LEHTIKUVA
Kielialoite keräsi eduskunnassa pitkän keskustelun
Eduskuntaan jätetty kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kirvoitti torstai-iltana kansanedustajat pitkään keskusteluun, joka käsitti yli 80 puheenvuoroa.
Yli 60 000 nimeä kerännyt aloite jätettiin eduskuntaan pari viikkoa sitten ja nyt se tuli lähetekeskusteluun. Kansanedustajat ottivat asiaan kantaa molemmilta puolilta, mutta perussuomalaisten vahvasti kannattama esitys sai puoltavia kannanottoja myös monilta muiden puolueiden edustajilta.
“Äänestys omantunnon mukaan”
Kokoomuksen Pauli Kiuru aloitti keskustelun toteamalla, että pakon poistaminen ei vaarantaisi ruotsin kielen osaamista Suomessa, mutta se parantaisi halua opiskella ruotsia. Kiurun mukaan myös alueelliset erot pitäisi huomioida niin, että kaksikielisillä paikkakunnilla ruotsin asema voisi säilyä ja jossain muualla voitaisiin puhua muuta kieltä. Vapaaehtoisuus ei olisi Kiurun mukaan ristiriidassa perustuslain kanssa.
– Toivon, että kansanedustajat voisivat toimia asiassa omantuntonsa mukaan, Kiuru vielä toivoi.
Tämä on myös perussuomalaisten ja muiden kansalaisaloitetta kannattavien edustajien toiveissa. Pariin otteeseen todettiin, ettei kieliasian pitäisi olla sen vähempää omantunnon asia kuin tasa-arvoisen avioliittolainkaan.
Vanhat puolueet jyräävät
Jos äänestys menee puoluekurin mukaan, vanhat puolueet jyräävät esityksen selvästi, vaikka lähes puolet kansanedustajista on ilmoittanut kannattavansa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta mielipidetiedustelussa.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö sanoi, ettei pakkoruotsin poisto ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, mutta ristiriitaa voi tulla, jos kansanedustajat pakotetaan äänestämään puoluekurin mukana omatuntoaan vastaan.
– Eikö kansalaisaloitteen idea ollut tuoda asioita eduskunnassa todelliseen päätökseen? Niinistö kysyi.
– Ja kun pakkoruotsia perustellaan paljon Suomen yhteyksillä Pohjoismaihin, niin eiväthän Pohjoismaat usein edes noteeraa Suomea pohjoismaaksi – emmekä me viikinkejä olekaan, vaan fennougreja. Esitänkin englannin käytön lisäämistä pohjoismaisissa yhteyksissä liike-elämän tapaan, Niinistö ehdotti.
Puute portugalin ja kiinan osaajista
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner muistutti Elinkeinoelämän keskusliiton toivoneen pakkoruotsista pääsemistä, jotta suomalaisten kielitaito monipuolistuisi. EK:n mukaan liike-elämä tarvitsisi portugalin ja kiinan osaajia – Suomella on pitkä Venäjän raja, mutta ei tarpeeksi venäjän osaajia.
– Suomi antaakin tasoitusta esimerkiksi Ruotsille, jossa opiskellaan kiinaa. Suomi ja ruotsi ovat molemmat harvinaisia kieliä, joilla ei kauppaa käydä, Ruohonen-Lerner huomautti.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoi varsin sovinnollisesti pitävänsä kaikkia kieliä hienoina, ruotsiakin, ja opiskelleensa myös saksaa, minkä on jo unohtanut.
– En kannnata ruotsin pakkoa, mutta kannatan sen opiskelua, hän sanoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”
Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Orpon hallitus aloitti 20. kesäkuuta 2023 ja minä sen mukana oikeusministerinä. Tänä lyhyenä aikana on ollut runsaasti opittavaa, mutta olemme yhdessä saaneet aikaan isoja asioita, kirjoittaa oikeusministeri ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri kolumnissaan.
Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan
Yhdysvalloissa myönnetään nyt laajalti, että presidentti Joe Bidenin henkisen tilan heikentyminen on ollut paljon pahempi ja pitkäaikaisempi ongelma kuin julkisuuteen on kerrottu. Bidenin avustajat, johtavat demokraattipoliitikot ja toimittajat ovat salailleet ongelmia ja suoranaisesti valehdelleet kansalle presidentin terveydentilaa koskien. Suomessakin valtamedia vaikeni Bidenin ongelmista lähes loppuun saakka.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää