LEHTIKUVA
Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen
Suomessa sanotaan olevan työvoimapula, mutta suurilla puolueilla on keskenään hyvin erilaisia keinoja tilanteeseen vastaamiseksi. Perussuomalaiset korjaisi järjestelmätason ongelmia, kuten työn heikkoa kannustavuutta. Puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että myös perusduunarialoille tarvitaan kunnianpalautus. – Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, vaan työmarkkinoille tarvitaan myös osaavia ihmisiä, jotka valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta.
Suomessa usein väitetään olevan pulaa osaavasta työvoimasta. Kuitenkin samaan aikaan Suomessa on satojatuhansia työttömiä työnhakijoita ja paljon vajaatyöllistettyjä, eli monet eivät pääse edes tekemään täysiä työviikkoja vaikka haluaisivat.
Perussuomalaiset lähtisi korjaamaan tilannetta ennen kaikkea parantamalla työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia.
– Ylivoimaisesti tärkeintä on korjata työn heikko kannustavuus Suomessa. Jos ihmisellä ei ole taloudellisesti järkevää ottaa työtä vastaan, esimerkiksi kalliin asumisen alueilla, niin se on se ongelma, puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän osallistui tänään Keskuskauppakamarin puoluejohtajatenttiin.
Koulutusta todellisen tarpeen mukaan
Toisena merkittävänä keinona Purra nosti esille ammatillisen koulutusjärjestelmän korjaamisen.
– Nyt tarvitaan perusduunarialoille kunnianpalautus. Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, vaan tarvitaan myös osaavia ihmisiä, jotka valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta, joilla on se osaaminen jota yritykset ja elinkeinoelämä tarvitsevat. Yhteyttä tulee tiivistää niin, että oppilaitokset koluttavat ihmisiä sinne, missä työvoimalle on tarvetta – ja mielellään myös oikeille alueille tässä maassa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että työn kannustavuudessa on ongelmia. Orpo patisteli kotimaisia työikäisiä töihin, mutta Orpon mielestä tarvittaisiin myös ”moninkertainen määrä osaamisperusteista maahanmuuttoa”.
Tukiin nojaava maahanmuutto ei kannata
Keskustan Annika Saarikko keventäisi eläkeikäisten työn verotusta, jotta työssä voisivat jatkaa kannattavasti pidempään ne, joilla siihen haluja on. Tosin Saarikon mielestä tarvitaan myös lisää työperäistä maahanmuuttoa, ja Saarikko haluaisi uudistuksia yhdessä Migrin kanssa.
Myös vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä tarvittaisiin ”muualta tulevaa työvoimaa”.
– Tämän on oltava vastaanottavainen maa niille, jotka tulevat tänne muualta, Andersson sanoi.
Purra totesi, että perussuomalaiset ei vastusta koulutettujen tai erityisasiantuntijoiden saapumista Suomeen tekemään töitä, josta saatavalla palkalla tulee toimeen. Perussuomalaiset ei kuitenkaan kannata sosiaaliturvaan nojaavaa, matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa.
Ruotsinkin ongelmat johtuvat järjestelmästä
Purra perusteli näkemystä esimerkillä:
– Ruotsi luopui työvoiman saatavuusharkinnasta, ja siitä on seurannut huonoja asioita, joten nyt siitä ollaan peruuttamassa ja sääntelyä lisäämässä. Kannattaakin huomata, että Ruotsissa on myös työvoimapulaa tietyillä aloilla. Se, että Ruotsissa on ollut hyvin vapaata, matalapalkkasektoreille suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa, ei ole ratkaissut ongelmia. Ja miksi olisikaan, koska ongelmat siellä ovat järjestelmässä, kuten ne ovat Suomessakin.
– Työperäisen maahanmuuton tuominen saattaa toimia laastarina ja auttaa yksittäisiä yrityksiä, mutta kokonaisuutena, verotuottojen ja julkisen talouden kannalta se ei toimi. Tämän ovat onneksi myös valtiovarainministeriön virkamiehetkin uudessa raportissaan todenneet.
EU-alueella satoja miljoonia työntekijöitä
Saarikon mielestä työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi kuitenkin luopua väestön ikääntymisen vuoksi.
– Kahdeksan vuoden kuluttua tässä maassa joka neljäs ihminen on yli 65-vuotias. Haluan, että iäkkäät suomalaiset hoidetaan ja lapset hoidetaan. Oleellista on se, että jo saisimme vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon, mitä myös itse ajan, rakentamalla toimintoja työvoiman houkuttelemiseksi. On huolehdittava myös siitä, että tulijat kotiutuvat Suomeen, Saarikko sanoi.
Purra totesi, että saatavuusharkinta koskee kuitenkin pääasiassa tulijoita, jotka työllistyvät alle 2 000 euron palkoille.
– Suomalaisen sosiaaliturvan pariin pääsee, kun tienaa 700 euroa kuukaudessa. Mielestäni meidän tulisikin hoitaa nyt kuntoon omat järjestelmätason ongelmat siten, että suomalaiselle on kannustavaa mennä töihin.
Purra huomautti Saarikolle myös, että EU-alueella on jo nyt satoja miljoonia työntekijöitä, ja ihmetteli miksei se riitä vastaukseksi työvoimapulaan.
– Sen lisäksikö vielä tarvittaisiin saatavuusharkinnan poisto? Tarkoitatko siis, että EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulisi ihmisiä tekemään töitä, jotka ei kelpaa suomalaisille? Purra kysyi.
Pääministeri jätti jälleen tentin väliin
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät tuoreessa raportissaan, että Suomen valtiontaloutta pitäisi kahdella seuraavalla vaalikaudella vahvistaa yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä sopeutustoimilla, eli myös menoleikkauksilla.
Puoluejohtajilta kysyttiinkin myös leikkauksista. Valitettavasti pääministeripuolue SDP:n leikkausesityksistä ei saatu tietoa, sillä pääministeri Sanna Marin jätti tämänkin poliittisen keskustelun väliin.
Vasemmistoliiton Andersson leikkaisi puoli miljardia euroa yritystuista. Keskustan Saarikko nosti esille leikkauksina ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset sekä asumistuet.
Purra totesi, että julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino johtaa siihen, että hyvinvointijärjestelmän ylläpito muuttuu mahdottomaksi.
– Siksi pitäisi käydä keskustelua siitä, kenelle hyvinvointijärjestelmämme on tarkoitettu, koska suurin osa menoista liittyy sosiaaliturvaan tai muihin sotemenoihin, Purra sanoi.
Kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa
Perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa esitetään leikkauksia muun muassa Sitraan, Yleisradioon, kehitysapuun ja maahanmuuttoon.
Purra arvioi leikkaustarpeeksi seuraavalla vaalikaudella 2,5-3,5 tai jopa 4 miljardia. Perussuomalaiset esittää kuitenkin muitakin toimia kuin vain leikkauksia.
Perussuomalaisten mielestä sosiaaliturvaa ei ole mielekästä heikentää Suomen kansalaisilta siksi, että tänne hyvän sosiaaliturvan perässä muuttavat henkilöt käyttävät järjestelmää hyväkseen.
Perussuomalaisten tavoite onkin siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- talouden tasapainottaminen työn kannustimet huippuosaajat valtiontalous Keskuskauppakamari matalapalkka-alat EU- ja ETA-maat puheenjohtajatentti veronmaksajat Saatavuusharkinta Suomen kansalaisuus palvelut halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Annika Saarikko Sitra Riikka Purra Sanna Marin leikkaukset Li Andersson Sosiaaliturva Yle Ruotsi perussuomalaiset talous koulutus kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vihreät hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa, kokoomus komppaa vieressä – perussuomalaiset haluaa korjata työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia
Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”
Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki
Marin ajelee kaksilla rattailla – hamuaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei ymmärrä mallia, jossa työnantajan palkkakuluja siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi
Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”
Perussuomalaiset on valmis leikkauksiin, kunhan suomalaisille tärkeisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan ei kosketa: Säästöt maahanmuutosta ja muista maailmanparantamiskohteista
Demarit ehdottaa yllättäen sähkön hintakattoa, jota perussuomalaiset esitti jo viime kesänä
Tanskan uusi hallitus panostaa talouteen ja puolustukseen yli puoluerajojen
Tätä et ehkä tiennytkään: lenkkimakkara on rasismia!
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää