Kiinan kaksi seurattua osakeindeksiä on pakittanut vajaassa kuukaudessa noin 30 prosenttia. Kiinan hallitus ja meklarit ovat lähteneet toimiin kurssisyöksyn taittamiseksi – turhaan. Vastaavaa nähtiin lokakuussa 1929, kun Yhdysvalloissa pyrittiin estämään osakekuplan puhkeaminen.
Arvostetun talousaikakausilehti The Economistin mielestä Kiinan toimet ovat varsin outoja. Kiinalaisosakkeet kallistuivat alkuvuodesta rajusti, ja ovat yhä noin 80 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. Lehden mukaan muilla Kiinan “talousmittareilla” ei ole nähtävissä kaiken kattavaa paniikkia. Lehden mielestä osakkeet ovat vain kallistuneet liian ripeästi, ja nyt niistä vain katoaa selkeä yliarvostus.
Kiinan hallitus on tehnyt monia päätöksiä toivoen kurssilaskun hellittävän. Osakkeiden lyhyeksimyyntiä on rajattu. Uusien yhtiöiden listautumisia on peruttu, jotta markkinoilla ei olisi niin paljon osakkeita myynnissä.
Muitakin toimijoita on mukana. Eläkevakuutusrahastot ovat kertoneet tekevänsä ostoja kursseja tukeakseen. Meklarit ovat aloittaneet tukiostot keskuspankista lainatuilla rahoilla. Tiistaina ilmoitettujen tukiostojen vuoksi kurssit piristyivät, mutta keskiviikkoaamun pörssit avasivat rumaan laskuun.
Laskulta ei ole voinut välttyä, kun lainarahalla osakesijoittamiseen mukaan lähteneet ovat joutuneet pakkomyynteihin tappioita pienentääkseen.
The Economist arvelee mittavien tukitoimien johtuvan Kiinan hallinnon arvovallan säilyttämisestä. Kiinan markkinat ovat pitkään olleet keskushallinnon määräysvallan alla.
Viime vuosina hallinto on kuitenkin ilmoittanut markkinoiden määräävän enemmän resurssien kohdentamisesta. Ruma kurssilasku voi saada maan hallinnon näyttämään epäonnistuneelta, The Economist kirjoittaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
