Suomessa sanotaan olevan työvoimapula, mutta suurilla puolueilla on keskenään hyvin erilaisia keinoja tilanteeseen vastaamiseksi. Perussuomalaiset korjaisi järjestelmätason ongelmia, kuten työn heikkoa kannustavuutta. Puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että myös perusduunarialoille tarvitaan kunnianpalautus. – Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, vaan työmarkkinoille tarvitaan myös osaavia ihmisiä, jotka valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta.

Suomessa usein väitetään olevan pulaa osaavasta työvoimasta. Kuitenkin samaan aikaan Suomessa on satojatuhansia työttömiä työnhakijoita ja paljon vajaatyöllistettyjä, eli monet eivät pääse edes tekemään täysiä työviikkoja vaikka haluaisivat.

Perussuomalaiset lähtisi korjaamaan tilannetta ennen kaikkea parantamalla työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia.

– Ylivoimaisesti tärkeintä on korjata työn heikko kannustavuus Suomessa. Jos ihmisellä ei ole taloudellisesti järkevää ottaa työtä vastaan, esimerkiksi kalliin asumisen alueilla, niin se on se ongelma, puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän osallistui tänään Keskuskauppakamarin puoluejohtajatenttiin.

Koulutusta todellisen tarpeen mukaan

Toisena merkittävänä keinona Purra nosti esille ammatillisen koulutusjärjestelmän korjaamisen.

– Nyt tarvitaan perusduunarialoille kunnianpalautus. Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, vaan tarvitaan myös osaavia ihmisiä, jotka valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta, joilla on se osaaminen jota yritykset ja elinkeinoelämä tarvitsevat. Yhteyttä tulee tiivistää niin, että oppilaitokset koluttavat ihmisiä sinne, missä työvoimalle on tarvetta – ja mielellään myös oikeille alueille tässä maassa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että työn kannustavuudessa on ongelmia. Orpo patisteli kotimaisia työikäisiä töihin, mutta Orpon mielestä tarvittaisiin myös ”moninkertainen määrä osaamisperusteista maahanmuuttoa”.

Tukiin nojaava maahanmuutto ei kannata

Keskustan Annika Saarikko keventäisi eläkeikäisten työn verotusta, jotta työssä voisivat jatkaa kannattavasti pidempään ne, joilla siihen haluja on. Tosin Saarikon mielestä tarvitaan myös lisää työperäistä maahanmuuttoa, ja Saarikko haluaisi uudistuksia yhdessä Migrin kanssa.

Myös vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä tarvittaisiin ”muualta tulevaa työvoimaa”.

– Tämän on oltava vastaanottavainen maa niille, jotka tulevat tänne muualta, Andersson sanoi.

Purra totesi, että perussuomalaiset ei vastusta koulutettujen tai erityisasiantuntijoiden saapumista Suomeen tekemään töitä, josta saatavalla palkalla tulee toimeen. Perussuomalaiset ei kuitenkaan kannata sosiaaliturvaan nojaavaa, matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa.

Ruotsinkin ongelmat johtuvat järjestelmästä

Purra perusteli näkemystä esimerkillä:

– Ruotsi luopui työvoiman saatavuusharkinnasta, ja siitä on seurannut huonoja asioita, joten nyt siitä ollaan peruuttamassa ja sääntelyä lisäämässä. Kannattaakin huomata, että Ruotsissa on myös työvoimapulaa tietyillä aloilla. Se, että Ruotsissa on ollut hyvin vapaata, matalapalkkasektoreille suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa, ei ole ratkaissut ongelmia. Ja miksi olisikaan, koska ongelmat siellä ovat järjestelmässä, kuten ne ovat Suomessakin.

– Työperäisen maahanmuuton tuominen saattaa toimia laastarina ja auttaa yksittäisiä yrityksiä, mutta kokonaisuutena, verotuottojen ja julkisen talouden kannalta se ei toimi. Tämän ovat onneksi myös valtiovarainministeriön virkamiehetkin uudessa raportissaan todenneet.

EU-alueella satoja miljoonia työntekijöitä

Saarikon mielestä työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi kuitenkin luopua väestön ikääntymisen vuoksi.

– Kahdeksan vuoden kuluttua tässä maassa joka neljäs ihminen on yli 65-vuotias. Haluan, että iäkkäät suomalaiset hoidetaan ja lapset hoidetaan. Oleellista on se, että jo saisimme vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon, mitä myös itse ajan, rakentamalla toimintoja työvoiman houkuttelemiseksi. On huolehdittava myös siitä, että tulijat kotiutuvat Suomeen, Saarikko sanoi.

Purra totesi, että saatavuusharkinta koskee kuitenkin pääasiassa tulijoita, jotka työllistyvät alle 2 000 euron palkoille.

– Suomalaisen sosiaaliturvan pariin pääsee, kun tienaa 700 euroa kuukaudessa. Mielestäni meidän tulisikin hoitaa nyt kuntoon omat järjestelmätason ongelmat siten, että suomalaiselle on kannustavaa mennä töihin.

Purra huomautti Saarikolle myös, että EU-alueella on jo nyt satoja miljoonia työntekijöitä, ja ihmetteli miksei se riitä vastaukseksi työvoimapulaan.

– Sen lisäksikö vielä tarvittaisiin saatavuusharkinnan poisto? Tarkoitatko siis, että EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulisi ihmisiä tekemään töitä, jotka ei kelpaa suomalaisille? Purra kysyi.

Pääministeri jätti jälleen tentin väliin

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät tuoreessa raportissaan, että Suomen valtiontaloutta pitäisi kahdella seuraavalla vaalikaudella vahvistaa yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä sopeutustoimilla, eli myös menoleikkauksilla.

Puoluejohtajilta kysyttiinkin myös leikkauksista. Valitettavasti pääministeripuolue SDP:n leikkausesityksistä ei saatu tietoa, sillä pääministeri Sanna Marin jätti tämänkin poliittisen keskustelun väliin.

Vasemmistoliiton Andersson leikkaisi puoli miljardia euroa yritystuista. Keskustan Saarikko nosti esille leikkauksina ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset sekä asumistuet.

Purra totesi, että julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino johtaa siihen, että hyvinvointijärjestelmän ylläpito muuttuu mahdottomaksi.

– Siksi pitäisi käydä keskustelua siitä, kenelle hyvinvointijärjestelmämme on tarkoitettu, koska suurin osa menoista liittyy sosiaaliturvaan tai muihin sotemenoihin, Purra sanoi.

Kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa

Perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa esitetään leikkauksia muun muassa Sitraan, Yleisradioon, kehitysapuun ja maahanmuuttoon.

Purra arvioi leikkaustarpeeksi seuraavalla vaalikaudella 2,5-3,5 tai jopa 4 miljardia. Perussuomalaiset esittää kuitenkin muitakin toimia kuin vain leikkauksia.

Perussuomalaisten mielestä sosiaaliturvaa ei ole mielekästä heikentää Suomen kansalaisilta siksi, että tänne hyvän sosiaaliturvan perässä muuttavat henkilöt käyttävät järjestelmää hyväkseen.

Perussuomalaisten tavoite onkin siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa.

SUOMEN UUTISET