Kiina sitoo Afrikan velalla omiin intresseihinsä
Kolonialismin perinne elää ja voi hyvin Afrikassa. Siirtomaaherrat eivät enää ole Euroopasta vaan Itä-Aasiasta. Kiina toimii toisin kuin edeltäjänsä ja lisää vaikutusvaltaansa meteliä pitämättä. Afrikan maat liukuvat Kiinan määräysvallan alle velkavivulla.
Angola on velkaa Kiinalle 21 miljardia euroa eli 624 euroa per kansalainen. Se on paljon rahaa maassa, jonka bruttokansantuote on 3 000 euroa asukasta kohden vuodessa. Kiinan kiinnostuksen Angolaa kohtaan ymmärtää, sillä öljy tuottaa 85 prosenttia Angolan BKT:sta ja 95 prosenttia maan viennistä.
Ongelma ei olekaan itse laina vaan lainan luonne. Quarz African toimittaja Yinka Adegoken mukaan Afrikan toiseksi suurin öljyntuottaja Angola kuittaa velkaansa Kiinalle öljynviennillä. Angola ei siis myy itse öljyään markkinahintaan maailmalle saadakseen valuuttatuloja vaan sopimuksen mukaan suoraan Kiinalle.
Kenian ulkomaisesta velasta taas 55 prosenttia on peräisin Kiinasta. Se poikkeuksellista, sillä yleensä valtiot ovat velkaa kansainväliselle toimijoille kuten Maailmanpankille. Kuinka ollakaan, Kenia on viimeisin jäsen, joka liittyi Kiinan johtaman Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) jäseneksi (Suomi on tämän pankin perustajajäsen). AIIB on Kiinan työkalu maan taloudellisen vallan levittämiseksi ja tavallaan Maailmanpankin suora kilpailija.
Keskustelu Kiinan roolista Afrikassa pyörii paljolti uuskolonialismin ympärillä; se nähdään taisteluna kahden talousjättiläisen, Kiinan ja Yhdysvaltain välillä. Vain toinen niistä voi olla voittaja. Monet Afrikan valtiot ovat halukkaita – jopa epätoivoon asti – löytämään ulkomaisen investoijan. On lyhytnäköistä, jos ne eivät samaan aikaan huolehdi siitä, että investoinnit luovat myös paikallisia työpaikkoja ja kehittävät maan omia tiedollisia sekä teknisiä valmiuksia.
Muuten voi käydä niin, että kiinalaiset autoilevat ja lämmittävät pilvenpiirtäjänsä afrikkalaisella öljyllä ilman, että alkuperäiskansat hyötyvät tapahtuneesta millään tavalla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää