

LEHTIKUVA
Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen
Suomessa sanotaan olevan työvoimapula, mutta suurilla puolueilla on keskenään hyvin erilaisia keinoja tilanteeseen vastaamiseksi. Perussuomalaiset korjaisi järjestelmätason ongelmia, kuten työn heikkoa kannustavuutta. Puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että myös perusduunarialoille tarvitaan kunnianpalautus. – Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, vaan työmarkkinoille tarvitaan myös osaavia ihmisiä, jotka valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta.
Suomessa usein väitetään olevan pulaa osaavasta työvoimasta. Kuitenkin samaan aikaan Suomessa on satojatuhansia työttömiä työnhakijoita ja paljon vajaatyöllistettyjä, eli monet eivät pääse edes tekemään täysiä työviikkoja vaikka haluaisivat.
Perussuomalaiset lähtisi korjaamaan tilannetta ennen kaikkea parantamalla työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia.
– Ylivoimaisesti tärkeintä on korjata työn heikko kannustavuus Suomessa. Jos ihmisellä ei ole taloudellisesti järkevää ottaa työtä vastaan, esimerkiksi kalliin asumisen alueilla, niin se on se ongelma, puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän osallistui tänään Keskuskauppakamarin puoluejohtajatenttiin.
Koulutusta todellisen tarpeen mukaan
Toisena merkittävänä keinona Purra nosti esille ammatillisen koulutusjärjestelmän korjaamisen.
– Nyt tarvitaan perusduunarialoille kunnianpalautus. Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, vaan tarvitaan myös osaavia ihmisiä, jotka valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta, joilla on se osaaminen jota yritykset ja elinkeinoelämä tarvitsevat. Yhteyttä tulee tiivistää niin, että oppilaitokset koluttavat ihmisiä sinne, missä työvoimalle on tarvetta – ja mielellään myös oikeille alueille tässä maassa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että työn kannustavuudessa on ongelmia. Orpo patisteli kotimaisia työikäisiä töihin, mutta Orpon mielestä tarvittaisiin myös ”moninkertainen määrä osaamisperusteista maahanmuuttoa”.
Tukiin nojaava maahanmuutto ei kannata
Keskustan Annika Saarikko keventäisi eläkeikäisten työn verotusta, jotta työssä voisivat jatkaa kannattavasti pidempään ne, joilla siihen haluja on. Tosin Saarikon mielestä tarvitaan myös lisää työperäistä maahanmuuttoa, ja Saarikko haluaisi uudistuksia yhdessä Migrin kanssa.
Myös vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä tarvittaisiin ”muualta tulevaa työvoimaa”.
– Tämän on oltava vastaanottavainen maa niille, jotka tulevat tänne muualta, Andersson sanoi.
Purra totesi, että perussuomalaiset ei vastusta koulutettujen tai erityisasiantuntijoiden saapumista Suomeen tekemään töitä, josta saatavalla palkalla tulee toimeen. Perussuomalaiset ei kuitenkaan kannata sosiaaliturvaan nojaavaa, matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa.
Ruotsinkin ongelmat johtuvat järjestelmästä
Purra perusteli näkemystä esimerkillä:
– Ruotsi luopui työvoiman saatavuusharkinnasta, ja siitä on seurannut huonoja asioita, joten nyt siitä ollaan peruuttamassa ja sääntelyä lisäämässä. Kannattaakin huomata, että Ruotsissa on myös työvoimapulaa tietyillä aloilla. Se, että Ruotsissa on ollut hyvin vapaata, matalapalkkasektoreille suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa, ei ole ratkaissut ongelmia. Ja miksi olisikaan, koska ongelmat siellä ovat järjestelmässä, kuten ne ovat Suomessakin.
– Työperäisen maahanmuuton tuominen saattaa toimia laastarina ja auttaa yksittäisiä yrityksiä, mutta kokonaisuutena, verotuottojen ja julkisen talouden kannalta se ei toimi. Tämän ovat onneksi myös valtiovarainministeriön virkamiehetkin uudessa raportissaan todenneet.
EU-alueella satoja miljoonia työntekijöitä
Saarikon mielestä työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi kuitenkin luopua väestön ikääntymisen vuoksi.
– Kahdeksan vuoden kuluttua tässä maassa joka neljäs ihminen on yli 65-vuotias. Haluan, että iäkkäät suomalaiset hoidetaan ja lapset hoidetaan. Oleellista on se, että jo saisimme vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon, mitä myös itse ajan, rakentamalla toimintoja työvoiman houkuttelemiseksi. On huolehdittava myös siitä, että tulijat kotiutuvat Suomeen, Saarikko sanoi.
Purra totesi, että saatavuusharkinta koskee kuitenkin pääasiassa tulijoita, jotka työllistyvät alle 2 000 euron palkoille.
– Suomalaisen sosiaaliturvan pariin pääsee, kun tienaa 700 euroa kuukaudessa. Mielestäni meidän tulisikin hoitaa nyt kuntoon omat järjestelmätason ongelmat siten, että suomalaiselle on kannustavaa mennä töihin.
Purra huomautti Saarikolle myös, että EU-alueella on jo nyt satoja miljoonia työntekijöitä, ja ihmetteli miksei se riitä vastaukseksi työvoimapulaan.
– Sen lisäksikö vielä tarvittaisiin saatavuusharkinnan poisto? Tarkoitatko siis, että EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulisi ihmisiä tekemään töitä, jotka ei kelpaa suomalaisille? Purra kysyi.
Pääministeri jätti jälleen tentin väliin
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät tuoreessa raportissaan, että Suomen valtiontaloutta pitäisi kahdella seuraavalla vaalikaudella vahvistaa yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä sopeutustoimilla, eli myös menoleikkauksilla.
Puoluejohtajilta kysyttiinkin myös leikkauksista. Valitettavasti pääministeripuolue SDP:n leikkausesityksistä ei saatu tietoa, sillä pääministeri Sanna Marin jätti tämänkin poliittisen keskustelun väliin.
Vasemmistoliiton Andersson leikkaisi puoli miljardia euroa yritystuista. Keskustan Saarikko nosti esille leikkauksina ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset sekä asumistuet.
Purra totesi, että julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino johtaa siihen, että hyvinvointijärjestelmän ylläpito muuttuu mahdottomaksi.
– Siksi pitäisi käydä keskustelua siitä, kenelle hyvinvointijärjestelmämme on tarkoitettu, koska suurin osa menoista liittyy sosiaaliturvaan tai muihin sotemenoihin, Purra sanoi.
Kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa
Perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa esitetään leikkauksia muun muassa Sitraan, Yleisradioon, kehitysapuun ja maahanmuuttoon.
Purra arvioi leikkaustarpeeksi seuraavalla vaalikaudella 2,5-3,5 tai jopa 4 miljardia. Perussuomalaiset esittää kuitenkin muitakin toimia kuin vain leikkauksia.
Perussuomalaisten mielestä sosiaaliturvaa ei ole mielekästä heikentää Suomen kansalaisilta siksi, että tänne hyvän sosiaaliturvan perässä muuttavat henkilöt käyttävät järjestelmää hyväkseen.
Perussuomalaisten tavoite onkin siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- talouden tasapainottaminen työn kannustimet huippuosaajat valtiontalous Keskuskauppakamari matalapalkka-alat EU- ja ETA-maat puheenjohtajatentti veronmaksajat Saatavuusharkinta Suomen kansalaisuus palvelut halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Annika Saarikko Sitra Riikka Purra Sanna Marin leikkaukset Li Andersson Sosiaaliturva Yle Ruotsi perussuomalaiset talous koulutus kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreät hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa, kokoomus komppaa vieressä – perussuomalaiset haluaa korjata työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia

Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”

Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki

Marin ajelee kaksilla rattailla – hamuaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei ymmärrä mallia, jossa työnantajan palkkakuluja siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi

Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”

Perussuomalaiset on valmis leikkauksiin, kunhan suomalaisille tärkeisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan ei kosketa: Säästöt maahanmuutosta ja muista maailmanparantamiskohteista

Demarit ehdottaa yllättäen sähkön hintakattoa, jota perussuomalaiset esitti jo viime kesänä

Tanskan uusi hallitus panostaa talouteen ja puolustukseen yli puoluerajojen

Tätä et ehkä tiennytkään: lenkkimakkara on rasismia!
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää