MATTI MATIKAINEN
Kinnunen: Emme saa unohtaa Ukrainaa, tai olemme itse seuraavia
KOLUMNI Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee parhaillaan Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön vieraana. Suomi on perinteisesti profiloitunut rauhanrakentajana maailmalla, ja tänään olisikin hyvät mahdollisuudet ylläpitää mainetta rauhan ja vakauden rakentajana.
Tämänpäiväisissä keskusteluissa tuleekin vaatia Venäjää poistumaan miehittämiltään alueilta eli Krimiltä ja Itä-Ukrainasta.
Venäjä on vuodesta 2014 asti miehittänyt laittomasti Ukrainalle kuuluvaa Krimin niemimaata ja käynyt sotaa Itä-Ukrainassa. Yhdysvallat ja Euroopan unioni vastasivat tuolloin asettamalla Venäjälle taloudellisia pakotteita. Jotkin kansainväliset tahot myös jäädyttivät Venäjän osallistumisen toimintaansa.
Eri tahot ovat kuitenkin olleet viime aikoina valmiita antamaan myönnytyksiä Venäjälle, esimerkiksi purkamalla pakotteita tai palauttamalla Venäjän äänioikeus Euroopan neuvoston kokouksissa. Tämä on väärä tie. Kaikenlaisten myönnytysten tekeminen Venäjälle erilaisten pakotteiden suhteen legitimoi toimintaa, jonka vuoksi pakotteet ja
toimet alunperin tehtiin. Ei voi olla niin, että kun Venäjä miehittää itsenäiseltä valtiolta alueen, asetetaan pakotteet, odotellaan viisi vuotta ja sitten puretaan pakotteet ilman, että Venäjä on poistunut miehittämiltään alueilta. Tällainen toiminta tekee muiden maiden alueiden miehittämisestä hyväksyttävää.
Kuvitellaan tilanne, jossa Venäjä miehittää vaikkapa Suomelta alueen, esimerkiksi Pohjois-Karjalan tai Kymijoen itäpuolisen alueen. Kansainvälinen yhteisö oletettavasti reagoi jotakuinkin samoin kuin Krimin tilanteessa vuonna 2014, eli tuomitsemalla teon ja asettamalla heppoisia pakotteita Venäjälle. Pakotteet pysyvät viitisen vuotta, asia unohtuu muualla kuin Suomessa ja muut ovat valmiita purkamaan pakotteet, vaikkei Venäjä ole poistunut Suomelta miehittämiltään alueilta. Kuinka moni hyväksyy tämän? Minä en. Joku tietysti miettii, että noin ei voi käydä tai tule käymään Suomelle. Näin on kuitenkin käynyt jo Venäjän liittoutumattomalle naapurimaa Ukrainalle ja tilanne jatkuu edelleen. Vastaavaa toimintaa ei pidä hyväksyä ollenkaan. Siten suojellaan Suomenkin koskemattomuutta.
Miehitys Krimillä ja sotatoimet Ukrainassa tuskin päättyvät ilman nykyistä kovempia pakotteita. Onkin ryhdyttävä tilanteen vaatimiin ankariin toimiin Venäjän pakottamiseksi poistumaan Ukrainan alueelta. Tarpeeksi kovilla taloudellisilla pakotteilla tehdään miehityksen jatkaminen mahdottomaksi ja osoitetaan Venäjälle, ettei vastaaviin toimiin tule ryhtyä jatkossakaan, sillä seuraukset ovat ankarat. Tämä
nostaa myös kynnystä kohdistaa vastaavia toimia esimerkiksi Suomea kohtaan. Siksi onkin Suomen edun mukaista olla etujoukoissa vaatimassa näitä ankarampia toimia. Kun Venäjä saadaan poistumaan Ukrainasta, voidaan pakotteet purkaa ja palata normaaliin kaupankäyntiin. Tämä on suomalaisen viennin ja talouselämän etu.
Arvaamattomuutensa vuoksi Venäjään on suhtauduttava varauksella, vaikka Ukraina vapautuisikin miehityksestä. Venäjä pyrkii saamaan otetta Euroopan maista kaikin keinoin, joten esimerkiksi Itämeren kaasuputkia ja muuta energiariippuvuutta Venäjästä on vastustettava ja vältettävä.
Suomen on aina pidettävä huolta vahvan oman puolustuksen ylläpidosta sekä huoltovarmuuden toimivuudesta. Ukrainan tilanne on viimeinen varoitus ja hälytyskello siitä, mitä Venäjä on valmis tekemään naapurimailleen.
Emme saa unohtaa Ukrainaa, tai olemme itse seuraavia.
Asseri Kinnunen
Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
- miehitys Asseri Kinnunen Vladimir Putin Sauli Niinistö Pakotteet Krim Ukraina Suomi Venäjä Perussuomalaiset Nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Junnila: Pakotteet tervetulleita Putinin putkelle
Perussuomalaiset ottivat Venäjän uhan alusta asti tosissaan – tonttikaupoista varoitettu jo vuosikausien ajan
Halla-aho Ukrainan tilanteesta: Eurooppalaisilla perusongelma Venäjän kanssa – “Moralistista räksytystä olemattomilla muskeleilla”
Venäjän Kinzhal-ohjus on torjumaton uhka Pohjolassa – arktinen sotilasdoktriini muuttumassa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää