LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Osmo Kokko jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen talvitienhoidosta. Kokko kiinnittää huomiota tiehöylien eli ns. tiekarhujen vähäiseen käyttöön.
– Pitkät, keltaiset ja voimakkaat tiekarhut ovat valitettavasti nykyään yhä harvinaisempi näky teillä. Vajaa 20 vuotta sitten tieliikelaitoksella eli nykyisellä Destialla oli käytössään 200 tiehöylää, nyt niitä on jäljellä enää muutamia kymmeniä. Tiehöyliä on käytetty vuosikymmenet taistelussa ajoväylien jäätyneitä tienpohjia ja sohjoa vastaan, Kokko huomauttaa.
– Tiehöylän paikan on ottanut kevyempi kalusto, kuten esimerkiksi kuorma-auto, johon on kiinnitetty aurausterä lumen puskemista varten. Tosipaikan tullen kuorma-auto ei kuitenkaan pysty siihen mihin tiehöylä ennen pystyi: poistamaan jäätä yhtä tehokkaasti ja saamaan teitä tasapintaisiksi esimerkiksi jäätyneiden ajourien osalta sekä tasoittamaan pientareita.
Ajourista kuolonkolareita
Kokon mielestä kuorma-autoon kiinnitetyssä aurausterässä on terän muodosta johtuen ongelma ja se jättää tien ulkoreunaan jäisen kantin.
– Auton renkaan osuessa kanttiin, se heittää auton takaisin ajouraan ja näin syntyy epävakaa ajo-alusta. Tiehöylien kanssa tätä ongelmaa ei ollut. Ongelma korostuu etenkin kapeissa ja leveissä ajoneuvoissa, jotka eivät sovi ajouraan.
– Tienhoidon urakkatarjouksissa ei edellytetä urakoitsijoilta tiehöylää, vaikka tarvetta olisi. Suomi tulee aina olemaan talvinen maa, jossa sääolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia ja haastavia. Ajourat ovat vakava liikenneturvallisuusriski ja niistä johtuen tänä talvena Suomessa on ollut jopa kuolonkolareita, kun auto on lähtenyt heittelehtimään ajourassa, Kokko muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
