Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen pelastuslaitosten öljyntorjunta-alusten kuljettajien kelpoisuusongelmasta.
Pelastuslaitoksien suuria öljyntorjuntaveneitä pystyi vielä 1990-luvulla ajamaan kuljettajankirja II:lla 750 kW:n konetehoon saakka. Lainsäädäntö muuttui vuonna 2009 siten, että yli 350 kW:n tehoisiin aluksiin vaaditaan koneenhoitajan kelpoisuus. Koulutuksen lisäksi kelpoisuuteen vaaditaan mittava meripalvelu.
– Aiemmin muun muassa Pohjois-Karjalaan hankittiin sellaisia öljyntorjunta-aluksia, joiden koneteho ylittää 350 kW. Nykyisen asetuksen mukaan muun muassa tällaisen öljyntorjunta-aluksen ajaminen ei ole mahdollista kuljettajankirjan kelpoisuuksilla, johon palomiehiä on koulutettu, Kokko harmittelee.
Tämä jättää pelastuslaitoksille Kokon mukaan vain muutaman vaihtoehdon jäljelle: palomiehiä koulutetaan koneenhoitajan pätevyyteen, alusten konetehoa pienennetään, Trafilta haetaan lupaa poiketa kuljettajankirjan kelpoisuudesta määräajaksi rajatulle alueelle tai jätetään suuremmat alukset telakalle.
– Nämä toimenpiteet aiheuttavat ongelmia. Palomiesten kouluttaminen vaatii 240 meripäivää, joita ei voida kohtuullisesti järjestää. Alusten konetehon pienentäminen muuttaa öljyntorjunta-alusten nopeutta ja ominaisuuksia. Erikoisluvat haetaan joka kesä ja ne maksavat 500 euroa per henkilö. Suurempien alusten puute vaikuttaa merkittävästi öljyntorjunnan valmiuteen sisävesillä, Kokko luettelee.
– On myös tullut ilmi, että kelpoisuusongelma on laajempi. Muun muassa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitosten alueilla kelpoisuudet ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa, ja he ovat joutuneet turvautumaan kalliisiin erikoislupiin.
Kokko kysyy hallitukselta onko tämänkaltaisessa asetuksessa mitään järkeä ja onko hallituksella suunnitelmia asetuksen muuttamiseen siten, että pelastuslaitosten osalta koulutusten meripäivävaatimusta sovellettaisiin toisin kuin nyt.
