LEHTIKUVA
Kilpailutus johti kaaokseen ja uuteen kilpailutukseen – Kela-taksien saatavuudessa yhä ongelmia Uudellamaalla
Pitkät odotusajat ja kuljettajien kielitaidon puute vaivaavat Uudenmaan Kela-taksijärjestelmää. Kelan korvaamien kyytien tarkoitus on varmistaa, että heikkokuntoisimmatkin ihmiset pääsevät hoitoon ja terapiaan. Mutta osaavatko kuljettajat auttaa asiakkaitaan riittävästi, vai joutuvatko asiakkaat auttamaan kielitaidotonta kuljettajaa?
Joka päivä tuhannet suomalaiset tarvitsevat Kela-taksia päästäkseen hoitoon tai kotiutuakseen sairaalasta. Taksiuudistuksen yhteydessä heinäkuussa 2018 myös Kela-taksijärjestelmä uudistettiin. Uudellamaalla kilpailutuksen voittanut Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy ei kuitenkaan selvinnyt tehtävästä: takseja jäi tulematta ja usein soittajat eivät edes päässeet läpi tilauskeskukseen.
Suurien ongelmien takia Kela päätti pistää kilpailutuksen uusiksi jo lokakuussa 2018. Uuden kilpailutuksen voittanut Menevä Oy on saanut kyydit toimimaan paremmin, mutta asiakkaiden mukaan ongelmia on yhä.
– Minulta jäi parin viikon ajalta kesäkuun alussa kaikki etukäteen tilatut kyydit tulematta, kertoo nummelalainen Ari Kajan, joka tarvitsee Kela-taksia päästäkseen fysioterapeutin vastaanotolle.
– Tilaukset olivat kuulemma vain kadonneet järjestelmästä, kertoo Kajan, joka karhuaa nyt Menevältä maksua niistä korvaavista taksikyydeistä, jotka hän joutui tilaamaan Kela-taksin jäätyä tulematta.
Kuskien kielitaidossa ongelmia
Kelan ja taksiyhtiön välisen sopimuksen mukaan palveluntuottajan on maksettava asiakkaalle korvaava taksi, jos se ei ole kyennyt järjestämään ajoissa tilattua matkaa. Palveluntuottaja saattaa joutua myös maksamaan sopimussakon ajamatta jääneistä tilauksista.
Toinen ongelma on tunnin liukuma etukäteen tilattujen taksien tuloajoissa.
– Jos minulla on aamun ensimmäinen aika varattuna fysioterapeutille ja taksi tulee kolme varttia etuajassa, niin pitäisikö minun mennä siksi ajaksi terapeutin oven taakse vesisateessa värjöttelemään? Kajan kysyy.
Kajanin mukaan myös kuskien kielitaito tuottaa usein ongelmia.
Järjestelmän toimivuus on käyttäjille tärkeä
Terveydenhuoltopalvelujen käyttäjillä on oikeus saada Kela-korvaus taksimatkasta, jos hänen terveydentilansa tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät. Kela-kyyti on tilattava alueellisesta tilausnumerosta ja sitä varten tarvitaan terveydenhuollon antama todistus oikeudesta taksin käyttöön. Asiakas maksaa tällöin yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Omavastuussa on 300 euron vuosittainen katto. Kun se tulee täyteen, Kela maksaa kyydit kokonaan.
– Kelatakseja käyttävät voidaan jakaa kahteen ryhmään, kertoo Anita Andersson.
– Ne, jotka tarvitsevat kuljetusta satunnaisesti esimerkiksi kotiutuessaan leikkauksesta, ja ne, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että eivät pääse lääkäriin, laboratorioon tai fysioterapiaan lainkaan ilman kuljetusta. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään. Me olemme riippuvaisia toimivasta Kela-taksisysteemistä.
– Liikun hitaasti kahden kyynärsauvan kanssa, minulla on hiilikuiturunkoinen jalkatuki reidestä pohkeeseen, enkä pysty seisomaan pitkään paikallani, Andersson kertoo. Korkeaan tilataksiin kiipeäminen on hankalaa. Jalkatukeni takia pystyn istumaan vain auton oikealla puolella. Kuljettajan pitää nostaa toinen jalkani sisään autoon, Andersson kertoo.
Asiakas joutuukin avustamaan kuljettajaa
Anderssonin mukaan monet Menevän kuljettajat eivät ole ennen ajaneet vammaiskyytejä, joten auttaminen on heille tuntematon käsite. Asenteen lisäksi ongelmaksi voi nousta se, että kuljettajan oma fyysinen kunto ei riitä vammaisen ihmisen avustamiseen. Andersson kertoo tapauksesta, jossa kuljettajalle tuotti suuria vaikeuksia kumartua sen verran, että sai hänen jalkansa nostettua sisään taksiin.
Myös kuljettajien kielitaidossa on suuria ongelmia. Jotkut eivät osaa edes itse kirjoittaa osoitetta navigaattoriin. Silloin matkustaja joutuukin avustamaan kuljettajaa.
– Olen itse aiemmin opettanut maahanmuuttajille tietotekniikkaa, joten osaan kyllä puhua selkosuomea, Anita Andersson sanoo. Aina ei viesti silti mene perille. Myös monet Anderssonin tuttavista ovat kertoneet kielitaito-ongelmista Menevän kuljettajien kanssa.
Kela myönsi Anderssonille vakiotaksioikeuden vajaa kolme vuotta sitten. Ohjeiden mukaan kuljettajan pitää saattaa hänet kohteeseen ja kotiin tullessa kotiovelle, koska kaatumisriski on suuri. Menevällä on kuitenkin ollut vaikeuksia osoittaa Anderssonille sopivaa vakiotaksia.
– Alkukesästä sain vakiotaksin pariksi viikoksi. Nyt on toinen vakiokuljettaja ollut pari viikkoa, mutta koko ajan on mielessä, että koska hänet otetaan pois. En luota Menevän toimintaan huonoista kokemuksista johtuen.
Anita Andersson ei vaadi kuuta taivaalta: hänelle riittäisi normaali henkilöautotaksi ja vakiokuljettaja, joka tuntee asiakkaan ja tietää miten pitää auttaa, jotta ei tarvitse joka kerta erikseen selittää.
– Lisäksi kuljettajan olisi hyvä omata sellaiset hermot, että jaksaa vammaisen hitautta ja avuttomuutta, Andersson sanoo.
Ennen uudistusta oli paremmin
Ennen taksilain uudistusta Anderssonin Kela-kyydit ajoi sama Lähitaksin auto, isäntä ja renki. Mitään ongelmia ei ikinä ollut. Vuosittain Anderssonille kertyy lähes sata Kela-kyytiä. Lähitaksin kuski ei halunnut lähteä hankkimaan Menevän vaatimaa kyydinvälityslaitteistoa.
Nyt Andersson kokee, että Menevän kanssa ei toimi mikään.
– Menevä ei ota vakavasti asiakkaan antamaa palautetta, vaan kaikki on aina asiakkaan vika. Tätä ovat kaveritkin sanoneet, Andersson kertoo.
Joskus jopa etukäteen tilatut kyydit saattavat peruuntua.
– Kun 4.9. menin Menevän kyydillä lääkärille, menomatka meni hyvin. Paluumatkastakin tuli vahvistus tekstiviestillä, mutta kun kuljettaja tuli, hän sanoi että keskus on peruuttanut kyydin ja ottanut tiedot pois laitteelta, Andersson kertoo.
Kuljettaja tuli kuitenkin onneksi peruutuksesta huolimatta sairaalan pihaan tarkistamaan tilanteen. Kuljettajan keskusteltua Menevän keskuksen kanssa kyytitiedot saatiin palautettua. Mitään syytä peruutukselle ei ilmoitettu.
Myös Ari Kajan on sitä mieltä, että ennen taksiuudistusta kyydit toimivat paremmin. Silloin hänellä oli vakiokuljettaja, jonka kanssa hän pystyi sopimaan kyydeistä suoraan.
Kun taksi ei tule, fysioterapeutti jää ilman asiakasta
Taksiongelmat heijastuvat myös muiden yrittäjien toimintaan. Fysioterapeutti Hannele Ohmeroluoma kertoo Suomen Uutisille, että taksiuudistuksen jälkeen hänelle tuli todella paljon peruutuksia siksi, että asiakkaan tilaama Kela-taksi ei tullut ajoissa. Suurimmat ongelmat esiintyivät alkuvaiheessa. Nyt Menevän aikoina on mennyt paremmin.
– Mutta vieläkään lyhyelle matkalle ei kuulemma tahdo saada taksia, koska kuljettajat eivät halua tulla kaukaa ajamaan pientä pätkää, Ohmeroluoma kertoo.
Fysioterapeutti kertoo olleensa muutaman kerran Kelaan yhteydessä, kun sama potilas oli jäänyt tulematta neljäkin kertaa peräkkäin taksiongelmien vuoksi. Mutta Kelan linja on ollut yrittäjän kannalta tyly: jos terapiaa ei ole toteutettu, sitä ei voi myöskään Kelalta laskuttaa.
– Taksiongelmien vuoksi peruuntuneet ajat menevät siis yrittäjän tappioksi, kertoo Ohmeroluoma.
Anita Anderssonilla on samansuuntaisia kokemuksia: taksiongelmat vaikeuttavat asiakkaiden pääsyä terapiaan.
– Käyn fysioterapiaryhmässä, ja useasti on käynyt niin, että joku ryhmään tulija myöhästyy, Andersson kertoo. Saattaa jopa käydä niin, että minut tuonut kuski lähtee toiseen suuntaan Espoota hakemaan samaan ryhmään tulevaa.
Helpompi maksaa kyydit omalla rahalla
Nummelalainen Aili Vehmas kertoo Suomen Uutisille käyttävänsä välillä Kela-taksia joutuessaan käymään Lohjan tai Hyvinkään sairaaloiden päivystysvastaanotoilla. Öiseen aikaan Kela-taksia joutuu usein odottamaan kaksikin tuntia päästäkseen takaisin kotiin.
Vehmas kertoo, että etukäteen tilattujen Kela-taksien aikataulut ovat pitäneet hyvin paikkansa, mutta paluukyydin tilaamiseen varsinkin öisin liittyy aina pieni epävarmuus: joskus taksia ei tule lainkaan. Vehmaksen mielestä taksiuudistus teki hallaa Kela-kyytien saatavuudelle, koska kuljettajilta poistui päivystysvelvollisuus. Toisaalta hän antaa Menevälle tunnustusta ja sanoo, että Menevän kyydit ovat toimineet paremmin kuin edellisen yrittäjän aikana.
Lyhyille matkoille Vehmas ei enää edes viitsi tilata Kela-taksia. Matkat Nummelan terveysasemalta kotiin kannattaa maksaa kokonaan omalla rahalla, vaikka kuskit ovatkin neuvoneet, että Kela-taksin käyttö kerryttäisi vuosittaista 300 euron omavastuuta.
– En minä silti sen takia rupea taksia odottamaan tuntikausia, Aili Vehmas toteaa.
Anita Anderssonin tuttavapiirissä on samanlaisia kokemuksia. Monelle pitkä odottelu sairaalan aulassa on hyvin kivuliasta.
– Siinähän tulee säästöjä Kelalle, kun monet sairaat ihmiset eivät jaksa odottaa Kela-taksia, vaan he, joilla on mahdollisuus, maksavat itse, Andersson kertoo.
Kela hakee kilpailutuksella säästöjä
Vanhassa järjestelmässä liikenneministeriö määritti taksien taksat ja Kela-kyydit jaettiin taksikeskuksien kautta. Asiakas pystyi valtakirjamenettelyn aikana käyttämään tutuksi tullutta taksikuskia ja sopimaan kyydeistä tämän kanssa etukäteen. Sähköisen suorakorvauksen tultua käyttöön asiakas pystyi anomaan Kelalta vakiotaksia, joka tunsi asiakkaan tarpeet.
