LEHTIKUVA
Kilpailutus johti kaaokseen ja uuteen kilpailutukseen – Kela-taksien saatavuudessa yhä ongelmia Uudellamaalla
Pitkät odotusajat ja kuljettajien kielitaidon puute vaivaavat Uudenmaan Kela-taksijärjestelmää. Kelan korvaamien kyytien tarkoitus on varmistaa, että heikkokuntoisimmatkin ihmiset pääsevät hoitoon ja terapiaan. Mutta osaavatko kuljettajat auttaa asiakkaitaan riittävästi, vai joutuvatko asiakkaat auttamaan kielitaidotonta kuljettajaa?
Joka päivä tuhannet suomalaiset tarvitsevat Kela-taksia päästäkseen hoitoon tai kotiutuakseen sairaalasta. Taksiuudistuksen yhteydessä heinäkuussa 2018 myös Kela-taksijärjestelmä uudistettiin. Uudellamaalla kilpailutuksen voittanut Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy ei kuitenkaan selvinnyt tehtävästä: takseja jäi tulematta ja usein soittajat eivät edes päässeet läpi tilauskeskukseen.
Suurien ongelmien takia Kela päätti pistää kilpailutuksen uusiksi jo lokakuussa 2018. Uuden kilpailutuksen voittanut Menevä Oy on saanut kyydit toimimaan paremmin, mutta asiakkaiden mukaan ongelmia on yhä.
– Minulta jäi parin viikon ajalta kesäkuun alussa kaikki etukäteen tilatut kyydit tulematta, kertoo nummelalainen Ari Kajan, joka tarvitsee Kela-taksia päästäkseen fysioterapeutin vastaanotolle.
– Tilaukset olivat kuulemma vain kadonneet järjestelmästä, kertoo Kajan, joka karhuaa nyt Menevältä maksua niistä korvaavista taksikyydeistä, jotka hän joutui tilaamaan Kela-taksin jäätyä tulematta.
Kuskien kielitaidossa ongelmia
Kelan ja taksiyhtiön välisen sopimuksen mukaan palveluntuottajan on maksettava asiakkaalle korvaava taksi, jos se ei ole kyennyt järjestämään ajoissa tilattua matkaa. Palveluntuottaja saattaa joutua myös maksamaan sopimussakon ajamatta jääneistä tilauksista.
Toinen ongelma on tunnin liukuma etukäteen tilattujen taksien tuloajoissa.
– Jos minulla on aamun ensimmäinen aika varattuna fysioterapeutille ja taksi tulee kolme varttia etuajassa, niin pitäisikö minun mennä siksi ajaksi terapeutin oven taakse vesisateessa värjöttelemään? Kajan kysyy.
Kajanin mukaan myös kuskien kielitaito tuottaa usein ongelmia.
Järjestelmän toimivuus on käyttäjille tärkeä
Terveydenhuoltopalvelujen käyttäjillä on oikeus saada Kela-korvaus taksimatkasta, jos hänen terveydentilansa tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät. Kela-kyyti on tilattava alueellisesta tilausnumerosta ja sitä varten tarvitaan terveydenhuollon antama todistus oikeudesta taksin käyttöön. Asiakas maksaa tällöin yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Omavastuussa on 300 euron vuosittainen katto. Kun se tulee täyteen, Kela maksaa kyydit kokonaan.
– Kelatakseja käyttävät voidaan jakaa kahteen ryhmään, kertoo Anita Andersson.
– Ne, jotka tarvitsevat kuljetusta satunnaisesti esimerkiksi kotiutuessaan leikkauksesta, ja ne, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että eivät pääse lääkäriin, laboratorioon tai fysioterapiaan lainkaan ilman kuljetusta. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään. Me olemme riippuvaisia toimivasta Kela-taksisysteemistä.
– Liikun hitaasti kahden kyynärsauvan kanssa, minulla on hiilikuiturunkoinen jalkatuki reidestä pohkeeseen, enkä pysty seisomaan pitkään paikallani, Andersson kertoo. Korkeaan tilataksiin kiipeäminen on hankalaa. Jalkatukeni takia pystyn istumaan vain auton oikealla puolella. Kuljettajan pitää nostaa toinen jalkani sisään autoon, Andersson kertoo.
Asiakas joutuukin avustamaan kuljettajaa
Anderssonin mukaan monet Menevän kuljettajat eivät ole ennen ajaneet vammaiskyytejä, joten auttaminen on heille tuntematon käsite. Asenteen lisäksi ongelmaksi voi nousta se, että kuljettajan oma fyysinen kunto ei riitä vammaisen ihmisen avustamiseen. Andersson kertoo tapauksesta, jossa kuljettajalle tuotti suuria vaikeuksia kumartua sen verran, että sai hänen jalkansa nostettua sisään taksiin.
Myös kuljettajien kielitaidossa on suuria ongelmia. Jotkut eivät osaa edes itse kirjoittaa osoitetta navigaattoriin. Silloin matkustaja joutuukin avustamaan kuljettajaa.
– Olen itse aiemmin opettanut maahanmuuttajille tietotekniikkaa, joten osaan kyllä puhua selkosuomea, Anita Andersson sanoo. Aina ei viesti silti mene perille. Myös monet Anderssonin tuttavista ovat kertoneet kielitaito-ongelmista Menevän kuljettajien kanssa.
Kela myönsi Anderssonille vakiotaksioikeuden vajaa kolme vuotta sitten. Ohjeiden mukaan kuljettajan pitää saattaa hänet kohteeseen ja kotiin tullessa kotiovelle, koska kaatumisriski on suuri. Menevällä on kuitenkin ollut vaikeuksia osoittaa Anderssonille sopivaa vakiotaksia.
– Alkukesästä sain vakiotaksin pariksi viikoksi. Nyt on toinen vakiokuljettaja ollut pari viikkoa, mutta koko ajan on mielessä, että koska hänet otetaan pois. En luota Menevän toimintaan huonoista kokemuksista johtuen.
Anita Andersson ei vaadi kuuta taivaalta: hänelle riittäisi normaali henkilöautotaksi ja vakiokuljettaja, joka tuntee asiakkaan ja tietää miten pitää auttaa, jotta ei tarvitse joka kerta erikseen selittää.
– Lisäksi kuljettajan olisi hyvä omata sellaiset hermot, että jaksaa vammaisen hitautta ja avuttomuutta, Andersson sanoo.
Ennen uudistusta oli paremmin
Ennen taksilain uudistusta Anderssonin Kela-kyydit ajoi sama Lähitaksin auto, isäntä ja renki. Mitään ongelmia ei ikinä ollut. Vuosittain Anderssonille kertyy lähes sata Kela-kyytiä. Lähitaksin kuski ei halunnut lähteä hankkimaan Menevän vaatimaa kyydinvälityslaitteistoa.
Nyt Andersson kokee, että Menevän kanssa ei toimi mikään.
– Menevä ei ota vakavasti asiakkaan antamaa palautetta, vaan kaikki on aina asiakkaan vika. Tätä ovat kaveritkin sanoneet, Andersson kertoo.
Joskus jopa etukäteen tilatut kyydit saattavat peruuntua.
– Kun 4.9. menin Menevän kyydillä lääkärille, menomatka meni hyvin. Paluumatkastakin tuli vahvistus tekstiviestillä, mutta kun kuljettaja tuli, hän sanoi että keskus on peruuttanut kyydin ja ottanut tiedot pois laitteelta, Andersson kertoo.
Kuljettaja tuli kuitenkin onneksi peruutuksesta huolimatta sairaalan pihaan tarkistamaan tilanteen. Kuljettajan keskusteltua Menevän keskuksen kanssa kyytitiedot saatiin palautettua. Mitään syytä peruutukselle ei ilmoitettu.
Myös Ari Kajan on sitä mieltä, että ennen taksiuudistusta kyydit toimivat paremmin. Silloin hänellä oli vakiokuljettaja, jonka kanssa hän pystyi sopimaan kyydeistä suoraan.
Kun taksi ei tule, fysioterapeutti jää ilman asiakasta
Taksiongelmat heijastuvat myös muiden yrittäjien toimintaan. Fysioterapeutti Hannele Ohmeroluoma kertoo Suomen Uutisille, että taksiuudistuksen jälkeen hänelle tuli todella paljon peruutuksia siksi, että asiakkaan tilaama Kela-taksi ei tullut ajoissa. Suurimmat ongelmat esiintyivät alkuvaiheessa. Nyt Menevän aikoina on mennyt paremmin.
– Mutta vieläkään lyhyelle matkalle ei kuulemma tahdo saada taksia, koska kuljettajat eivät halua tulla kaukaa ajamaan pientä pätkää, Ohmeroluoma kertoo.
Fysioterapeutti kertoo olleensa muutaman kerran Kelaan yhteydessä, kun sama potilas oli jäänyt tulematta neljäkin kertaa peräkkäin taksiongelmien vuoksi. Mutta Kelan linja on ollut yrittäjän kannalta tyly: jos terapiaa ei ole toteutettu, sitä ei voi myöskään Kelalta laskuttaa.
– Taksiongelmien vuoksi peruuntuneet ajat menevät siis yrittäjän tappioksi, kertoo Ohmeroluoma.
Anita Anderssonilla on samansuuntaisia kokemuksia: taksiongelmat vaikeuttavat asiakkaiden pääsyä terapiaan.
– Käyn fysioterapiaryhmässä, ja useasti on käynyt niin, että joku ryhmään tulija myöhästyy, Andersson kertoo. Saattaa jopa käydä niin, että minut tuonut kuski lähtee toiseen suuntaan Espoota hakemaan samaan ryhmään tulevaa.
Helpompi maksaa kyydit omalla rahalla
Nummelalainen Aili Vehmas kertoo Suomen Uutisille käyttävänsä välillä Kela-taksia joutuessaan käymään Lohjan tai Hyvinkään sairaaloiden päivystysvastaanotoilla. Öiseen aikaan Kela-taksia joutuu usein odottamaan kaksikin tuntia päästäkseen takaisin kotiin.
Vehmas kertoo, että etukäteen tilattujen Kela-taksien aikataulut ovat pitäneet hyvin paikkansa, mutta paluukyydin tilaamiseen varsinkin öisin liittyy aina pieni epävarmuus: joskus taksia ei tule lainkaan. Vehmaksen mielestä taksiuudistus teki hallaa Kela-kyytien saatavuudelle, koska kuljettajilta poistui päivystysvelvollisuus. Toisaalta hän antaa Menevälle tunnustusta ja sanoo, että Menevän kyydit ovat toimineet paremmin kuin edellisen yrittäjän aikana.
Lyhyille matkoille Vehmas ei enää edes viitsi tilata Kela-taksia. Matkat Nummelan terveysasemalta kotiin kannattaa maksaa kokonaan omalla rahalla, vaikka kuskit ovatkin neuvoneet, että Kela-taksin käyttö kerryttäisi vuosittaista 300 euron omavastuuta.
– En minä silti sen takia rupea taksia odottamaan tuntikausia, Aili Vehmas toteaa.
Anita Anderssonin tuttavapiirissä on samanlaisia kokemuksia. Monelle pitkä odottelu sairaalan aulassa on hyvin kivuliasta.
– Siinähän tulee säästöjä Kelalle, kun monet sairaat ihmiset eivät jaksa odottaa Kela-taksia, vaan he, joilla on mahdollisuus, maksavat itse, Andersson kertoo.
Kela hakee kilpailutuksella säästöjä
Vanhassa järjestelmässä liikenneministeriö määritti taksien taksat ja Kela-kyydit jaettiin taksikeskuksien kautta. Asiakas pystyi valtakirjamenettelyn aikana käyttämään tutuksi tullutta taksikuskia ja sopimaan kyydeistä tämän kanssa etukäteen. Sähköisen suorakorvauksen tultua käyttöön asiakas pystyi anomaan Kelalta vakiotaksia, joka tunsi asiakkaan tarpeet.
– Kuljettajille vanha järjestelmä oli hyvä, koska kaikista kyydeistä sai saman, ministeriön vahvistaman hinnaston mukaisen hinnan, eivätkä eri hinnoittelut kilpailleet keskenään, taksinkuljettaja Kari Rastas kertoo.
Taksiuudistus vapautti taksien hinnoittelun, joten Kelan oli pakko tehdä jotain säädelläkseen hintoja. Kela päätyi kilpailuttamaan taksikyydit alueittain. Myös kilpailutus- ja hankintalait vaikuttivat tähän. Ylen mukaan Kela on arvioinut, että kilpailutuksella säästetään kymmenen prosenttia kyytien menoista. Vuoden 2017 tasossa tämä tarkoittaisi noin 16 miljoonan euron säästöjä vuodessa.
Kilpailutuksissa halvin hinta voittaa, mutta palvelutasoa pyritään pitämään yllä muun muassa sopimussakoilla. Taksinkuljettaja Rastaan mielestä tämä ei välttämättä takaa kustannustehokasta mutta silti tasokasta palvelua. Toisaalta kilpailuttaminen tuo myös kilpailuttamiskustannuksia.
Kaikki Kela-taksien käyttäjätkään eivät ole vakuuttuneita kilpailutuksen eduista.
– Tuleeko kaikki tämä kilpailuttaminen loppujen lopuksi yhteiskunnalle halvemmaksi, Ari Kajan ihmettelee.
Menevä kommentoi erillisessä jutussa
Menevän toimitusjohtaja Tuomo Halminen ei halunnut kommentoida tässä jutussa esiin tuotuja yksittäistapauksia. Hän korostaa sitä, että Kelan tilaama palvelutaso on selvästi huonompi kuin vanhan järjestelmän mukainen tilanne, ja että kaikki asiakkaat eivät ole vielä tottuneet tähän.
Suomen Uutiset antoi Menevä Oy:n toimitusjohtaja Halmiselle mahdollisuuden kertoa laajemmin näkemyksistään Kela-kyytien palvelutasosta ja taksialan murrosvaiheesta erillisessä jutussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elomaa vaatii Kelan sopimuskuljetuksiin yhdenvertaisuutta: ”Palvelut on turvattava”
“Tapetaanko meidät tällä Kelan taksiuudistuksella”, kysyi potilas puhelussaan – Arja Juvonen kertoo järkyttyneestä dialyysipotilaasta, jonka kyyti ei koskaan saapunut
Kela-taksien palvelutaso puhututtaa – taksifirma puolustautuu: Kela saa mitä on tilannut
Yhä useampi ulosotossa sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen vuoksi – Reijonen jätti lakialoitteen yhdistetystä maksukatosta
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii “taksibasaarien” rauhoittamista
Rikolliset ovat hälyttävän usein ruotsalaisen taksin puikoissa – erityisen usein kyse on seksuaalirikollisesta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää