Mediassa on ruodittu ahkerasti perussuomalaisten ajatuspajan tuoretta tutkimusta maahanmuuton kustannuksista. Tutkija Samuli Salminen käy seikkaperäisesti läpi uutisointia omassa vastineessaan. Suomen Uutiset käy läpi kaksi eniten keskustelua herättänyttä väitettä.
Ilta-Sanomat uutisoi seuraavasti: ”EVA:n raportin kirjoittajiin kuuluva tutkija Pekka Myrskylä pitää perussuomalaisten tänään julkaisemia laskelmia maahanmuuton kustannuksista osin ”mielettöminä”. ”Mukaan on laskettu esimerkiksi maanpuolustukseen, teiden kunnossapitoon ja ympäristönsuojeluun liittyviä menoja”. Edelleen Ilta-Sanomat kirjoittaa tutkimuksesta: ”Monissa aiemmissa selvityksissä on silti päädytty toisenlaisiin tuloksiin. Esimerkiksi OECD:n laskelmissa Suomi päinvastoin hyötyy maahanmuutosta kokonaisuutena.”
Tutkija Salmisen mukaan tutkimuksessa on mukana puolustusmenot, koska tämä on tutkimuskirjallisuuden mukaista. Juuri tällaista laskentatapaa on käytetty OECD:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksissa.
– Myrskylälle laskentatapa voi vaikuttaa ”mielettömältä”, sillä Myrskylän oma tutkimus ei perustu akateemiseen tutkimusperinteeseen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen, Salminen huomauttaa.
Myrskylä jatkaa vielä Ilta-Sanomissa: ”Virolaiset, kiinalaiset, nepalilaiset ja monet muutkin ryhmät tekevät enemmän töitä kuin suomalaiset, ei heistä sen kummempia kustannuksia aiheudu valtiolle kuin suomalaisistakaan”.
Tutkija Salminen torppaa tämänkin väitteen:
– Julkiseen talouteen sisältyy valtion lisäksi myös kunnat, kuntayhtymät ja sosiaaliturvarahastot. Myrskylän kommentti on ristiriidassa tutkimukseni tulosten kanssa, mikäli ”kustannuksilla” hän viittaa julkisen talouden nettovaikutuksiin.
MTV3 väitti, että ”Aikaisemmin esimerkiksi OECD:n tutkimuksissa Suomen on laskettu jäävän maahanmuutossa hieman plussan puolelle. Asiantuntijan mukaan perussuomalaisten luvuissa otetaan huomioon vain yhden vuoden tiedot, eikä ollenkaan pitkän aikavälin kustannuksia.”
MTV3:n väite on virheellinen. Suomen Perustan tutkimus on nimenomaan pitkän aikavälin tutkimus.
OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuton kustannusvaikutus on Suomelle negatiivinen. Maahanmuuton julkisen talouden nettovaikutuksen suuruus on OECD:n mukaan -0,08 %:ia Suomen bruttokansantuotteesta.
Myös VATT:n vuonna 2014 julkistaman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien todelliseen pärjäämiseen työmarkkinoilla perustuvat koko elinkaaren kattavat skenaariot ovat julkisen talouden nettovaikutuksiltaan negatiiviset Suomelle.
Maahanmuuton kustannuksia selvittänyt tutkimus on ladattavissa Suomen Perustan sivuilta >
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
