EU:n 750 miljardin elvytyspakettiin kohdistuu valtavia odotuksia Euroopassa. Ne voivat olla suuresti ylimitoitettuja. EU ottaa ensimmäisen kerran yhteistä velkaa antaakseen jäsenmaille suoraa tukea eli avustusta ja edullista lainaa.
Komissio on tähdentänyt, että rakenteellisilla uudistuksilla ja investoinneilla tulisi vahvistaa talouksien pitkän ajan kilpailukykyä, tuottavuutta ja vakautta.
Saksa ja Ranska julkistivat vapun tienoilla omat ohjelmansa. Yhteisessä tiedotustilaisuudessa valtiovarainministerit Olaf Scholz ja Bruno Le Maire hehkuttivat elvytyssuunnitelmiaan, joilla pannaan vauhtia elvytykseen ja uudistuksiin.
Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen tarkastelee kirjoituksessaan varsin kriittiseen sävyyn näitä ohjelmia, Kauppalehti 4.5.2021, otsakkeella ”Saksan ja Ranskan paketit vaisuja”. Hän toteaa, että Saksassa puhutaan jo saamattomien tandemista, joka voi vaarantaa koko elvytyspaketin. Hän arvioi, että unionin suurimpien maiden ohjelmat eivät tule lunastamaan lupauksia.
Saksan ja Ranskan ohjelmat on koottu hätäisesti. Ne pikemminkin vahvistavat epäilyjä siitä, että tukimiljardeilla rahoitetaan jo olemassa olevia hankkeita ja että vaikeimmat rakenneuudistukset siirretään hamaan tulevaisuuteen.
Todellisuudessa käynee niin että Suomessakin hehkutettuja uusia markkinoita avautuu sittenkin odotettua vähemmän. Esimerkiksi Saksan EU-rahoista 80 prosenttia menee Nurmisen mukaan hankkeisiin, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa. Ranskassa suhde on suunnilleen sama.
Eläke- ja veroremontteihin kyllä viitataan, mutta niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Saksassa ei edes tiedetä millainen hallitus maalla on syyskuun vaalien jälkeen. Ranskan ohjelmassa mainitaan työttömyysturvan uudistaminen, joka jo muutenkin on ollut hallituksen ohjelmassa. Jos Saksan ja Ranskan ohjelmat lässähtävät, samoin voi käydä Italialle ja muillekin maille.
Ohjelmien tehokasta valvontaa on on korostettu kovasti muun muassa Suomen hallituksen taholta. Tätä Nurminen kuten monet muutkin epäilevät. Komission kyky valvoa EU:n budjetin varoja on ollut monelta osin leväperäistä aiemminkin. Nurmisen arvion mukaan toistaiseksi kaikki viittaa siihen, että ainakin etukäteisvalvonnassa Brysselin EU-komissio on ollut liian joustava. Tähän voidaan lisätä, että kyseessä on satoja, ellei jopa tuhansia hankkeita. Komission osaaminen ja aikataulut eivät riitä investointihankkeiden tehokkaaseen seurantaan ja valvontaan. Tehottomia hankkeita syntyy, osa rahoista menee korruptioon varsinkin eteläisissä jäsenmaissa ja osa rahoista menee kulutukseen. Ainoastaan pääomamarkkinoilla toimivat pystyisivät kunnolliseen hankkeiden arviointiin ja valvontaan. Komissio onkin ottanut uuden Gosplanin roolin.
(Toim huom: Gosplan oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen talouden suunnittelukomitea.)
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Valtiovarainministerinä puheenjohtaja Riikka Purra nosti puoluevaltuustopuheessaan totta kai esille valtiontalouden, mahdollisen talouskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden.
