

LEHTIKUVA
Viikon 3/2025 luetuin
Tammikuu 2025 luetuin
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Suomen tunnetuin punavihreä kupla sijaitsee Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Kalliossa, Vallilassa ja Alppilassa vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yli 50 prosenttia.
Kuplautumista teki tunnetuksi jo viime vuosikymmenellä myös näyttelijä Krista Kosonen, joka tuolloin Helsingin Sanomien haastattelussa myönsi elävänsä punavihreässä kuplassa, jossa esimerkiksi perussuomalaisia ei henkilökohtaisesti tunneta.
Punavihreä kuplautuminen onkin laajemmin tullut tunnetuksi 2000-luvun ilmiönä, ja käsitteenä sillä voidaan tietyllä tavalla viitata myös yliopistomaailmaan ja punavihertyneisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin.
Muutoksen tuulet puhaltavat
Ajat kuitenkin muuttuvat. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää uudehkossa, laajaa huomiota saaneessa esseekirjoituksessaan punavihreän kuplan olevan puhkeamassa.
– Muutoksen tuulet ovat puhaltamassa, ja pitkä marssi on vihdoin pysähtynyt. Zeitgeist, ajanhenki, on muuttunut nopeasti. Venäjän vuonna 2022 aloittaman sodan myötä suomalaisten ja muiden eurooppalaisten on ollut pakko havahtua vuosikymmeniä kestäneestä harhaisesta toiveajattelusta, punavihreästä pasifismista ja naiivista idealismista yleensäkin, Tontti kirjoittaa.
Hän kertoo lisää esseen teeman aiheista myös Sanna Ukkola Show -keskusteluohjelman jaksossa, joka julkaistiin joulukuun lopussa.
Luutumat murtuivat äkillisesti
Kirjailija Tontti kuvaa punavihreän kuplan puhkeamisen taustoja etenkin isoilla yhteiskunnallisilla tapahtumilla, vanhojen luutumien murtumisilla, joissa punavihreä arvomaailma on kirjaimellisesti ajanut seinään.
Maailman myllerrys pääsi yllättämään ja todellisuus iski korville punavihreässä kuplassa asuvia ihmisiä. Merkittävä käännekohta oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan talvella 2022, jonka jälkeen alkoi tapahtua. Nyt – vain alle kolme vuotta myöhemmin – Suomi on jo toista vuotta Naton jäsenenä, vaikka sellaista harva osasi odottaa.
Punavihreät vaikuttajat eivät suostuneet näkemään Venäjän aikeita alun perinkään. Vain viikkoja ennen Venäjän offensiivia vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsenenäkin toiminut kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki arvioi sille, että Venäjä toisi Ukrainaan omat asevoimansa ja laajentaisi sotaa, todennäköisyydeksi korkeintaan 5-10 prosenttia.
– Suomalaiset veronmaksajat ovat vuosikymmenten ajan maksaneet yliopistojen lukuisten patomäkien palkat, miljoonia ja taas miljoonia. Vastineeksi olemme saaneet poliittista aktivismia, usein silkkaa disinformaatiota, Tontti sanoo.
Suomen asemoituminen sotilaallisesti liittoutumattomasta EU-maasta Nato-jäseneksi on niin nopeasti tapahtunut muutos, etteivät sitä kenties jotkut ymmärrä vieläkään. Kuvaavaa on, että kun eduskunta keväällä 2023 äänesti Natoon liittymisestä, kuusi vasemmistoliiton edustajaa äänesti vastaan.
Reaalipolitiikka pakotti suomalaisten laajan enemmistön katsomaan totuutta silmiin. Tontti kuvaa tilannetta toteamalla, että jälkisuomettuminen ymmärrettiin vakavaksi virheeksi viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Ydinvoiman vastustus Suomessa romahti
Punavihreän kuplan puhkaisijaksi osoittautui myös nopeasti muuttunut kansalaisnäkemys ydinvoimasta.
– Vasemmiston identiteettiin kuuluva ydinvoiman vastustaminen on romahtanut. Ymmärrettiin, että jos ilmastonmuutoksesta aiotaan selvitä, ydinvoimaa tarvitaan massiivisesti lisää, Tontti kuvaa.
Ydinvoiman vastustamisen kuvaaminen identiteettipoliittisena linjauksena ei suinkaan ole liioittelua. Esimerkiksi vihreät ovat peräti kaksi kertaa lähteneet hallituksesta ydinvoiman takia. Vuonna 2002 puolue erosi Paavo Lipposen hallituksesta, kun se esitti toimiluvan myöntämistä Suomen viidennelle ydinvoimalalle.
Vuonna 2014 vihreät niin ikään lähtivät Alexander Stubbin hallituksesta Fennovoiman ydinvoimaluvan hyväksytyn periaatepäätöksen vuoksi. Sitä ennen vuonna 2010 vihreitä lähellä oleva Greenpeace-järjestö esitteli suurieleisesti Helsingissä graniitista valmistetun ”itsekkyyden muistomerkin”, johon on listattu kaikki kansanedustajat, jotka vuonna 2010 olivat äänestäneet ydinvoimaluvan puolesta.
Nyt, 14 vuotta myöhemmin, muistomerkki vaikuttaa jo nololta. Sen sijaan siinä olevien nimet kertovat pikemminkin rohkeudesta, koska he uskalsivat äänestää ydinvoiman puolesta yleisen mielipiteen painostuksesta huolimatta.
Tänä päivänä ydinvoimalla ei ole enää juurikaan poliittista vastustusta Suomessa. Jo kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että yli puolet eduskunnasta kannatti ydinvoiman lisäämistä.
Sosiaalinen media on vahvistanut demokratiaa
Punavihreän kuplan puhkeaminen on samalla avannut laajemman mahdollisuuksien ikkunan, joka on avautunut entisestään kansalaiskeskustelun laajanemisen ja erityisesti sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien myötä, Tontti sanoo.
Tekniset innovaatiot ovat olleet suuri muutosvoima. Internet ja erityisesti sosiaalinen media ovat murtaneet journalistien vanhan vallan.
– Kulttuuri-, media- ja yliopistoeliittien asema horjuu. He eivät enää pysty ohjailemaan julkista keskustelua, kuten he vielä vähän aikaa sitten pystyivät. Kiitos sosiaalisen median, äänettömät ovat saaneet äänen ja demokratia on vahvistunut ennennäkemättömällä tavalla. Nyt reisjärveläinen metsurikin saa äänensä kuuluviin, mikä ei olisi ollut mahdollista vanhassa maailmassa.
Monet journalistit, vasemmistolaiset yliopistotutkijat ja aktivistit pyrkivät kehystämään somessa käydyn kansalaiskeskustelun ”öyhöttämiseksi” tai ”vihapuheeksi”. Tontti kuitenkin kuvaa reaktion johtuvan lähinnä siitä, että valta-aseman menetys ottaa koville.
– Ei ole yllätys, että perinteiset journalistit sättivät sosiaalista mediaa pahuuden tyyssijaksi.
Journalistien, yliopistotutkijoiden ja aktivistien valta-aseman menetys näkyy esimerkiksi siinä, että monet punavihreät toimijat ovat lähes tyystin vetäytyneet julkisesta keskustelusta. Esimerkiksi Yleisradio on estänyt kommentoinnin julkaisuihinsa sosiaalisessa mediassa.
Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat käytännössä lopettaneet toiminnan suositulla X-alustalla, minkä arvioidaan johtuvan siitä, että toimitukset ja useat toimittajat eivät siedä omien tuotostensa suoraa kommentointia ja tietojen täydentämistä.
Vanha kulttuurivalta uuden edessä
Punavihreään hegemoniaan on kuulunut olennaisesti yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista.
Alkusyksyllä Suomessa vieraillut brittiprofessori, politiikan tutkija Matthew Goodwin kertoi tuolloin, että Britanniassa median, politiikan, kulttuurin ja luovien alojen eliittiluokkaan kuuluu noin 20 prosenttia kansasta. Tämä ryhmä on kääntynyt kulttuurivasemmalle viimeisten 20 vuoden aikana ja samalla ajautunut hyvin kauas keskivertoäänestäjästä.
Median, kirkon ja yliopistomaailman politisoituminen tunnetaan myös O’ Sullivanin lakina journalisti John O’Sullivanin teesin mukaisesti: kaikki organisaatiot, jotka eivät ole oikeistolaisia, muuttuvat ajan myötä vasemmistolaisiksi.
Suomessakin instituutioiden vasemmistolaistuminen on enemmän tai vähemmän ollut käynnissä 1960-luvulta saakka, mutta nyt uudet tuulet puhaltavat. Samalla muutos ohjaa vanhaa kulttuurivaltaa kohti itsetutkiskelua.
– Suomalaiselle eliitille on koittanut viimeinen hetki havahtua siihen, että he ensinnäkin myöntävät olevansa eliittiä ja että he ovat pitkälti irtautuneet suomalaisesta elämästä, Tontti sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Heikki Patomäki Matthew Goodwin Venäjän hyökkäyssota Sanna Ukkola John O'Sullivan Krista Kosonen vasemmistolaisuus Jarkko Tontti Sosiaalinen media Punavihreä kupla Paavo Lipponen Ydinvoima Alexander Stubb
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Punavihreän Ylen päätoimittaja ei löydä Ylestä punavihreää kuplaa – ei vakuuta somea: ”Kalakaan ei näe akvaarion ulkopuolelle ja luulee, että puheet vedettömästä maailmasta ovat ääriainesten juttuja”

Jarkko Tontin Hamasin hyödylliset idiootit -kirjoitus todentaa neutraaliksi naamioidun journalismin seuraukset

Pääkirjoitus: Satunnaisia lokikirjamerkintöjä vasemmiston häröteatterista – päät poikki, rahat tänne, tunkekaa leikkaukset per*eeseenne

Punavihreä Palestiina-aktivismi paisuu Helsingin valtuustossa – pormestariehdokas Wille Rydman: ”Ulkopolitiikka ei kuulu valtuustosaliin”
Elinkeinoministeri Wille Rydman kehottaa kuntapäättäjiä pidättäytymään ulkopolitikoinnista ja pysymään omalla tontillaan. - Kunnan tulee keskittyä oman toimivaltansa asioihin – siis kuntalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja palveluiden varmistamiseen. Se, että kaupunginvaltuutetut askaroivat ulkopoliittisten tai kansainvälisten kysymysten parissa, on kaikki pois kunnan varsinaisten tehtävien hoitamisesta, Rydman sanoo.

Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää