

LEHTIKUVA
Kokoomus ailahtelee eikä osaa päättää, kuinka monta miljardia leikkaisi ensi kaudella valtion menoista – puoluejohdon puheissa numerot vaihtelevat kuin huutokaupassa
Eduskuntavaalien alla kokoomuksen säästölistan numerot poukkoilevat edestakaisin. Muutaman viime kuukauden sisällä kokoomusleiristä on esitelty useita toisistaan poikkeavia leikkauslistoja, vaihtelevilla loppusummilla, eikä kenellekään ole enää selvää, montako miljardia kokoomuksen leikkaukset todella olisivat.
Yhdeksi kevään eduskuntavaalien kärkiteemaksi ovat nousemassa julkisen talouden leikkaukset, ja syytä onkin: Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen kauden jälkeen Suomen julkinen talous on rapakunnossa. Valtiontalous on ollut alijäämäinen jo vuosien ajan, eikä syynä ole yksinomaan korona tai Venäjän Ukrainassa aloittama sota.
Riippumatta siitä, mitkä puolueet seuraavalla kaudella ovat hallituksessa, valtion taloutta on väistämättä sopeutettava eri keinoilla, eikä leikkauksia ja säästöjä voi väistää. Valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät joulun alla tylyn viestin: Julkista taloutta on vahvistettava peräti yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Keinoja ovat menoleikkaukset, veronkiristykset ja rakenteelliset uudistukset.
Perussuomalaiset leikkaisi 4 miljardia ensi kaudella
Eduskuntavaalien alla lähes kaikilta puolueilta on jo kuultu avauksia ensi kauden leikkauksille. Esimerkiksi perussuomalaisten äskettäin julkaistussa vaihtoehtobudjetissa perussuomalaiset esittää menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla ja on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelma ratkaistaan kahdessa vaalikaudessa.
Perussuomalaiset leikkaisi ensi vuonna humanitaarisen maahanmuuton ja kehitysavun lisäksi myös muun muassa neljänneksen Yleisradiosta. Lisäksi perussuomalaiset siirtäisi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran taseesta 400 miljoonaa euroa valtiolle TKI-menoihin ja purkaisi Ilmastorahaston.
Seuraavalla vaalikaudella perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran arvion mukaan valtion menoista voitaisiin leikata noin 4 miljardia.
Kokoomus kohti vaaleja Aki Palsanmäen hengessä
Sen sijaan kokoomus ailahtelee. Uusimpien ulostulojensa perusteella puolue ei näytä osaavan päättää, kuinka monta miljardia se leikkaisi valtion menoista. Viime aikoina puolue onkin heitellyt julkisuuteen vaihtelevia lukuja ja miljardimääriä huutokauppakeisari Aki Palsanmäen hengessä.
Uusin kokoomuksen julkistama luku on kuusi miljardia. Yhtä monta euroa kokoomus siis olisi juuri nyt seuraavalla vaalikaudella valmis tasapainottamaan valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta. Tuore talouslinjaus julkistettiin viime viikolla kokoomuksen vaaliristeilyllä. Aiemmin kokoomus on kuitenkin puhunut leikkauksista jotain muuta.
Kai Mykkäsen luku marraskuussa: neljä miljardia
Kokoomus on siis nyt yllättäen iskenyt tiskiin lisää leikkausmiljardeja. Vain reilu kaksi kuukautta sitten, marraskuun lopussa, kokoomuksen säästöjen loppusumma oli kolmanneksen pienempi.
Työntekijäjärjestö SAK:n eduskuntavaalipaneelissa tuolloin puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen lausui, että kokoomus leikkaisi valtion menoja yhteensä neljällä miljardilla vaalikaudessa.
– Menosäästöjä on sosiaaliturvasta, hallinnosta hankinnoista ja matkoista. Sosiaaliturva on konkreettinen painopiste, kokoomusryhmyri Mykkänen luetteli.
SAK:n eduskuntavaalipaneeli oli 25. marraskuuta, ja tallenne on edelleen nähtävissä YouTubessa. Mykkäsen puheet kokoomuksen neljän miljardin leikkauksista ensi vaalikaudella voi kuulla kohdassa 1:19:49.
Orpolla heti perään niukemmat leikkausmiljardit
Itsenäisyyspäivän jälkeen viime joulukuussa eduskuntapuolueiden johtoa kokoontui Keskuskauppakamarin puoluejohtajatenttiin, jossa kokoomusta edusti puoluejohtaja Petteri Orpo. Tuolloin Orpo esitti jopa puolet pienemmän luvun kuin Mykkänen oli muutamaa viikkoa aiemmin esittänyt.
Keskuskauppakamarin tentissä Orpo lausui, että leikkaustarve valtion menoista olisi 2–3 miljardia euroa vaalikaudessa. Niitä pitäisi Orpon mukaan tehdä esimerkiksi sosiaaliturvasta. Mainittakoon, että kyseisessä tilaisuudessa perussuomalaisten Purra esitti isompia leikkauksia, eli hän arvioi leikkaustarpeeksi seuraavalla vaalikaudella enimmillään jopa 4 miljardia.
Perussuomalaiset esittää kuitenkin muitakin säästötoimia toimia kuin pelkkiä leikkauksia. Perussuomalaisten pitkän tähtäimen tavoite on esimerkiksi siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa.
Kokoomusjohdon ulostulot hämmentävät
Orpon joulukuussa esittämä arvio 2–3 miljardin euron leikkauksista vaalikaudessa on hämmentävä luku myös siihen nähden, että vain hieman aiemmin, marraskuun lopussa, kokoomus oli esitellyt vaihtoehtobudjettinsa, jolloin puheissa poukkoilivat pelkästään vuodelle 2023 yhteensä kahden miljardin euron leikkaukset.
Kokoomusjohdon vaihtelevien ulostulojen jälkeen kenellekään ei enää ole selvää, montako miljardia kokoomuksen leikkaukset ensi kaudella todella olisivat. Ailahtelevasta linjasta huolimatta kokoomuspomo Orpo näyttäisikin tuntevan paremmin perussuomalaisten leikkauskohteet kuin oman puolueensa säästöt, sillä viime viikolla Iltalehden Suoraan asiaan -keskusteluohjelmassa Orpo väitti perussuomalaisten Purralle, että perussuomalaiset ei leikkaa tarpeeksi eivätkä leikkaukset riitä.
Purra vastasi tuolloin Orpolle, että perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa leikkaukset ovat jopa suuremmat kuin kokoomuksella.
– Me emme edes esitä uusia menokohteita. Ongelma on paremminkin se, että kokoomukselle eivät kelpaa perussuomalaisten leikkauskohteet, vaan te leikkaatte mieluummin suomalaisilta köyhiltä ja pienituloisilta, Purra sanoi ja huomautti, että kokoomus mielellään kippaa ulkomaille miljardeja euroja kehitysavun muodossa ja kannattaa yhteisvelkaan perustuvia EU-tukipaketteja.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Sanna Marinin hallitus sopeuttamistoimet yhteisvelka EU-tukipaketit menoleikkaukset Aki Palsanmäki Ilmastorahasto veronkiristykset Yleisradio humanitaarinen maahanmuutto Vaihtoehtobudjetti Sitra Kai Mykkänen Julkinen talous Riikka Purra Petteri Orpo leikkaukset Velanotto Kokoomus kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisilta uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma: Suomen on lopetettava vastaanottamasta sellaista maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta

Suomi saa EU:sta eteensä nieltävää ennallistamisasetuksessa, ilmastopaketin osissa ja uusissa tulonsiirto- ja velkainstrumenteissa: ”Näistä kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät mielellään puhu”

Kokoomus lisäisi integraatiota ratkaisuksi maahanmuuton ongelmiin, perussuomalaiset vaatii tunnustamaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien aiheuttamat ongelmat: ”Muuten emme pysty korjaamaan asioita”

Kokoomus haluaa Suomeen töihin bussikuskeja ja hoitajia kehitysmaista – Riikka Purran mukaan kokoomuksen malli on utopiaa: ”Ei ole positiivista julkisen talouden kestävyyden kannalta”

Äänestä kokoomusta, niin saat translakia ja EU-tukipaketteja

Poliisilta järkyttävä arvio ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä – hallituksen maahanmuuttopolitiikka tukee ihmiskauppaa, riistoa ja ihmisoikeuksien polkemista

Kokoomuskansanedustaja Kauma puhui puuta heinää perussuomalaisten linjasta työperäiseen maahanmuuttoon ja työnsi sanat suuhun puoluejohtaja Riikka Purralle – Purra korjaa: ”Säälittävä yritys”

Kokoomuksen mielestä nyt on huutava työvoimapula – Leena Meri huomauttaa, että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja päälle vajaatyöllistetyt: ”Mitäs heille tehdään?”

Koskela pitää lisätalousarviota laastarina, joka ei puutu ongelmien juurisyihin – “Marinin hallitus ottaa rahoja seuraavan hallituksen budjetista”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää