PS-VERKKOTOIMITUS
Kikkailua kuntien kiinteistöyhtiöillä – siirretäänkö velat piiloon?
Yksi tällainen kunta on 55 000 asukkaan Kotkan kaupunki. Valtion kriisikunniksi nimettäville kunnille asetetuista kuudesta talouskriteeristä Kotka täyttää tänä vuonna viisi. Rakennusten peruskorjaustarpeiseen ei ole pystytty osoittamaan riittävästi määrärahoja kaupungin taloussuunnitelmassa.
Kaupunginhallitus antoi syyskuussa kaupungin talous- ja rahoitusjohtajalle tehtäväksi kiinteistöyhtiön perustamiseen liittyvän selvitystyön aloittamisen. Se pitää sisällään muun muassa kiinteistöyhtiöön siirrettäväksi ajateltujen kolmen koulun arvonmäärityksen.
– Jos yhtiö perustetaan, se on 100-prosenttisesti kaupungin oma konserniyhtiö, jonka markkinoilta saama lainaraha on kaupungin takaamana edullista, talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen kertoo.
– Esillä on ollut myös elinkaarimalli, jossa jokin rakennuttaja ottaisi alusta loppuun vastattavakseen kiinteistöt ja niiden kunnostuksen. Monesti tällainen ratkaisu tulisi pitkässä juoksussa edulliseksi.
Velat siirretään piiloon?
Kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmää johtava Vesa Levonen ei pidä saneerausta tarvitsevien kiinteistöjen siirtämistä kaupungin taselaskelman ulkopuolelle ensimmäisenä keinona talouslukujen kohentamiseen.
– Emme ole tässä vaiheessa yhtiöittämisen innokkaita kannattajia. Ensin on kaupungissa käynnistettävä organisaatiomuutos, jolla toimintaan saadaan tehokkuutta. Siitä tullaan käymään vielä tiukkaa poliittista vääntöä. Viime kädessä päätöksen yhtiöittämisestä tekee valtuusto.
Levonen epäilee, että kaupungin kiinteistöjen mahdollinen yhtiöittämien veisi valtuustolta pois päätäntävaltaa. Häntä arveluttaa myös se, olisiko oikein siirtää kiinteistöyhtiöön kaupungin peruspalvelujen, kuten koulujen käyttämiä rakennuksia.
Kuntataloutta Tampereen yliopistossa tutkiva professori Pentti Meklin on Levosen kanssa samoilla linjoilla.
– Kunnissa voidaan hämätä päättäjiä ja itseä sillä, että siirretään omaisuutta emokunnan taseesta yhtiöihin vain siksi, että kriisikuntakriteereillä tarkastellaan emokuntaa eikä koko kaupunkikonsernia. Sillä tavoin kunta saa siirrettyä velkojaan yhtiöihin, ja asiat näyttävät paremmilta.
Plussana kiinteistöyhtiöiden perustamisessa Meklin näkee sen, että joustavasti toimivat kiinteistöyhtiöt voivat löytää rakennusten kunnostamiseen tarkoituksenmukaisia rahoituskeinoja ja hoitaa kiinteistöjään hyvin. Ne voivat esimerkiksi tehdä yhteistyötä ulkopuolisten rahoitusyhtiöiden kanssa.
Kaikella on hintansa
Mutta jos yhtiöllä menee huonosti, se voi joutua korottamaan emokunnalta tilojen käytöstä perimäänsä vuokraa. Kun kiinteistöyhtiössä tehdään päätöksiä, ei emokunnan valtuusto voi niihin paljonkaan vaikuttaa. Yhtiöissä tehtävät operatiiviset päätökset voivat olla vieraita tavallisille valtuutetuille.
Tutkimusasiamies Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä näkee vahvana tulevaisuuden trendinä sen, että kansainväliset pääomasijoittajat ovat tulossa toimijoiksi kuntien kiinteistöihin. Jo nyt on olemassa kiinteistörahastoja, jotka sijoittavat varojaan muun muassa päiväkotien rakennuksiin.
– On muistettava, että tällaisten pääomasijoittajien käyttämät tuottoarvot ovat aivan eri näköisiä kuin kunnallisilla omistajilla, Kotkan kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen muistuttaa.
– On hintakysymys, paljonko kunnan asukkaat ovat valmiita maksamaan palveluistaan.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.
MARTTI LINNA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää