Kokoomus kepittämässä kansaa ylikunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla – Purra: Vähempikin riittäisi – “Näillä toimilla on seurauksia veroihin ja kansalaisten kustannuksiin”

Helsingin Sanomien ilmastoaiheisessa puoluejohtajatentissä keskiviikkona kävi ilmi heti aluksi, että kokoomuksen ilmastokunnianhimoa ei pidättele enää mikään. Petteri Orpo haali ilmastotentin irtopisteitä teatraalisella vastauksellaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti kollegalleen, että maltillisempi ilmastopolitiikka voisi olla halvempi ja jopa ilmaston kannalta parempi lähestymistapa.

Kokoomuspomo Petteri Orpolta pyydettiin tentin alussa kommenttia perussuomalaisten Riikka Purran linjaukseen.

Purra totesi tiistaina, että Suomen hallituksen maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa on pakko maltillistaa- ja hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050, eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.

Purra on tuonut esille, että kyse ei ole vain ilmastokunnianhimosta tai ilmastomyönteisyydestä vaan myös rahasta, sillä maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa autoilun ja asumisen hintaa, ruoan hintaa, muun liikkumisen hintaa, yrittämisen hintaa ja teollisuuden hintaa.

Orpo esitti lyhyen, lukitun vastauksen kysymykseen, osallistuisiko kokoomus sellaiseen hallitukseen, joka lähtee peruuttamaan ilmastotoimissa:

– Ei, kuului Orpon vastaus. Kokoomuspomo yritti kerätä irtopisteitä esittämällä, että tavoitteista ja kunnianhimosta ei voi tinkiä ja että määrätietoisia toimia on tehtävä.

Orpo ei ottanut kantaa tai maininnut sanallakaan maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan vaikutuksista ilmastoon tai vaikutuksista tavallisen palkansaajan arkeen ja ostovoimaan.

Ilmastotoimissa tulee tarkastella kokonaisuutta

Purra totesi Orpolle, että tämän ei-vastaus oli yllättävä ja pikainen. Purra korosti, että maltillisempi ilmastopolitiikka ei suinkaan tarkoita sitä, että Suomen pitäisi lopettaa ilmastotoimet.

– Kyse on nyt siitä, että pitääkö meidän olla maailman kunnianhimoisin, vai riittäisikö ilmastotoimissa oleellisimpien Suomen kilpailijamaiden, Saksan ja Ruotsin tai Euroopan unionin taso.

– Kyse ei ole yksinomaan kunnianhimosta ja ilmastomyönteisyydestä. Näillä toimilla on myös muita seurauksia, muun muassa verotaakkaan, kansalaisten kustannuksiin ja Suomen valtion kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla, Purra sanoi.

Maailman ilmastokunnianhimoisin politiikka käytännössä nostaa energian ja polttoaineiden hinnat sietämättömän korkealle. Purra osoittikin, että ilmastotoimissa päättäjien tulee ottaa huomioon monia eri asioita ja tarkastella asiaa kokonaisuutena.

– Kuten tiedetään, tällä hetkellä Euroopassa on energiakriisi. Syyt eivät johdu pelkästään ilmastotoimista, mutta ilmastotoimet ovat yksi syy.

Orpo sivuutti näkökulman ilmastopolitiikan vaikutuksista kansalaisen arkeen ja ostovoimaan. Sen sijaan Orpo alkoi puhua asian vierestä, eli tavoitteista.

– Tavoitteissa ei voi yhtään peruuttaa. On lukemattomia tapoja edetä niitä kohti ja polkua pitää mennä fiksusti eteenpäin. Tavoitteesta ei voi tinkiä.

Pelkkä viherbrändäys ei ratkaise

Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan ilmastotoimien maalia ei kannattaisi siirtää syystä, että samalla tultaisiin aliarvioineeksi markkinoiden ja yritysten muutosnopeutta.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) oli täynnä kunnianhimoa. Marin vakuutteli, että Suomi haluaa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Marinin mukaan yritykset, koko elinkeinosektori, järjestöt ja kansalaiset vaativat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa tentissä tuurannut puolueen varapuheenjohtaja Atte Harjanne arvioi, että markkinat alkavat toimia tehokkaasti päästöjen vähentämisen puitteissa, ja tässä kuviossa poliitikkojen tehtävänä olisi luoda sellainen sääntelykehikko, jossa ilmastopäästöt ja ympäristöhaitat on hinnoiteltu.

Paneelissa pohdittiin myös, voidaanko luottaa siihen, että kuluttajat ja markkinat itsenäisesti toteuttavat ilmastopoliittisia tavoitteita.

Purra totesi, että vaikka kuluttajia kannattaa kannustaa tekemään ympäristömyönteisiä valintoja, asia ei ole todellisuudessa niin yksinkertainen.

– Ympäristömyönteiset valinnat on hyvä lähtökohta ja kannustan itsekin siihen. On kuitenkin hyvä muistaa se tosiasia, että kulutus kasvaa tulojen myötä niin Suomessa kuin maailmallakin. Mitä korkeammat tulot ja mitä vauraampi henkilö on, sitä enemmän hän kuluttaa ja päästötkin ovat suuremmat kuin matalammilla tulotasoilla. Asioita ei siis voi ratkaista yksin viherbrändäämisellä.

Suomen kannattaisi välttää muiden virheet

Purra on todennut aiemmin, että ilmastopolitiikassa keskitasolla pysyminen olisi samalla Suomelle varovaisuutta sen suhteen, ettei tulisi tehtyä panostusvirheitä eikä suosittaisi nopeasti vanhenevia teknologioita. Tällöin olisi myös mahdollista oppia muiden tekemistä virheistä.

Purra korosti ilmastotoimien vaikuttavuutta ja totesi, että pelkästään investoiminen vihreisiin asioihin ei vielä takaa mitään.

– Toimien on oltava kustannustehokkaita niin, että myös tuotos olisi oikeassa suhteessa panokseen nähden. Valitettavasti pieni maa, jolla on rajalliset resurssit ja lisäksi julkinen talous heikossa tilanteessa, niin se, että tällainen maa haluaa olla ykkönen ilmastotoimissa ei ole välttämättä hyvä idea teknologisten ratkaisujen kannalta. Saattaa tulla pieleen menneitä investointeja tai teknologiavalintoja, jotka nopeasti vanhentuvat.

– Suomen kaltaisen maan kannattaisi ennemmin katsella, mitä isot tekevät edellä. Sitten voimme valita myöhemmin parhaimpia vaihtoehtoja, myös kustannustehokkaasti.

Nyt tuodaan jopa katukiviä Kiinasta

Purra katsoo, että suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa jo nyt polkuja korkean tason teknologia- ja ilmasto-osaamiseen.

– Mitä enemmän voimme luottaa siihen, että asioita tehdään markkinavetoisesti, yksityissektorin intressien mukaan, niin sitä parempi.

Purra nosti esille myös julkisten hankintojen merkitystä kokonaisuudessa ja esitti pohdittavaksi käytännöllisen uudistusehdotuksen.

– Kunnat ja valtio voisivat vaikuttaa siihen, miten yksityissektorilla syntyisi ympäristöinnovaatioita, jos voitaisiin tehdä hankintoja, joissa ympäristöosaaminen ja ilmastomyönteisyys olisi oleellisempaa. Valitettavasti hankinnoissa tällaisia kriteerejä ei voida käyttää, koska hinta on määrittävä tekijä. Silloin voi käydä niin, että jopa katukiviä tuodaan Suomeen Kiinasta.