Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kohtasivat Politiikan toimittajien debatissa Helsingissä. / LEHTIKUVA
Kokoomuksen Orpolta ristiriitaisia EU-puheita, perussuomalaisilla selkeä ja kirkas linja – Purra: Me emme halua tulonsiirtounionia eikä yhteisvastuiden lisäämistä
Suurimpien oppositiopuolueiden puheenjohtajat, perussuomalaisten Riikka Purra ja kokoomuksen Petteri Orpo, kohtasivat politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa varhain tiistaiaamuna. Purra huomautti Orpolle, että kokoomus on EU-asioiden suhteen jakautunut puolue. – Se nähtiin kesän elpymispakettikeskusteluistakin.
Puoluejohtajilta tivattiin muun muassa EU-politiikan linjaa. Riikka Purra korosti, että perussuomalaiset ei halua syventää EU-liittovaltiokehitystä.
– Perussuomalaiset ei halua tulonsiirtounionia eivätkä perussuomalaiset halua lisätä yhteisvastuita, Purra sanoi, ja nosti viimeisimmäksi esimerkiksi EU-komission ehdotuksen niin sanotusta ilmastorahastosta.
– Kyseessä olisi sosiaalirahasto, joka olisi uusi ylikansallinen mekanismi, joka tulisi antamaan Suomen budjettivaltaa ja sosiaalipoliittista ohjausvaltaa Brysseliin. Ilmastopolitiikan varjolla on myös esitetty sitä, että halutaan ylikansallinen ote Suomen metsiin. Perussuomalaiset ei kannata tällaisia mekanismeja. Onneksi perussuomalaisten lisäksi muutama muukin puolue vastustaa tätä.
Elvytyspakettia kannattanut Orpo puolusti nyt talouskuria
Perussuomalaiset pyrki keväällä eduskunnassa estämään EU-elvytyspaketin läpimenon. Kokoomuksen eduskuntaryhmä repesi äänestyksessä kahtia. Purra huomauttikin, että kokoomus on EU-asioiden suhteen jakautunut puolue.
– Se nähtiin kesän elpymispakettikeskusteluistakin. Kokoomuksessa on paljon toimijoita, jotka vastustavat integraation syventämistä suoraan liittovaltiotasolle. Toisaalta on myös paljon niitä, jotka ovat toista mieltä, Purra sanoi.
Myös Petteri Orpon puheista oli havaittavissa ristiriitaa koskien EU-politiikkaa. Orpo sanoi ensinnäkin kokoomuksen tekevän ”hartiavoimin töitä” sen suhteen, että Suomen täysi määräysvalta ilmastopolitiikassa säilyy. Toisaalta Orpo vakuutti kokoomuksen olevan ”EU:hun myönteisesti suhtautuva puolue”.
Keväällä eduskunnassa Orpo tunnetusti äänesti Suomelle miljarditappiot tuovan EU-elvytyspaketin puolesta. Politiikan toimittajien debatissa Orpo otti yllättäen puhetasolla kantaa EU-talouskurin vahvistamisen puolesta.
– Suhtaudun yhteiseen velkaantumiseen ja yhteisvastuuseen niin, että jokaisen maan on vastattava omasta taloudestaan ja palataan no bailout-periaatteeseen. Tästä on pidettävä tästä kiinni, Orpo sanoi.
EU:sta voisi olla hyötyä, mutta ei ole
Orpon tämänaamuisten EU-talouskuripuheiden suhteen täysin eri linjoilla on esimerkiksi puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen, joka esitti äskettäin, että kokoomus on jo valmis keskustelemaan uusista toimivallan siirroista EU:lle.
Valtosen mukaan yhteisten EU-varojen lisääminen ei olisi ongelma kokoomukselle.
– Hurjalta kuulostaa, Purra sanoi ja kuvasi kokoomuksen EU-federalismia ongelmalliseksi.
Orpo selitteli Valtosen EU-puheita sillä, että asioita ”kannattaa tehdä yhdessä”.
Purra huomautti, että periaatteessa EU:sta voisikin olla hyötyä, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa ja rajapolitiikassa, mutta mahdollisuudet ovat jääneet käyttämättä.
– Valitettavasti Euroopan unioni ei vain toimi tällä tavalla. Se ei kykene suojaamaan ulkorajojaan eikä kykene monessa muussakaan asiassa tekemään hyödyllistä politiikkaa. Unioni ei edes noudata omia sääntöjään. Totta kai se lisää vahvaa skeptisyyttä unionia kohtaan. Purra sanoi.
Uusia tukipaketteja ja ehdotuksia tulossa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan viime keväisten lausumien mukaan EU-elvytyspakettiin osallistuminen on pidettävä poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna, järjestely ei saa toimia ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi.
Purra huomautti, että eurojäsenyyteen kuitenkin joka tapauksessa liittyy kiinteästi paitsi yhteinen rahapolitiikka myös tietynlainen yhteisvastuullisuus.
– Koska eurovaluutta ei toimi, niin yleensä EU:ssa mennään siihen suuntaan, että lisätään yhteisvastuuta ja velkapaketteja. Tämä on eurovaluuttaan ja talouspolitiikkaan liittyvä tosiasia, Purra sanoi.
Hän ennakoi, että EU:sta on hyvin todennäköisesti jollain aikavälillä tulossa uusia paketteja ja uusia elvytyspakettia vastaavia ehdotuksia.
– Toivon tietysti, että Suomen hallitus, joko tämä tai seuraava, kykenee puolustamaan Suomen etua. Puolustamisessa voi vaikka viitata valtiovarainvaliokunnan mietinnön lausumiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elina Valtonen budjettivalta EU-elvytyspaketti liittovaltiokehitys valtiovarainvaliokunta Euroopan unioni Maahanmuuttopolitiikka Riikka Purra Petteri Orpo perussuomalaiset hallitus talous Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Näin kokoomus vedätti kannattajiaan: Salli joidenkin kansanedustajien äänestää vastaan – varmisti elvytyspaketin läpimenon eduskuntaryhmän enemmistöllä
Kokoomuksesta selitellään tukea EU-elvytyspaketille – Ranne: Ei ratkaise ongelmia – ”Olisi rehellistä myöntää, että EU ei noudata omia sääntöjään eikä talouskuria”
Halla-aho vastaa Petteri Orpon ”ehtoihin” hallitusyhteistyöstä: Maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua ei ole mahdollista edistää perussuomalaisten kanssa, mutta järkeviä asioita voidaan yhdessä tehdä
Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”
PS: Nykyinen EU-politiikka johtaa liittovaltioon – unionia kehitettävä itsenäisten valtioiden kauppaliittona
Kokoomus kepittämässä kansaa ylikunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla – Purra: Vähempikin riittäisi – “Näillä toimilla on seurauksia veroihin ja kansalaisten kustannuksiin”
Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – “Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”
Lulu Ranteen mukaan EU huijaa mediaa ja jäsenmaita itsestään keksimällään menestystarinalla: “Estää näkemästä totuuden”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää