujengirikollisuuden myötä Ruotsin ongelmat nostavat päätään nyt Suomessakin.
Packalénin mukaan ongelmat korostuvat erityisesti Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasian maista saapuvien kanssa.
– Näistä lähtömaista tulevien kanssa on aina vaikeampaa kuin esimerkiksi vaikka niiden osalta, jotka tulevat muualta Aasiasta tai läntisestä Euroopasta.
Kansanedustajan mukaan tekemistä on paljon.
– Jos vene vuotaa, se pitää ensin paikata, että vuoto ei jatku. Keskeinen ongelma on se, että suomalaisessa politiikassa ei ole pystytty myöntämään, ehkä perussuomalaisia lukuun ottamatta, että on olemassa ryhmiä, jotka eivät integroidu Suomeen, Packalén sanoi.
Kokoomuksen ratkaisuissa ei mitään uutta
Packalénin mukaan esimerkiksi kiintiöpakolaisia tulisi lähinnä suosia otettavaksi vain maista, joista tulleet ihmiset ovat ennenkin sopeutuneet yhteiskuntaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi sen sijaan ei näkisi ratkaisuna sitä, että tietyistä ongelmallisiksi tunnetuista maista tulevien määrää pyrittäisiin rajoittamaan.
– Järjestelmän vain pitää toimia. Kun ihminen tulee maahan sisään, häntä integroidaan muun muassa koulutuksen ja työn kautta, Kilpi sanoi.
Packalénin mukaan kokoomuksen ohjelmalliset toimet eivät juurikaan poikkea Suomessa tähän asti harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta.
– Konkretia puuttuu, koska todellisiin ongelmiin ei uskalleta puuttua. Tilanne on kuitenkin se, että jos emme tunnusta, että meillä on isoja ongelmia tiettyjen ryhmien kanssa, emme pysty koskaan korjaamaan asioita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Marko Kilpi katujengit maahanmuuton ongelmat maahanmuuttajaryhmät katuväkivalta integroituminen Ulf Kristersson Jengirikollisuus Maahanmuuttopolitiikka Integraatio Ruotsi perussuomalaiset Tom Packalén Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mäenpää Suomen katujengeistä: “Mikään ei tunnu herättävän keskustan tukemaa punaviherhallitusta unesta”
Simula: Hallitus vain lisää juuri sellaista maahanmuuttoa, joka lisää katuväkivaltaa ja seksuaalirikollisuutta
Leena Meri: Katujengirikollisuus karkaamassa käsistä – Ruotsi ja Tanska varoittavia esimerkkejä
Peltokangas: Hyssyttelyn ja maton alle lakaisun aika on nyt ohi – maahanmuuttopolitiikkaan mallia Tanskasta
Antikainen: Miksi Suomi tarjoaa Ukrainan sodan varjolla tilapäistä suojelua afrikkalaisille?
Purralta kovaa kritiikkiä kokoomuksen ja SDP:n EU- ja ulkopoliittisille linjauksille: ”Sinipunahallitus ei muuttaisi mitään”
Jengirikollisuuteen puuttunut kunnanhallituksen puheenjohtaja äänestettiin ulos Ruotsissa – jengirikollisten äänillä
Kokoomus ailahtelee eikä osaa päättää, kuinka monta miljardia leikkaisi ensi kaudella valtion menoista – puoluejohdon puheissa numerot vaihtelevat kuin huutokaupassa
Sattuuhan sitä: Jengilähiön kaverukset yrittivät epähuomiossa ryöstää siviilipoliisin
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää