Kimmo Kivelä: “Koulutusjärjestelmämme rapautuminen pysäytettävä, häiriökäyttäytymiseen täytyy voida puuttua”

Sivistysvaliokuntaan kuuluva kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) vahvistaisi opettajien auktoriteettia, puuttuisi häiriökäyttäytymiseen entistä tiukemmin ja harkitsisi kouluihin myös miesopettajakiintiöitä. Kivelä on hyvin huolestunut koulujärjestelmän rapautumisesta, eikä Suomi hänen mukaansa voi tuudittautua Ruususen uneen menneiden aikojen PISA-menestyksen takia.

– Keskeinen osa kansallista menestystarinaamme on maamme hieno koulutusjärjestelmä, toteaa perussuomalaisten koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Kimmo Kivelä.

Hän muistuttaa, että Suomen koulutusjärjestelmämme toimivuutta on aikaisemmin ihasteltu eri puolilla maailmaa.

– Eri puolilta maailmaa on tehty tutustumismatkoja maahamme. Keskeisinä elementteinä koulutusjärjestelmässämme ovat tasa-arvoisuus ja opettajien korkea ammattitaito. Suomi onkin menestynyt loistavasti PISA-tutkimuksissa.

– Nyt on kuitenkin ilmassa huolestuttavia piirteitä, jotka uhkaavat rapauttaa koulutusjärjestelmäämme. Edellisten hallitusten aloittamat koulutussäästöt, joita myös nykyinen hallitus on valitettavasti joutunut jatkamaan, eivät voi olla näkymättä oppimistuloksissa ja koulutyön ilmapiirissä.

– On välttämätöntä, että koulutuksesta käydään laaja-alaista ja periaatteellista keskustelua yhteiskunnassamme. Takavuosien loistavan PISA-menestyksen myötä olemme tuudittautuneet liiaksi ruususen uneen, Kivelä muistuttaa.

Eriarvoistumiskehitys on kasvamassa ja jopa luku- ja kirjoitustaito on heikkoa monien kohdalla. Tällaisesta on Kivelän mukaan huolestuttavia seurauksia ja johtaa nuorten syrjäytymiseen.

– Mutta kaikki ei ole yksinomaan rahasta kiinni. Vuosien varrella opettajien työajasta yhä kasvavampi osuus kuluu muussa kuin varsinaisessa opetustyössä. Kotien ja koulujen yhteistyössä on myös paikoin parantamisen varaa ja vanhempien asenteissa lasten koulunkäyntiin tarvittaisiin muutosta.

– Enenevässä määrin tarvittaisiin kansalaistaitojen opetusta ja opettajien auktoriteettia tulisi vahvistaa toimivaltuuksia lisäämällä. Häiriökäyttäytymiseen täytyy voida puuttua.

Myös luokanopettajien koulutuksen ns. mieskiintiöitä tulisi Kivelän mielestä tulisi vakavasti harkita.

Opettajien täydennyskoulutusta on myös laiminlyöty – tämä saattaa pitkällä aikavälillä johtaa ryöstöviljelyyn.

Koulutyön yhteisöllisyyttä on Kivelän mukaan nakertanut myös esimerkiksi se, ettei kouluissa nykyaikana ole talonmiehiä, toisin kuin menneinä vuosikymmeninä. Merkityksettömän tuntuinen asia ensi kuulemalta, mutta hyvin inhimillinen ja yhteisöllisyyttä vahvistava. Talonmiehet olivat usein nuoria ymmärtäviä turvallisia aikuisia sekä eräänlaisia yhteyshenkilöitä opettajien ja koululaisten välillä.

Kivelä muistuttaa myös Perussuomalaisten koulutuspoliittisesta ohjelmasta, jossa kiinnitetään huomiota koulutyön arjen käytännön kysymyksiin. Ohjelmassa painotetaan koulurauhan merkitystä sekä opettajille että oppilaille.

– Ohjelma onkin saanut konkreettisuudestaan runsaasti kiitosta. Asiat eivät sittenkään ole äärimmäisen monimutkaisia. Arkijärjen käytölle tulee antaa enemmän sijaa.