Kiinan viime viikon devalvaatiot ovat heiluttaneet rankasti osake- ja valuuttamarkkinoita pitkin kehittyviä talouksia. Verrattain maltillisten devalvaatioiden sarja on jatkoa aiemmin nähdylle Kiinan pörssiromahdukselle. Tiistaina kiinalaisosakkeet pakittivat jälleen. Seuratut osakeindeksit putosivat yli kuusi prosenttia.
Etelä-Afrikan, Turkin ja Meksikon valuutat heikkenivät kaikkien aikojen pohjalukemiin Yhdysvaltain dollaria vastaan maanantaina. Malesian ja Indonesian valuutat putosivat tasoille, joita ei olla nähty sitten 90-luvun lopun Aasian valuuttakriisin.
Talouslehti Financial Times kuvaa sijoittajien paniikkia suureksi. Sijoittajat myyvät ensin ja kysyvät vasta sitten. Sijoittajia hermostuttaa myös Yhdysvaltain mahdolliset ohjauskoron nostoaikeet.
Kiinan devalvaatiot purevat myös yhteisvaluutta euroon. Euroopan keskuspankki on löysännyt rahapolitiikkaansa tavoitellessaan Eurooppaan talouskasvua ja heikompaa euroa. Kiinan kilpalaulanta on vaarassa vesittää euron heikentämispyrkimykset. Pahin pelko on, että kilpailu heikosta valuutasta johtaa valuuttasotaan.
Euroopan talouden kasvu on parhaimmillaankin perin vaatimatonta. Huokea öljy, keveämpi rahapolitiikka ja heikentynyt euro eivät ole onnistuneet polkaisemaan Euroopan talouteen kaivattua vauhtia. Suomen talous oli keväällä vielä supistumaan päin.
Kiinan devalvaatiot ovat laskeneet myös sijoittajien inflaatio-odotuksia Euroopassa. Hiljattain julkaistut Euroopan inflaatioluvut pysyvät sitkeästi nollan tuntumassa. EKP:n tavoitteena on pitää inflaatio lähellä, mutta hieman alle, kahden prosentin. EKP ei ole tehtävässään onnistunut sitten vuoden 2013 alun.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
