PS-VERKKOTOIMITUS
Kikkailua kuntien kiinteistöyhtiöillä – siirretäänkö velat piiloon?
Yksi tällainen kunta on 55 000 asukkaan Kotkan kaupunki. Valtion kriisikunniksi nimettäville kunnille asetetuista kuudesta talouskriteeristä Kotka täyttää tänä vuonna viisi. Rakennusten peruskorjaustarpeiseen ei ole pystytty osoittamaan riittävästi määrärahoja kaupungin taloussuunnitelmassa.
Kaupunginhallitus antoi syyskuussa kaupungin talous- ja rahoitusjohtajalle tehtäväksi kiinteistöyhtiön perustamiseen liittyvän selvitystyön aloittamisen. Se pitää sisällään muun muassa kiinteistöyhtiöön siirrettäväksi ajateltujen kolmen koulun arvonmäärityksen.
– Jos yhtiö perustetaan, se on 100-prosenttisesti kaupungin oma konserniyhtiö, jonka markkinoilta saama lainaraha on kaupungin takaamana edullista, talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen kertoo.
– Esillä on ollut myös elinkaarimalli, jossa jokin rakennuttaja ottaisi alusta loppuun vastattavakseen kiinteistöt ja niiden kunnostuksen. Monesti tällainen ratkaisu tulisi pitkässä juoksussa edulliseksi.
Velat siirretään piiloon?
Kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmää johtava Vesa Levonen ei pidä saneerausta tarvitsevien kiinteistöjen siirtämistä kaupungin taselaskelman ulkopuolelle ensimmäisenä keinona talouslukujen kohentamiseen.
– Emme ole tässä vaiheessa yhtiöittämisen innokkaita kannattajia. Ensin on kaupungissa käynnistettävä organisaatiomuutos, jolla toimintaan saadaan tehokkuutta. Siitä tullaan käymään vielä tiukkaa poliittista vääntöä. Viime kädessä päätöksen yhtiöittämisestä tekee valtuusto.
Levonen epäilee, että kaupungin kiinteistöjen mahdollinen yhtiöittämien veisi valtuustolta pois päätäntävaltaa. Häntä arveluttaa myös se, olisiko oikein siirtää kiinteistöyhtiöön kaupungin peruspalvelujen, kuten koulujen käyttämiä rakennuksia.
Kuntataloutta Tampereen yliopistossa tutkiva professori Pentti Meklin on Levosen kanssa samoilla linjoilla.
– Kunnissa voidaan hämätä päättäjiä ja itseä sillä, että siirretään omaisuutta emokunnan taseesta yhtiöihin vain siksi, että kriisikuntakriteereillä tarkastellaan emokuntaa eikä koko kaupunkikonsernia. Sillä tavoin kunta saa siirrettyä velkojaan yhtiöihin, ja asiat näyttävät paremmilta.
Plussana kiinteistöyhtiöiden perustamisessa Meklin näkee sen, että joustavasti toimivat kiinteistöyhtiöt voivat löytää rakennusten kunnostamiseen tarkoituksenmukaisia rahoituskeinoja ja hoitaa kiinteistöjään hyvin. Ne voivat esimerkiksi tehdä yhteistyötä ulkopuolisten rahoitusyhtiöiden kanssa.
Kaikella on hintansa
Mutta jos yhtiöllä menee huonosti, se voi joutua korottamaan emokunnalta tilojen käytöstä perimäänsä vuokraa. Kun kiinteistöyhtiössä tehdään päätöksiä, ei emokunnan valtuusto voi niihin paljonkaan vaikuttaa. Yhtiöissä tehtävät operatiiviset päätökset voivat olla vieraita tavallisille valtuutetuille.
Tutkimusasiamies Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä näkee vahvana tulevaisuuden trendinä sen, että kansainväliset pääomasijoittajat ovat tulossa toimijoiksi kuntien kiinteistöihin. Jo nyt on olemassa kiinteistörahastoja, jotka sijoittavat varojaan muun muassa päiväkotien rakennuksiin.
– On muistettava, että tällaisten pääomasijoittajien käyttämät tuottoarvot ovat aivan eri näköisiä kuin kunnallisilla omistajilla, Kotkan kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen muistuttaa.
– On hintakysymys, paljonko kunnan asukkaat ovat valmiita maksamaan palveluistaan.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.
MARTTI LINNA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää