

LEHTIKUVA
Kokoomus kannattaa vapaata liikkumista EU-alueella, perussuomalaiset ei – Halla-aho: Vapaata liikkuvuutta ei ole tarkoitettu mahdollistamaan rajat ylittävää rikollisuutta tai laitonta muuttoliikettä
Oppositiojohtajat Jussi Halla-aho ja Petteri Orpo (kok.) kohtasivat tänään keskiviikkona Helsingissä Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä väittelytilaisuudessa. Samana päivänä perussuomalaiset jätti eduskunnassa välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta, johon kokoomus ei lähtenyt mukaan.
Puoluejohtajilta kysyttiin aluksi mikä muuttuu, jos oma puolue pääsee valtaan.
Jussi Halla-aho nosti esiin kaksi asiaa, joissa perussuomalaiset tulevat ryhtymään erilaisiin toimiin kuin tähän saakka on nähty:
– Ilmastopolitiikassa aletaan painottaa kansallista etua ymmärtäen ja tunnistaen se, että kansallisen edun puolustaminen – esimerkiksi teollisuuspolitiikassa – on globaalilla tasolla samalla myös parasta ilmastopolitiikkaa. Samoin maahanmuuttopolitiikassa painottuvat Suomen kansallinen etu, suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi asetetaan etusijalle.
Petteri Orpo nosti esille erilaiset toimenpiteet työllisyyden ja talouden kohentamiseksi.
Kokoomus ei halua sisärajavalvontaa
Perussuomalaiset jätti tänään välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta liittyen erityisesti Kreikan ja Turkin rajatilanteeseen. Perussuomalaiset myös kritisoi hallituksen ristiriitaisia lausuntoja Suomen linjasta.
Kokoomus ei lähtenyt välikysymykseen mukaan. Orpo perusteli ratkaisua talouspoliittisilla syillä ja sillä, että kokoomus haluaa tuoda keskusteluun kokoomuslaisia näkemyksiä.
– Jos otetaan vaikka perussuomalaisten näkemys siitä, että sisärajatarkastukset tulisi ottaa käyttöön saman tien Euroopassa, niin se mielestämme heikentäisi työllisyystilannetta, Orpo sanoi ja paljasti samalla linjaeron puolueiden välillä.
Hallitukselta sekavia Kreikka-lausuntoja
Halla-aho totesi, että perussuomalaisten välikysymyksessä otetaan laajemmin kantaa humanitaariseen maahanmuuttoon ja elintasosiirtolaisuuteen, joka käyttää hyväkseen humanitaarisia kanavia.
– Meillä on selkeästi kirjattu ohjelmiimme, että me haluamme lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Siihen on olemassa työkaluja, tarvitaan vain uskallusta käyttää niitä.
– Hallituksen toiminnassa on monenlaisia ongelmia. Ensinnäkin se, että hallitus lähettää kahta erilaista viestiä liittyen siihen, että tukeeko Suomi muun EU:n tavoin Kreikan toimenpiteitä, joihin se on ryhtynyt puolustaakseen omia rajojaan – ja meidän kaikkien yhteisiä rajoja. Tässä tilanteessa onkin pakko viritellä keskustelua myös siitä, vastaako kansainvälinen pakolaisuutta koskeva sopimusjärjestelmä enää tämän päivän realiteetteja. Siirtolaispaine Afrikasta ja Lähi-idästä ei jatkossa tule vähenemään vaan se tulee pahenemaan. Siirtolaispainetta ei voi käsitellä sellaisilla työkaluilla, jotka on luotu aivan toisenlaiseen tilanteeseen, Halla-aho sanoi.
Orpo esitti näkevänsä isossa kuvassa tilanteen samalla tavalla kuin Halla-aho.
– Meillä lainsäädäntö ei ole riittävästi varautunut, Orpo myönsi ja jatkoi, että kokoomus haluaa minimoida nykyisenkaltaisen turvapaikanhaun, jossa hakeudutaan rajalle.
Halla-aho kiitteli kokoomusta tilannekuvan päivittämisestä.
– Vielä vuonna 2015 silloinen sisäministeri Orpo oli sitä mieltä, että ketään ei voi estää tulemasta ja että tulijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia.
Tulijat pyrkivät korkean sosiaaliturvan maihin
Halla-aho sanoi, että Venäjän raja on oma kysymyksensä mutta sitä rajaa valvotaan jo nyt.
– Ongelma on EU:n sisärajoilla, niin sanotussa sekundäärisessä muuttoliikkeessä, eli kun ihmiset tulevat Välimereltä Italiaan ja Kreikkaan, he eivät jää Italiaan ja Kreikkaan vaan pyrkivät sellaisiin maihin, jotka sosiaaliturvan tai perheenyhdistämiskäytäntöjen osalta ovat houkuttelevampia kohteita. Valitettavasti tämä tarkoittaa pohjoisen Euroopan avokätisiä hyvinvointivaltioita.
– Meidän on ymmärrettävä se, että me emme pysty ratkaisemaan pakolaisongelmaa organisoimalla sitä uudelleen, esimerkiksi keskittämällä turvapaikkahakemusten käsittelyä ulkorajojen tuntumaan. Meidän pitää lähteä siitä, että saamme tulijavirtaa pienenemään. Houkuttimia pitää vähentää. Sisärajavalvonta on myös pakko ottaa käyttöön, koska se on ainoa keino estää sekundääristä muuttoliikettä.
Halla-aho painotti, että jos Kreikkaan tulevalle ihmiselle tehdään selväksi, että hän ei pääse Kreikkaa pidemmälle, häneltä katoaa motiivi tulla maahan.
– Tämä ketju on siis saatava katkeamaan, Halla-aho sanoi.
PS ajoi EU:ssa muutoksia Schengen-järjestelmään
Halla-aho sanoi, että Schengen-alueen sisäinen vapaa liikkuvuus on tarkoitettu vain ihmisille, jotka laillisesti asuvat alueen sisällä.
– Sitä ei ole tarkoitettu mahdollistamaan rajat ylittävää rikollisuutta tai laitonta muuttoliikettä.
Orpo lausui nykyisenä näkemyksenään, että EU:n ulkorajojen tulee pitää.
– Meille iso prioriteetti maahanmuutto- ja turvapaikkakeskustelussa on se, että Euroopalla on ulkorajat. Tarvittaessa EU:n rajavaltioiden tulee voida rajoittaa rajaliikennettä, Orpo sanoi. Hän kuitenkin jatkoi, että kokoomuksen linja on suojella EU:n sisäistä vapaata liikkuvuutta.
Halla-aho huomautti Orpolle, että syy, miksi Suomen ja Ruotsin rajalla on tällä hetkellä rauhallista on nimenomaan se, että suuri osa Välimeren ja Suomen välissä olevista EU-maista otti käyttöön sisärajavalvonnan vuoden 2015 jälkeen.
– Niitä (rajavalvonnan käyttöön ottaneita maita) paheksuttiin siitä kovasti. Ne venyttävät, suorastaan rikkovat Schengen-sääntöjä pitämällä sisärajatarkastuksia. Perussuomalaiset viime kaudella EU-parlamentissa ajoivat Schengen-rajasääntöjen muuttamista siten, että laittoman siirtolaisuuden estäminen tulisi lailliseksi perusteeksi ottaa käyttöön sisärajavalvonta ja pitää sitä yllä. Tällä hetkellä tämä ei ole tilanne.
Maahanpyrkijät voidaan aina pysäyttää rajalle
Puoluejohtajilta kysyttiin, mitä he ajattelevat siitä, että turvapaikkahakemukset on lain mukaan otettava vastaan, vaikka raja-asemat pannaan kiinni.
– Kyse on vain siitä, onko poliittista tahtoa estää rajan yli tulevaa hallitsematonta muuttoliikettä. Kreikka on samojen kansainvälisten sopimusten osapuoli kuin Suomi ja EU:n jäsen. Kreikka tällä hetkellä fyysisesti estää ihmisiä tulemasta ja jättämästä turvapaikkahakemuksia. Näistä asioista voidaan tarvittaessa jälkikäteen riidellä EU-tuomioistuimessa, Halla-aho totesi.
– Kuitenkin se, että Suomessa akuuttiin tilanteeseen ei reagoitu 2015, niin se aiheutti meille yhden vuoden aikana yli miljardin euron laskun pelkkinä vastaanottokustannuksina, inhimillisestä laskusta puhumattakaan.
Hän korosti että tulijat voidaan aina pysäyttää rajalle.
– Voidaan esimerkiksi todeta, että otamme vastaan kymmenen turvapaikkahakemusta vuorokaudessa, koska ei ole resursseja enempään. Ihmiset voidaan myös panna jonoon. Kyllä ne ihmiset siitä lähtevät sinne, mistä ovat tulleetkin, vaikka Haaparannan poliisiasemalle viettämään kansainvälistä suojelua.
– Usein ongelmana on se, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla ei voida osoittaa, että minkä turvallisen maan kautta he ovat saapuneet. Ruotsin vastaisella maarajalla tämä on kuitenkin täysin selvä asia, Halla-aho painotti.
– Suomessa ei ole tällä hetkellä turvapaikkakriisiä, Orpo sanoi.
– Se ei kuitenkaan johdu meistä, Halla-aho vastasi.
Epäterveet vetovoimatekijät karsittava pois
Halla-aho ja Orpo ovat samaa mieltä siitä, että lainsäädäntö ei ole ajan tasalla.
– Lainsäädäntö ei ole sillä tavalla ajan tasalla, että me olisimme valmiita seuraavaan vastaavaan kriisiin. Tässä varmasti on kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle sijaa. Ehkä on olemassa myös laajempi konsensus puolueiden välillä, Halla-aho sanoi.
Hän totesi, että jatkossa on tehtävä useita eri asioita, laajalla sektorilla.
– Esimerkiksi Viro on EU-jäsen ja samojen kansainvälisten sopimusten osapuoli kuin Suomikin on. Sillä ei kuitenkaan ole ongelmaa, koska Viroon ei pyri elintasopakolaisia toisin kuin Suomeen. Tämä johtuu siitä, että Suomella on epäterveitä vetotekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmään, jonka pitäisi olla kansalaisperusteinen eikä asumisperusteinen.
– Meidän turvapaikkakäytäntömme ja lainsäädäntömme pitäisi olla niin tiukka kuin EU-lainsäädäntö sallii. Perheenyhdistämislainsäädäntö on liian löysä.
Halla-aho sanoi, että ensiksi tarvitaan vetotekijöiden karsimista.
– Sen jälkeen tarvitaan menettelyjen puolella toisenlainen lähestymistapa sisä- ja ulkorajoilla, jotta tilanne ei ole se, että Suomeen tuleva ihminen saa kävellä Suomeen vapaasti ja riippumatta siitä, minkä päätöksen hän saa turvapaikkahakemukseen, hän saa käytännössä jäädä tänne loppuelämäkseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n ulkorajat sisärajavalvonta siirtolaisvyöry vetovoimatekijät kansainväliset sopimukset turvapaikkahakemukset Välimeri Petteri Orpo Schengen Viro Suomi Sosiaaliturva Turvallisuus perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho Rikollisuus Kokoomus Kreikka EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Kuuluuko Suomi eri unioniin kuin rajansa sulkeneet Kreikka ja Itävalta?

