LEHTIKUVA
Viikon 20/2023 luetuin
Kokeneen opettajan hätähuuto: Elinkeinoelämä ohjaa koulutusjärjestelmän remonttia – ”Ei ihme, että lapset romahtavat henkisesti”
– Kun kodit voivat huonosti ja yhteiskunta amerikkalaistuu, ei ole ihme, että lapset romahtavat henkisesti. Huumeet ja katurikollisuus houkuttavat. Apua ongelmiin ei saa, koska terveydenhoitokin on ajettu sekavaksi yhteiskunnan, bisneksen, rahan, vastuun ja ahneuden sekamelskaksi. Lasten mieli sairastuu, avautuu pitkän linjan opettaja koulumaailman ongelmista.
Helsingin yliopiston kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä jakaa Facebookissa koulumaailman sisältä saamansa yhteydenoton. Kokeneen opettajan avautuminen kertoo karua kieltään nykypäivän koulumaailman tilanteesta.
Uusikylä kirjoittaa saaneensa opettajalta viestin, johon on pakko reagoida.
Näin kokenut opettaja kirjoitti:
– Minä tykkään työstäni. Haluaisin jakaa pedagogista ymmärrystä ja osaamista ihmisille, tietoa, että koulussa harjoitetaan kasvatusta ja opetusta, jonka pohjana on tieteenala, eikä liike-elämä.
– Minulla on monia oppilaita, joiden vanhemmat ovat paenneet eri puolilta maailmaa luokkaani. Luokallani on kaksi ukrainalaista. He eivät vuoden jälkeen puhu suomea. On myös kaksi ”erityistä tukea” saavaa oppilasta. Mitähän se ”erityinen tuki” mahtaa olla ? ”Tehostetussa opetuksessa” on kuusi lasta. Ei hajuakaan tehoista! S2-opettajat ovat palaneet loppuun ajat sitten, uudet opettajat häipyvät koulustamme viikon sisällä, kun tajuavat todellisuuden.
Todistanut ongelmaa jo liki 20 vuotta
Opettajan viestistä välittyy turhautuminen työhön.
– Minusta tuntuu, että kahdeksan afrikkalaista luokallani saattavat joskus oppia lukemaan ja kirjoittamaan alkeellisen työhakemuksen, heidän äideistään en ole varma. Isistä taas ei ole tietoa, Wilmassa jokaisella S2-oppilaalla on vain yksi huoltaja. Kuitenkin isät, joista meillä ei ole tietoa, änkeävät aggressiivisina palavereihin. Jotkut asuvat ehkä ulkomailla.
– Jos hallinnolta kysyy julkisesti mediassa MIKSI?, saa niskaansa ryöpyn vihaa tai pilkkaa. Olen nauttinut näitä myrkkykorvapuusteja aina siitä alkaen, kun aloin vuonna 1988 marraskuussa puolustaa suomalaista peruskoulua, joka julistettiin näyttävästi tasapäistäväksi sivistyksen tappajaksi. Tilalle vaadittiin kilpailu- ja markkinakoulua.
Yliopistossa pahnan pohjimmainen oli kasvatustieteilijä, varsinkin opetuksen tutkija, opettajankouluttaja, jota kuka tahansa saattoi herjata mielensä mukaan.
Hallinnolta ei parane kysyä: Miksi?
Opettaja kirjoittaa, että koulutusjärjestelmää remontoidaan pitkälti elinkeinoelämän ohjaamana.
– Esimerkiksi jättimäistä kaksivuotista varhaiskasvatusta vertailevaa tutkimusta johtaa taloustieteen apulaisprofessori. Uskon tietäväni päätulokset jo nyt. Ministeriö on asettanut monia vuosia koulun uudistajaksi ryhmiä, joilla ei ole juuri mitään kokemusta opetusalalta; sen korvaa kaupallisen, hallinnollisen tai teknisen alan työhistoria.
– Jos hallinnolta kysyy julkisesti mediassa MIKSI?, saa niskaansa ryöpyn vihaa tai pilkkaa. Olen nauttinut näitä myrkkykorvapuusteja aina siitä alkaen, kun aloin vuonna 1988 marraskuussa puolustaa suomalaista peruskoulua, joka julistettiin näyttävästi tasapäistäväksi sivistyksen tappajaksi. Tilalle vaadittiin kilpailu- ja markkinakoulua.
Yliopistossa pahnan pohjimmainen oli kasvatustieteilijä, varsinkin opetuksen tutkija, opettajankouluttaja, jota kuka tahansa saattoi herjata mielensä mukaan.
Tulevaisuudella pelottelu murtaa oppilaat
Opettaja kirjoittaa, että hän ei hae selkään taputtelua omalle ammattikunnalleen.
– Jos joku luulee, että kerjään tässä itselleni ja kollegoilleni kehuja ja hyvitystä, hän erehtyy. Emme me opettajat tarvitse kaksinaamaista hymistystä, jonka rinnalla kulkee koulutuksen varojen leikkaaminen, älyttömien lapsia kiusaavien innovaatioiden toteuttaminen, jättikoulut, opettajien ammattitaidon väheksyminen, kirjojen korvaaminen digillä, jopa koulu ilman opettajaa. Ja se pahin: Oppilaita murtava koulukilpailu ja pelottelu tulevaisuudella: Ellet ole tarpeeksi hyvä, et saa hyvää työpaikkaa, et korkeakoulupaikkaa -mutta mopolähettejä tarvitaan, viiden euron tuntipalkalla.
Ongelmiin ei saa apua
Opettajan näkemys nykytilanteesta on karu.
– Kun kodit voivat huonosti ja yhteiskunta amerikkalaistuu, ei ole ihme, että lapset romahtavat henkisesti. Huumeet ja katurikollisuus houkuttavat. Apua ongelmiin ei saa, koska terveydenhoitokin on ajettu sekavaksi yhteiskunnan, bisneksen, rahan, vastuun ja ahneuden sekamelskaksi. Lasten mieli sairastuu.
– Yhtä pyydän: Älkää leimatko minua tämän kirjoituksen johdosta puoluepoliittisesti, älkää sanoko valehtelijaksi. Jos sen teette, ryhdyn nimeämään heitä, jotka ovat vältelleet kouluasioissa vastuutaan, joko siksi, että eivät ymmärrä asioita, tai siksi, että omat edut, asema ja raha, ohjaavat hyvien veljien ja sisarten piirissä tekoja. Lupaan, että perustelen faktoilla miksi kukin listalleni pääsee. Vain sanomiset ja tekemiset ratkaisevat; ei se kuka kukin on, ja mikä on hänen yhteiskunnallinen asemansa tai työpaikkansa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- katurikollisuus Kari Uusikylä mielenterveyden ongelmat koulutusjärjestelmä lasten ja nuorten pahoinvointi katujengit kansantalous elinkeinoelämä huumeet Varhaiskasvatus Terveydenhoito Opettajat Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Nuorten koulutustaso kääntynyt jyrkkään laskuun – koulutuspolitiikassa on palattava perusasioihin ennen kuin aletaan hienostella
Perussuomalaiset julkaisi toimenpiteitä peruskoulun korjaamiseksi: Vuonna 2018 esityksillemme lähinnä tuhahdeltiin – ”Nyt koulujen ongelmat ovat tulleet kaikkien silmille”
Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: “Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”
Isänmaallisuutta kouluopetukseen – ”Kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää”
Teemu Keskisarja: Jo joutui armas digiaika
Perussuomalainen Nuoriso: Elinkelpoisten koulujen lakkauttaminen on tulevaisuudelta leikkaamista
Koponen vaatii toimia sähkösavukkeiden käytön ehkäisyyn: “Emme voi vierestä katsoa, kun nuoret myrkyttävät itseään jopa tuntemattomilla aineilla”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää