Kilpailu mullistaa työvoimatoimistot

Hallitus mullistaa myös työvoimatoimistojen palvelut perusteellisesti. Työvoimapalveluihin, samoin kuin elinkeinoelämän yrityspalveluihin tuodaan kilpailua ja valinnanvapautta samaan tapaan kuin sote-palveluihinkin.

TE-toimistot ja ely-keskukset lakkaavat ja niiden toiminta siirtyy maakuntiin. Tavoitteena on digitaalinen työvoimapalvelutori, jossa työnhakijat ja yritykset kohtaavat toisensa. Osa toiminnasta voidaan jopa automatisoida.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) puhuivat uudistuksesta torstaina tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin maakuntauudistuksen vaikutuksesta ely-keskuksiin ja työ- ja elinkeinotoimistoihin.

TE-palvelut kootaan kasvupalveluksi

Ely-keskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät lähes kokonaan tuleville maakunnille vuodesta 2019 alkaen. TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan uudeksi julkiseksi kasvupalveluksi, joka toteutetaan tilaaja-tuottaja-mallilla.

Maakunta tilaa palvelut tuottajilta, joita on kolmenlaisia aivan samoin kuin tulevissa sote-palveluissakin. Palveluja tuottavat julkisomisteiset yritykset, yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat.

Maakunta hankkii palvelut näiltä toimijoilta kilpailuttamalla tai mallilla, jossa jokainen kriteerit täyttävä palveluntuottaja voi osallistua palvelutuotantoon.

Asiakas saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta – aivan kuten terveydenhuollossa, kun valinnanvapaus toteutuu.

Tämä koskee niin työvoimatoimistojen harjoittamaa työnvälitystä kuin yrityksille suunnattuja elinkeinopalveluita. Nämä kaksi muuttavat saman katon alle ja tekevät entistä läheisempää yhteistyötä, jotta työnhakijat löytävät työtä ja yritykset työlleen tekijöitä.

Hallitus tuo asiasta esityksen eduskuntaan ensi kevään aikana.

Lindström: Piiloonkin menneet työpaikat pitää taas löytää

Oikeus- ja työministeri Lindström korostaa, että uudistus pyrkii tehostamaan työnvälitystä niin, että työ ja sen tekijät kohtaavat entistä tehokkaammin. Sillä edistetään sekä yritysten että yksilöiden etua.

– TEM koplaa TE- ja yrityspalvelut yhteen. Palveluiden uudistaminen on tärkeää sekä työnhakijoille että yrityksille. Työnhakeminen tehostuu, kun se yhdistyy yrityspalveluihin. Näin voimme paremmin tunnistaa myös piilotyöpaikkoja. Voimme luoda uutta yrittäjyyttä ja löytää työpaikkoja.

– Työmarkkinoiden toimintaympäristö on muutoksessa. Se vaatii myös palveluita uudistumaan. Työnhaun yhteensovittaminen vaatii yhä suurempaa palvelua. Työpaikat ovat menneet piiloon. Sitran keväisen kyselyn mukaan 71 prosenttia työntekijöistä löysi nykyisen työnsä muuten kuin yleisen työnhaun kautta. Tarve yksilöllisiin palveluihin kasvaa jatkuvasti. TEM:n asiakasmäärät ovat kasvaneet sadalla tuhannella vuodessa eli uusia ratkaisumalleja tarvitaan. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa palvelua ihmisille, Lindström perustelee.

Työ- ja elinkeinopalveluiden yhdistäminen on suomalainen innovaatio, joka kelpaa Lindströmin mielestä vientituotteeksi.

Pilottihankkeita yksityisistä palveluista

Yksityisiä palveluita kokeillaan mm. työnvälityksen tulosperusteisilla piloteilla. Työnvälitykseen tulee hankkeita 3-6 kuukautta työttömänä olleille, korkeasti koulutetuille sekä yli 50-vuotiaille irtisanotuille. Palveluiden tuottajat päättävät, millä keinoilla asiakkaiden työllistymistä parhaiten edistetään. Palkkio maksetaan asiakkaan työllistymisestä tai yritystoiminnan käynnistämisestä.

Työnhaun tuelle tuetaan nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen erityisesti omistajanvaihdosta harkitseviin yrityksiin. Työnhakuvalmennusta monipuolistetaan yrittäjätyötä tukevaksi. Korkeasti koulutettujen työllistymistä edistetään erityisesti.

Yrittäjyyden ja omistajanvaihdosten toteutumista edistetään ja pienten kasvuhakuisten yritysten rekrytointikynnystä madalletaan ja maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan.

Uutta järjestelmää kokeillaan vuosina 2017 ja -18. Koealueita on yhdeksän, joista kolme on maakunnallisia ja kuusi kahden tai useamman kunnan alueella. Maakunnissa kokeillaan järjestäjä-tuottajamallia. Tavoite on luoda kokonaisvaltainen palvelumalli. Maakunnalliset kokeet tehdään Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Yhteensä alueisiin kuuluu 88 kuntaa ja yhdeksän TE-toimistoa.

Yksityisiä tuottajia halutaan työvoima-alalle

Lindströmin mukaan alalle halutaan yksityistä palvelutuotantoa.

– Olemme varanneet 10 miljoonaa euroa työvoimapalveluiden tilaamiseen yksityisistä yrityksistä. Aloitamme 13 uutta pilottihanketta tänä vuonna. Hallituksen linjaukset budjettiriihessä vahvistavat yksityisten palveluiden roolia. Yksityisten palveluiden ketteryys tuo selkeää lisäarvoa, Lindström toteaa.

Yksityisiä palveluita voi syntyä esimerkiksi yritysten palkkauksen ja sote-palveluiden rajapintaan.

Kunnatkin voivat tarjota palveluitaan

Kuntien asemaa ratkaisu ei heikennä: kunnilla säilyy mahdollisuus omaan elinkeinopolitiikkaan ja tärkeitä tehtäviä, kuten osaaminen ja sivistyspuoli.

– Kunnille syntyy uusia mahdollisuuksia tarjota osaamistaan maakuntien palvelutehtävien tuottamiseen, kun palveluiden tilaaminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan, Lindström korostaa.

TE-palvelu saa kiitosta jo nyt yrityslähtöisyydestä esimerkiksi EU:n komissiosta. Uusi palvelu tukee työntekijää uran eri vaiheissa, oli kyse työstä tai yritysratkaisusta.

Tarkoitus on luoda uudenlaisia palveluketjuja yli hallintorajojen.

– Tämä antaa hyvän pohjan niin kasvupalveluiden kuin sote-palveluiden kehittämiselle, Lindström totesi.

Tilaaja-tuottaja-malli sopii suuriin kokonaisuuksiin

Hallintomalliksi valittiin siis tilaaja-tuottajamalli. Olli Rehn (kesk.) perustelee malli kaupunkien kasvamisella entistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi kuntaliitosten kautta. Tilaaja-tuottajamalli sopii suuriin kokonaisuuksiin, kuten maakuntiin.

Lindström korostaa, että uudistuksen onnistuminen edellyttää, että maakuntien päättäviin tehtäviin valitaan osaavia ihmisiä, jotka osaavat tilata palveluita hyvin.

– Heidän vastuullaan on paljon, Lindström korostaa, vaikka myöntää samalla, että tilaaja-tuottaja-mallista on esimerkiksi Kouvolassa sekä hyviä että huonoja kokemuksia.

Työvoimatoimistojen väki ei joudu työttömäksi

Kun työvoimatoimistojen työtä siirretään yksityisille yrityksille ja kolmannelle sektorille, miten käy virastojen nykyisille työntekijöille? Tuleeko heistä työttömiä?

– Ei suinkaan. He siirtyvät vanhoina työntekijöinä maakunnan vastuulle, vastaa Tuija Oiva, työllisyys- ja yrittäjyysosaston ylitarkastaja.

Maakunnissa on hänen mukaansa paljon tekemistä palveluiden suunnittelemisessa. Myös tavalliset virkailijat, kuten asiakaspalvelijat, siirtyvät aluksi maakuntiin. Mutta muutos ei tule aivan tyhjästä.

– Jo tällä hetkellä palveluja hankitaan paljon ulkoa, kuten koulutuspalveluita. TE-toimistot ovat orkestroijia, Oiva korostaa.

– Itse näkisin, että kun pääsemme palvelutorilla eteenpäin, tulevaisuudessa työmarkkinoilla ostetaan ja myydään osaamista. Palveluiden tarjoajat ja tarvitsijat kohtaavat palvelutorilla. Osa palveluista voidaan jopa automatisoida: kone voi etsiä toisilleen sopivat parit. Ihmiset tarvitsevat yhä enemmän räätälöityjä palveluita, kuten toimialakohtaista osaamista.

Myös yrityspalvelut voivat auttaa tässä työntekijän ja yrityksen kohtaamisessa, sanoo Taina Susiluoto, yritys- ja alueosaston ylijohtaja korostaa.

– Myös ulkomaiset yritykset kysyvät meiltä investointeja tehdessään, mistä osaavaa työvoimaa saa. Tämä on ollut osa Suomen työvoimahallinnon palvelua jo nyt. Meillä on positiivinen paine kehittää palveluitamme edelleen, elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Ilona Lundström sanoo.