PS ARKISTO
Veronalennukset ovat keskeinen työkalu talouskasvun taustalla, sillä kevyempi verotaso vaikuttaa paitsi taloudellisen toimeliaisuuden määrään, myös niihin päätöksiin, joita yrityksissä tehdään, kun omistajat harkitsevat, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Kasvuyritykset luovat samalla uusia työpaikkoja.
Osana hallituksen kasvuriihessä päättämää kasvupakettia yritysten ja yhteisöjen verotus kevenee.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tiedotustilaisuudessa eilen, että yhteisövero laskee 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Yhteisövero on Suomessa ollut 20 prosenttia vuodesta 2014 saakka.
Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin saa vahvaa kannatusta myös Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtiseltä. Lehtisen mukaan yhteisöveroale on erinomainen kasvutoimi, joka parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.
Kevyempi yrittämisen verotus ei sen sijaan näytä maistuvan demareille. Ylen A-studiossa eilen demarien kansanedustaja Matias Mäkynen moitti veroalen olevan ”lahja yritysten omistajille”.
– Yhteisöveroale ei ole kannatettavaa eikä kestävää julkisen talouden kannalta, eikä tutkittuja kasvuvaikutuksia ole, Mäkynen valitteli.
Demarikansanedustaja ei A-studiossa halunnut muistella, miten edellinen yhteisöverouudistus sai aikaan dynaamisia vaikutuksia, kuten yritysten lisääntynyttä toimintaa ja yritysvoittoja Suomessa. Tuloksena oli, että verokertymä kääntyi kasvuun.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto muistutti kollegalleen Mäkyselle yhteisöveroalen olevan myös yksi Risto Murron johtaman kasvutyöryhmän raportissa mainituista keskeisistä kasvuehdotuksista. Raportissa jopa ehdotettiin yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin.
– Kasvuun täytyy panostaa, ja verotuksellinen elementti, eli kannustaminen, on tärkeä keino kasvun tukemisessa.
– Talouskasvua ei juuri ole ollut 18 vuoteen. Yksi syy taustalla on se, että varsinaisia talouspoliittisia uudistuksia ei ole tehty aikoihin, vaan Suomessa on heittäydytty ”uinumaan”. Pelkästään tämän vuoksi asioita on nyt viimeistään tehtävä.
Tutkimuskirjallisuudessa veronkevennyksestä on ollut erilaisia näkemyksiä, mutta Puisto kehottaa katsomaan kokonaisuutta myös kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.
– Yhteisöveroprosentti 18 on takuulla jo kilpailukykyinen. Laajempi kannustava elementti on siis tarpeen, millä on vaikutuksia muun muassa investointihalukkuuteen.
Erityisesti yhteisöveron alennus auttaa pieniä yrityksiä.
– Myös pienemmille yrityksille on tärkeää, mitä jää viivan alle.
Matias Mäkynen vuodattaa tuntojaan myös somekanavillaan, ja demariedustajan näkemys matalammasta verotasosta on karua kertomaa kaikille tämän maan duunareille ja pk-yrittäjille.
Turhien veronalennusten rahoittamiseksi hallitus leikkaa 65 miljoonaa korkeakoulujen rahoitusta ja 75 miljoonaa kunnilta, joiden isoin tehtävä on koulutus.
— Matias Mäkynen (@matiasmakynen) April 23, 2025
Lisäksi 75 miljoonan aiemmin päätetty OKM:n leikkaus on vielä kohdentamatta.
Koulutusleikkaukset jatkuvat. Tuhoisaa!
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Joakim Vigelius antaa täyden tukensa hallituksen puoliväliriihessä tehdyille päätöksille, jotka keventävät työn verotusta yli miljardilla eurolla ja karsivat määrätietoisesti epäolennaisia menoja.
Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Rakennusteollisuuden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset tuloveron kevennyksistä ja rahoituksen sääntelyn muutoksista vahvistavat sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Viikon suosituimmat
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
