Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kohtasivat Politiikan toimittajien debatissa Helsingissä. / LEHTIKUVA
Kokoomuksen Orpolta ristiriitaisia EU-puheita, perussuomalaisilla selkeä ja kirkas linja – Purra: Me emme halua tulonsiirtounionia eikä yhteisvastuiden lisäämistä
Suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat, perussuomalaisten Riikka Purra ja kokoomuksen Petteri Orpo, kohtasivat politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa varhain tiistaiaamuna. Purra huomautti Orpolle, että kokoomus on EU-asioiden suhteen jakautunut puolue. – Se nähtiin kesän elpymispakettikeskusteluistakin.
Puoluejohtajilta tivattiin muun muassa EU-politiikan linjaa. Riikka Purra korosti, että perussuomalaiset ei halua syventää EU-liittovaltiokehitystä.
– Perussuomalaiset ei halua tulonsiirtounionia eivätkä perussuomalaiset halua lisätä yhteisvastuita, Purra sanoi, ja nosti viimeisimmäksi esimerkiksi EU-komission ehdotuksen niin sanotusta ilmastorahastosta.
– Kyseessä olisi sosiaalirahasto, joka olisi uusi ylikansallinen mekanismi, joka tulisi antamaan Suomen budjettivaltaa ja sosiaalipoliittista ohjausvaltaa Brysseliin. Ilmastopolitiikan varjolla on myös esitetty sitä, että halutaan ylikansallinen ote Suomen metsiin. Perussuomalaiset ei kannata tällaisia mekanismeja. Onneksi perussuomalaisten lisäksi muutama muukin puolue vastustaa tätä.
Elvytyspakettia kannattanut Orpo puolusti nyt talouskuria
Perussuomalaiset pyrki keväällä eduskunnassa estämään EU-elvytyspaketin läpimenon. Kokoomuksen eduskuntaryhmä repesi äänestyksessä kahtia. Purra huomauttikin, että kokoomus on EU-asioiden suhteen jakautunut puolue.
– Se nähtiin kesän elpymispakettikeskusteluistakin. Kokoomuksessa on paljon toimijoita, jotka vastustavat integraation syventämistä suoraan liittovaltiotasolle. Toisaalta on myös paljon niitä, jotka ovat toista mieltä, Purra sanoi.
Myös Petteri Orpon puheista oli havaittavissa ristiriitaa koskien EU-politiikkaa. Orpo sanoi ensinnäkin kokoomuksen tekevän ”hartiavoimin töitä” sen suhteen, että Suomen täysi määräysvalta ilmastopolitiikassa säilyy. Toisaalta Orpo vakuutti kokoomuksen olevan ”EU:hun myönteisesti suhtautuva puolue”.
Keväällä eduskunnassa Orpo tunnetusti äänesti Suomelle miljarditappiot tuovan EU-elvytyspaketin puolesta. Politiikan toimittajien debatissa Orpo otti yllättäen puhetasolla kantaa EU-talouskurin vahvistamisen puolesta.
– Suhtaudun yhteiseen velkaantumiseen ja yhteisvastuuseen niin, että jokaisen maan on vastattava omasta taloudestaan ja palataan no bailout-periaatteeseen. Tästä on pidettävä tästä kiinni, Orpo sanoi.
EU:sta voisi olla hyötyä, mutta ei ole
Orpon tämänaamuisten EU-talouskuripuheiden suhteen täysin eri linjoilla on esimerkiksi puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen, joka esitti äskettäin, että kokoomus on jo valmis keskustelemaan uusista toimivallan siirroista EU:lle.
Valtosen mukaan yhteisten EU-varojen lisääminen ei olisi ongelma kokoomukselle.
– Hurjalta kuulostaa, Purra sanoi ja kuvasi kokoomuksen EU-federalismia ongelmalliseksi.
Orpo selitteli Valtosen EU-puheita sillä, että asioita ”kannattaa tehdä yhdessä”.
Purra huomautti, että periaatteessa EU:sta voisikin olla hyötyä, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa ja rajapolitiikassa, mutta mahdollisuudet ovat jääneet käyttämättä.
– Valitettavasti Euroopan unioni ei vain toimi tällä tavalla. Se ei kykene suojaamaan ulkorajojaan eikä kykene monessa muussakaan asiassa tekemään hyödyllistä politiikkaa. Unioni ei edes noudata omia sääntöjään. Totta kai se lisää vahvaa skeptisyyttä unionia kohtaan. Purra sanoi.
Uusia tukipaketteja ja ehdotuksia tulossa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan viime keväisten lausumien mukaan EU-elvytyspakettiin osallistuminen on pidettävä poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna, järjestely ei saa toimia ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi.
Purra huomautti, että eurojäsenyyteen kuitenkin joka tapauksessa liittyy kiinteästi paitsi yhteinen rahapolitiikka myös tietynlainen yhteisvastuullisuus.
– Koska eurovaluutta ei toimi, niin yleensä EU:ssa mennään siihen suuntaan, että lisätään yhteisvastuuta ja velkapaketteja. Tämä on eurovaluuttaan ja talouspolitiikkaan liittyvä tosiasia, Purra sanoi.
Hän ennakoi, että EU:sta on hyvin todennäköisesti jollain aikavälillä tulossa uusia paketteja ja uusia elvytyspakettia vastaavia ehdotuksia.
– Toivon tietysti, että Suomen hallitus, joko tämä tai seuraava, kykenee puolustamaan Suomen etua. Puolustamisessa voi vaikka viitata valtiovarainvaliokunnan mietinnön lausumiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elina Valtonen budjettivalta EU-elvytyspaketti liittovaltiokehitys valtiovarainvaliokunta Euroopan unioni Maahanmuuttopolitiikka Riikka Purra Petteri Orpo perussuomalaiset hallitus talous Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Näin kokoomus vedätti kannattajiaan: Salli joidenkin kansanedustajien äänestää vastaan – varmisti elvytyspaketin läpimenon eduskuntaryhmän enemmistöllä
Kokoomuksesta selitellään tukea EU-elvytyspaketille – Ranne: Ei ratkaise ongelmia – ”Olisi rehellistä myöntää, että EU ei noudata omia sääntöjään eikä talouskuria”
Halla-aho vastaa Petteri Orpon ”ehtoihin” hallitusyhteistyöstä: Maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua ei ole mahdollista edistää perussuomalaisten kanssa, mutta järkeviä asioita voidaan yhdessä tehdä
Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”
PS: Nykyinen EU-politiikka johtaa liittovaltioon – unionia kehitettävä itsenäisten valtioiden kauppaliittona
Kokoomus kepittämässä kansaa ylikunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla – Purra: Vähempikin riittäisi – “Näillä toimilla on seurauksia veroihin ja kansalaisten kustannuksiin”
Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – “Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”
Lulu Ranteen mukaan EU huijaa mediaa ja jäsenmaita itsestään keksimällään menestystarinalla: “Estää näkemästä totuuden”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.