– Kuljettajille vanha järjestelmä oli hyvä, koska kaikista kyydeistä sai saman, ministeriön vahvistaman hinnaston mukaisen hinnan, eivätkä eri hinnoittelut kilpailleet keskenään, taksinkuljettaja Kari Rastas kertoo.
Taksiuudistus vapautti taksien hinnoittelun, joten Kelan oli pakko tehdä jotain säädelläkseen hintoja. Kela päätyi kilpailuttamaan taksikyydit alueittain. Myös kilpailutus- ja hankintalait vaikuttivat tähän. Ylen mukaan Kela on arvioinut, että kilpailutuksella säästetään kymmenen prosenttia kyytien menoista. Vuoden 2017 tasossa tämä tarkoittaisi noin 16 miljoonan euron säästöjä vuodessa.
Kilpailutuksissa halvin hinta voittaa, mutta palvelutasoa pyritään pitämään yllä muun muassa sopimussakoilla. Taksinkuljettaja Rastaan mielestä tämä ei välttämättä takaa kustannustehokasta mutta silti tasokasta palvelua. Toisaalta kilpailuttaminen tuo myös kilpailuttamiskustannuksia.
Kaikki Kela-taksien käyttäjätkään eivät ole vakuuttuneita kilpailutuksen eduista.
– Tuleeko kaikki tämä kilpailuttaminen loppujen lopuksi yhteiskunnalle halvemmaksi, Ari Kajan ihmettelee.
Menevä kommentoi erillisessä jutussa
Menevän toimitusjohtaja Tuomo Halminen ei halunnut kommentoida tässä jutussa esiin tuotuja yksittäistapauksia. Hän korostaa sitä, että Kelan tilaama palvelutaso on selvästi huonompi kuin vanhan järjestelmän mukainen tilanne, ja että kaikki asiakkaat eivät ole vielä tottuneet tähän.
Suomen Uutiset antoi Menevä Oy:n toimitusjohtaja Halmiselle mahdollisuuden kertoa laajemmin näkemyksistään Kela-kyytien palvelutasosta ja taksialan murrosvaiheesta erillisessä jutussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elomaa vaatii Kelan sopimuskuljetuksiin yhdenvertaisuutta: ”Palvelut on turvattava”
“Tapetaanko meidät tällä Kelan taksiuudistuksella”, kysyi potilas puhelussaan – Arja Juvonen kertoo järkyttyneestä dialyysipotilaasta, jonka kyyti ei koskaan saapunut
Kela-taksien palvelutaso puhututtaa – taksifirma puolustautuu: Kela saa mitä on tilannut
Yhä useampi ulosotossa sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen vuoksi – Reijonen jätti lakialoitteen yhdistetystä maksukatosta
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii “taksibasaarien” rauhoittamista
Rikolliset ovat hälyttävän usein ruotsalaisen taksin puikoissa – erityisen usein kyse on seksuaalirikollisesta
Viikon suosituimmat
Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”
Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin
Uutisdokumentissa haastatellaan eri maiden europarlamentaarikoita tavoista, joilla poliittisen islamin aiheuttamiin uhkiin voidaan puuttua. Dokumentissa tuodaan esiin myös qatarilainen raha, jolla rahoitetaan suurmoskeijoita ja poliittista islamia edistäviä hankkeita. Rahaa koordinoidaan Qatar Charity -järjestön välityksellä. Suunvuoron saa myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen. Hän nostaa esiin radikalisoivat saarnat moskeijoissa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti
Trumpin suosio on kasvussa ja demokraateilta alkavat asia-argumentit loppua, joten on tullut jälleen aika kaivaa esiin Hitler-kortti. Kamala Harris haukkuu vastaehdokastaan fasistiksi, joka on pakko pysäyttää, ja Suomen media liittyy kuoroon. Donald Trumpia fasistiksi ja Hitleriksi leimaavat ihmiset eivät ehkä tajua, että jatkuva vihapuhe saattaa yllyttää epätasapainoisia henkilöitä yrittämään jälleen kerran Trumpin salamurhaamista.