Halla-aho Kreikan tilanteesta: “Järki sanoo, että kyse ei ole mistään pakolaisista, kyseessä on invaasio” (video)

Suomen sisäministerillä ja Euroopan komission puheenjohtajalla eri näkemykset unionin ulkorajapolitiikasta

Halla-aho: Kreikka ja Bulgaria vetävät piikkilankaa Turkin-rajalleen – ”Suomi valmistautuu parantamalla tulijoiden oikeusturvaa ja ihmisoikeusjuristit hierovat käsiään”

Kokoomus hamuaa ohituskaistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen – Huhtasaari: Valtion tehtävä ei ole omalla kustannuksellaan järjestää tietyille yrityksille halpatyövoimaa

Orpo: “Simon Elon osaamiselle on käyttöä kokoomuksessa”

Oppositiojohtajat Halla-aho ja Orpo väittelivät ihmisoikeuksista ja maahanmuutosta: ”Oikeus tulla Suomeen ja asettua tänne elätettäväksi veronmaksajien rahoilla ei ole mikään ihmisoikeus”

Halla-aho: Jos EU ei pysty suojelemaan jäsenmaitaan haittamaahanmuutolta eikä anna keinoja ratkaista ongelmia kansallisesti, se on vapaan liikkuvuuden ja unionin loppu

Kansainväliset liigat vievät autoista nyt ratit ja turvatyynyt – osat päätyvät varastetun tavaran markkinoille Liettuaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää