Kolonialismin perinne elää ja voi hyvin Afrikassa. Siirtomaaherrat eivät enää ole Euroopasta vaan Itä-Aasiasta. Kiina toimii toisin kuin edeltäjänsä ja lisää vaikutusvaltaansa meteliä pitämättä. Afrikan maat liukuvat Kiinan määräysvallan alle velkavivulla.
Angola on velkaa Kiinalle 21 miljardia euroa eli 624 euroa per kansalainen. Se on paljon rahaa maassa, jonka bruttokansantuote on 3 000 euroa asukasta kohden vuodessa. Kiinan kiinnostuksen Angolaa kohtaan ymmärtää, sillä öljy tuottaa 85 prosenttia Angolan BKT:sta ja 95 prosenttia maan viennistä.
Ongelma ei olekaan itse laina vaan lainan luonne. Quarz African toimittaja Yinka Adegoken mukaan Afrikan toiseksi suurin öljyntuottaja Angola kuittaa velkaansa Kiinalle öljynviennillä. Angola ei siis myy itse öljyään markkinahintaan maailmalle saadakseen valuuttatuloja vaan sopimuksen mukaan suoraan Kiinalle.
Kenian ulkomaisesta velasta taas 55 prosenttia on peräisin Kiinasta. Se poikkeuksellista, sillä yleensä valtiot ovat velkaa kansainväliselle toimijoille kuten Maailmanpankille. Kuinka ollakaan, Kenia on viimeisin jäsen, joka liittyi Kiinan johtaman Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) jäseneksi (Suomi on tämän pankin perustajajäsen). AIIB on Kiinan työkalu maan taloudellisen vallan levittämiseksi ja tavallaan Maailmanpankin suora kilpailija.
Keskustelu Kiinan roolista Afrikassa pyörii paljolti uuskolonialismin ympärillä; se nähdään taisteluna kahden talousjättiläisen, Kiinan ja Yhdysvaltain välillä. Vain toinen niistä voi olla voittaja. Monet Afrikan valtiot ovat halukkaita – jopa epätoivoon asti – löytämään ulkomaisen investoijan. On lyhytnäköistä, jos ne eivät samaan aikaan huolehdi siitä, että investoinnit luovat myös paikallisia työpaikkoja ja kehittävät maan omia tiedollisia sekä teknisiä valmiuksia.
Muuten voi käydä niin, että kiinalaiset autoilevat ja lämmittävät pilvenpiirtäjänsä afrikkalaisella öljyllä ilman, että alkuperäiskansat hyötyvät tapahtuneesta millään tavalla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
