Kokoomuksen Juhana Vartiainen myöntää: kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei tee autuaaksi
Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen ei yleensä ryhmänä ole positiivinen, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen johtaja, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.). Kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei ole hyväksi vastaanottavan maan taloudelle, Vartiainen myöntää.
– Ei ole edustavaa maahanmuuttajaa, kiteytti taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén maahanmuuttopoliittisen keskustelun perusongelman Suomen Perusta -ajatuspajan tilaisuudessa. Virén peräänkuulutti omassa puheenvuorossaan analyyttisempaa keskustelua maahanmuutosta.
Väittelyn pohjana oli Suomen Perustan julkaisema, Virénin kirjoittama raportti maahanmuutosta talouden ongelmana ja ratkaisuna.
Vartiainen oli Virénin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että maahanmuuttajat on heterogeeninen ryhmä, ja nimenomaan turvapaikanhakijat ja työn perässä tulleet ovat tyystin erilaiset, eri tavoin seuloutuneet ryhmät.
Taloustieteilijät olivat yhtä mieltä siitäkin, että turvapaikanhakijoiden vaikutus vastaanottavan maan talouteen ei ole positiivinen.
– Turvapaikanhakijoista muutamia alkuperäryhmiä lukuunottamatta harvoin on julkistaloudelle nettohyötyä.
– Se on enemmän humanitaarinen kysymys, Vartiainen sanoi.
“Työmarkkinat ja sosiaaliturva on reformoitava”
Vartiaisen pääviesti oli, että Suomen on joka tapauksessa uudistettava työmarkkinansa ja sosiaaliturvansa, tehtiinpä maahanmuutolle mitä hyvänsä.
– Voi myös saada helposti sellaisia laskentatuloksia, että ihminen on nettokustannus julkiselle taloudelle, mutta se johtuu siitä, että koko meidän julkistalous on kestämätön, Vartiainen huomautti. Suomalainen vauvakin on siksi rasite.
Virénin raportin keskeinen viesti taas on, että ei pidä tuijottaa vain eri ryhmien työllisyysastetta, koska myös pienipalkkaiset työlliset, olivatpa he sitten kantaväestöä tai maahanmuuttajia, ovat julkiselle taloudelle taakka.
Ruotsissa luovuttiin työvoiman tarveharkinnasta
Myös Vartiainen myöntää, että kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole vastaanottajamaan taloudelle edullista.
– Ihan selvää on että kaikki ei tee autuaaksi. Jos tänne tulisi vain erittäin huonosti koulutettuja, niin silloinhan meidän pitäisi itse kouluttaa ne.
Vartiaisen mukaan emme kuitenkaan tiedä, missä raja julkisen talouden kannalta nettotuottavan ja nettokustannuksia tuottavan työvoiman välillä kulkee.
Vartiainen kannattaa Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista.
– Ruotsissa siitä on luovuttu ja ei se niin huonolta näytä, Vartiainen perusteli.
– Jos saatavuusharkintaa ei olisi, niin meille tulisi kuitenkin yhteensä sen verran enemmän työllisiä sellaisella keskimääräisellä tulotasolla että meidän julkistalous hyötyisi siitä, Vartiainen uskoo.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tavio: Suomalaisia ei saa syrjiä työharjoitteluun ottamisessa
Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää