Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen pelastuslaitosten öljyntorjunta-alusten kuljettajien kelpoisuusongelmasta.
Pelastuslaitoksien suuria öljyntorjuntaveneitä pystyi vielä 1990-luvulla ajamaan kuljettajankirja II:lla 750 kW:n konetehoon saakka. Lainsäädäntö muuttui vuonna 2009 siten, että yli 350 kW:n tehoisiin aluksiin vaaditaan koneenhoitajan kelpoisuus. Koulutuksen lisäksi kelpoisuuteen vaaditaan mittava meripalvelu.
– Aiemmin muun muassa Pohjois-Karjalaan hankittiin sellaisia öljyntorjunta-aluksia, joiden koneteho ylittää 350 kW. Nykyisen asetuksen mukaan muun muassa tällaisen öljyntorjunta-aluksen ajaminen ei ole mahdollista kuljettajankirjan kelpoisuuksilla, johon palomiehiä on koulutettu, Kokko harmittelee.
Tämä jättää pelastuslaitoksille Kokon mukaan vain muutaman vaihtoehdon jäljelle: palomiehiä koulutetaan koneenhoitajan pätevyyteen, alusten konetehoa pienennetään, Trafilta haetaan lupaa poiketa kuljettajankirjan kelpoisuudesta määräajaksi rajatulle alueelle tai jätetään suuremmat alukset telakalle.
– Nämä toimenpiteet aiheuttavat ongelmia. Palomiesten kouluttaminen vaatii 240 meripäivää, joita ei voida kohtuullisesti järjestää. Alusten konetehon pienentäminen muuttaa öljyntorjunta-alusten nopeutta ja ominaisuuksia. Erikoisluvat haetaan joka kesä ja ne maksavat 500 euroa per henkilö. Suurempien alusten puute vaikuttaa merkittävästi öljyntorjunnan valmiuteen sisävesillä, Kokko luettelee.
– On myös tullut ilmi, että kelpoisuusongelma on laajempi. Muun muassa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitosten alueilla kelpoisuudet ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa, ja he ovat joutuneet turvautumaan kalliisiin erikoislupiin.
Kokko kysyy hallitukselta onko tämänkaltaisessa asetuksessa mitään järkeä ja onko hallituksella suunnitelmia asetuksen muuttamiseen siten, että pelastuslaitosten osalta koulutusten meripäivävaatimusta sovellettaisiin toisin kuin nyt.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Puhemies Jussi Halla-aho naulasi keskiviikkona someen omat teesinsä syistä, jotka avittivat Donald Trumpin Yhdysvaltain 47. presidentiksi. Trump voitti vaalit siitä huolimatta, että liberaalit ja media nimittelivät Trumpia toistuvasti "pelleksi, huijariksi, fasistiksi, rikolliseksi, epäpäteväksi ja ties miksi”.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata Museovirastolta 872 000 euroa ensi vuoden määrärahoista. Museovirasto reagoi leikkauksiin sulkemalla Seurasaaren ulkomuseon, Kirkkonummen Hvitträskin, Askaisten Louhisaaren ja Kotkan Langinkosken. Louhisaaren kartanon omistaja, perussuomaisten toiminnantarkastaja ja Maskun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Taito Ylhäinen pitää päätöstä silkkana vedätyksenä ja kiristyksenä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Trump voitti itselleen Pohjois-Carolinan vaa’ankieliosavaltion ja on menossa voittoon myös Georgiassa. Harrisin oljenkorsi on voittaa Pennsylvaniassa, Michiganissa Wisconsinissa, mutta Trump on niskan päällä niissäkin.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
