Mietitäänpä hetki, mitä Helsingin kaupunkipolitiikka on ollut viime vuosina, ja millaisena Helsingin kaupunkisuunnittelu näyttäytyy juuri nyt.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman luettelee hankkeita, jotka ovat jotakin aivan muuta kuin mitä monet äänestäjät olisivat odottaneet tai halunneet.
– Satojen miljoonien eurojen siltahankkeita, jotka eivät ole tarkoitettu autoille. Hämeentie pistetään tukkoon, ja liikenne ajetaan pois. Lopputuloksena Hämeentie autioituu. Esplanadi päällystetään asfaltilla, laitetaan siellä kävelykatukokeilut käyntiin, ja hetken päästä asfaltti kuitenkin revitään uudestaan auki. Tähän palaa miljoonia euroja.
Rydman nostaa esille myös gettoutumiskehityksen. Helsingin lähiöiden useissa maahanmuuttajavaltaisissa vuokrataloissa vain harvan äidinkieli on enää suomi tai ruotsi.
– Täyteen rakennetut lähiöt alkavat pikku hiljaa täyttyä maahanmuuttajista, ja kantasuomalainen väestö on jäämässä vähemmistöksi omissa asuinympäristöissään.
Helsingissä palkanmaksukin on sekaisin
Miten näin karmeaan tilanteeseen on tultu? Etenkin moni kokoomuslainen on saanut pettyä, koska kokoomusta äänestämällä onkin saanut vihreää kaupunkipolitiikkaa. Aika moni helsinkiläinen onkin jo tullut siihen tulokseen, että ei enää lisää vihreitä eikä vihreää politiikkaa, Rydman sanoo.
Tämä näkyy myös tuoreissa kannatusluvuissa: vihreät on pudonnut Helsingin neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi.
– Vihreiden kannatusta on valunut toki lähinnä vasemmistopuolueisiin. Se kuitenkin kertoo siitä, että Helsingissä on meneillään kannatuksen uusjako. Kokoomusta äänestämällä kuitenkin mahdollistetaan vain se, että nykypolitiikka jatkuu.
Miksi näin on käynyt? Rydman toteaa, että moni äänestäjä on mennyt kuntavaaleissa niin sanottuun pormestarilankaan. Helsinkiin on kokoomusta äänestämällä toki saatu kokoomuslainen pormestari Juhana Vartiainen, joka kuitenkin on pitkälti luovuttanut operatiivisen johdon puoluetoverilleen, apulaispormestari Daniel Sazonoville. Samaan aikaan Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari on ollut vihreä Anni Sinnemäki.
– Lopputulos ei ole imarteleva: esimerkiksi Helsingin kaupungin palkanlaskenta ja -maksu on sekaisin, palkkoja ei tule ajallaan ja jos tulee, tilille on saattanut ilmestyä väärä rahasumma. On myös nähty laaja tietoturvavuoto, Rydman sanoo.
Perussuomalaisilla kaikki mahdollisuudet kevään vaaleissa
Vaikka Helsingin tilanne on karmea, Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä, ja toteaa, että Helsingin surkea kehityssuunta voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää.
– Vaikka nykyinen tilanne on tämä, tämän ei tarvitse olla lopullinen totuus, eikä se Helsingin tulevaisuus, jota ei enää voi välttää.
Rydman sanoo, että vaikka pessimismiäkin on ollut ilmassa, hän näkee tilanteen parempana.
– Perussuomalaisten rooli Helsingin poliittisena voimana on, että olemme valtuuston viidenneksi suurin puolue. Viime vaaleissa ei olisi tarvittu kovin paljon lisää, että perussuomalaisten kannatus olisi ollut sillä tasolla, että vaalituloksen pohjalta perussuomalaiset olisi voinut ottaa yhden apulaispormestarin paikan. Perussuomalaisilla on ensi keväänä kaikki edellytykset tavoitella jopa kaupungin suurimman puolueen ja siten myös pormestaripuolueen paikkaa.
– Myös sille kokoomuslaiselle äänestäjälle, joka aiemmin on mennyt pormestarilankaan ja äänestänyt kokoomusta torpatakseen vihreitä, ja jos hän nyt haluaa saada aikaan muutoksen, on kerrottava, että ainoa tapa on äänestää perussuomalaisia.
Helsingin keskustaan pitää päästä myös yksityisautolla
Ensi kevään kuntavaaleissa ministeri Rydman pyrkii itse Helsingin pormestariksi, ja tarjoaa siis kaupunkilaisille tuntuvaa muutosta nykymenoon – työssäkäyvien rehtien kaupunkilaisten parhaaksi.
Rydman pitää tärkeänä kaupungin liikenteen sujuvuuden kohentamista, etenkin Helsingin keskustan saavutettavuuden parantamista myös autoliikenteelle.
– On tullut aika tehdä Helsingistä kaupunki, jossa keskustaan pääsee sujuvasti kaikilla liikennevälineillä. Tehdään Helsingistä jälleen elinvoimainen pääkaupunki, jossa liiketoiminta kannattaa myös kaupungin keskustassa. Kaupunki, johon halutaan tulla sen sijaan, että jätetään tulematta, kun se on jo tehty liian vaikeaksi, Rydman painottaa.