Kiinan kaksi seurattua osakeindeksiä on pakittanut vajaassa kuukaudessa noin 30 prosenttia. Kiinan hallitus ja meklarit ovat lähteneet toimiin kurssisyöksyn taittamiseksi – turhaan. Vastaavaa nähtiin lokakuussa 1929, kun Yhdysvalloissa pyrittiin estämään osakekuplan puhkeaminen.
Arvostetun talousaikakausilehti The Economistin mielestä Kiinan toimet ovat varsin outoja. Kiinalaisosakkeet kallistuivat alkuvuodesta rajusti, ja ovat yhä noin 80 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. Lehden mukaan muilla Kiinan “talousmittareilla” ei ole nähtävissä kaiken kattavaa paniikkia. Lehden mielestä osakkeet ovat vain kallistuneet liian ripeästi, ja nyt niistä vain katoaa selkeä yliarvostus.
Kiinan hallitus on tehnyt monia päätöksiä toivoen kurssilaskun hellittävän. Osakkeiden lyhyeksimyyntiä on rajattu. Uusien yhtiöiden listautumisia on peruttu, jotta markkinoilla ei olisi niin paljon osakkeita myynnissä.
Muitakin toimijoita on mukana. Eläkevakuutusrahastot ovat kertoneet tekevänsä ostoja kursseja tukeakseen. Meklarit ovat aloittaneet tukiostot keskuspankista lainatuilla rahoilla. Tiistaina ilmoitettujen tukiostojen vuoksi kurssit piristyivät, mutta keskiviikkoaamun pörssit avasivat rumaan laskuun.
Laskulta ei ole voinut välttyä, kun lainarahalla osakesijoittamiseen mukaan lähteneet ovat joutuneet pakkomyynteihin tappioita pienentääkseen.
The Economist arvelee mittavien tukitoimien johtuvan Kiinan hallinnon arvovallan säilyttämisestä. Kiinan markkinat ovat pitkään olleet keskushallinnon määräysvallan alla.
Viime vuosina hallinto on kuitenkin ilmoittanut markkinoiden määräävän enemmän resurssien kohdentamisesta. Ruma kurssilasku voi saada maan hallinnon näyttämään epäonnistuneelta, The Economist kirjoittaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
