EU:n 750 miljardin elvytyspakettiin kohdistuu valtavia odotuksia Euroopassa. Ne voivat olla suuresti ylimitoitettuja. EU ottaa ensimmäisen kerran yhteistä velkaa antaakseen jäsenmaille suoraa tukea eli avustusta ja edullista lainaa.
Komissio on tähdentänyt, että rakenteellisilla uudistuksilla ja investoinneilla tulisi vahvistaa talouksien pitkän ajan kilpailukykyä, tuottavuutta ja vakautta.
Saksa ja Ranska julkistivat vapun tienoilla omat ohjelmansa. Yhteisessä tiedotustilaisuudessa valtiovarainministerit Olaf Scholz ja Bruno Le Maire hehkuttivat elvytyssuunnitelmiaan, joilla pannaan vauhtia elvytykseen ja uudistuksiin.
Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen tarkastelee kirjoituksessaan varsin kriittiseen sävyyn näitä ohjelmia, Kauppalehti 4.5.2021, otsakkeella ”Saksan ja Ranskan paketit vaisuja”. Hän toteaa, että Saksassa puhutaan jo saamattomien tandemista, joka voi vaarantaa koko elvytyspaketin. Hän arvioi, että unionin suurimpien maiden ohjelmat eivät tule lunastamaan lupauksia.
Saksan ja Ranskan ohjelmat on koottu hätäisesti. Ne pikemminkin vahvistavat epäilyjä siitä, että tukimiljardeilla rahoitetaan jo olemassa olevia hankkeita ja että vaikeimmat rakenneuudistukset siirretään hamaan tulevaisuuteen.
Todellisuudessa käynee niin että Suomessakin hehkutettuja uusia markkinoita avautuu sittenkin odotettua vähemmän. Esimerkiksi Saksan EU-rahoista 80 prosenttia menee Nurmisen mukaan hankkeisiin, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa. Ranskassa suhde on suunnilleen sama.
Eläke- ja veroremontteihin kyllä viitataan, mutta niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Saksassa ei edes tiedetä millainen hallitus maalla on syyskuun vaalien jälkeen. Ranskan ohjelmassa mainitaan työttömyysturvan uudistaminen, joka jo muutenkin on ollut hallituksen ohjelmassa. Jos Saksan ja Ranskan ohjelmat lässähtävät, samoin voi käydä Italialle ja muillekin maille.
Ohjelmien tehokasta valvontaa on on korostettu kovasti muun muassa Suomen hallituksen taholta. Tätä Nurminen kuten monet muutkin epäilevät. Komission kyky valvoa EU:n budjetin varoja on ollut monelta osin leväperäistä aiemminkin. Nurmisen arvion mukaan toistaiseksi kaikki viittaa siihen, että ainakin etukäteisvalvonnassa Brysselin EU-komissio on ollut liian joustava. Tähän voidaan lisätä, että kyseessä on satoja, ellei jopa tuhansia hankkeita. Komission osaaminen ja aikataulut eivät riitä investointihankkeiden tehokkaaseen seurantaan ja valvontaan. Tehottomia hankkeita syntyy, osa rahoista menee korruptioon varsinkin eteläisissä jäsenmaissa ja osa rahoista menee kulutukseen. Ainoastaan pääomamarkkinoilla toimivat pystyisivät kunnolliseen hankkeiden arviointiin ja valvontaan. Komissio onkin ottanut uuden Gosplanin roolin.
(Toim huom: Gosplan oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen talouden suunnittelukomitea.)
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
