Mauri Peltokangas iloitsee siitä, että perussuomalaisten hallitusneuvotteluissa ajamat laajat maahanmuuttokirjaukset etenevät hyvää vauhtia. Hallintovaliokunnan puheenjohtajana hän on ollut maahanmuuttoon liittyvän lainsäädäntötyön aitiopaikalla.
– Hallintovaliokunta on tehnyt hyvää työtä, ja eri tulokulmista huolimatta henki on pysynyt erinomaisena, Peltokangas valottaa.
Turvapaikkajärjestelmä ei ole elintasosiirtolaisuuden väylä
Peltokangas kertoo, että jatkossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön kaistanvaihto esimerkiksi työ- tai opiskeluperäiseksi maahanmuuttajaksi estetään. Mikäli ulkomaalainen henkilö tahtoo tulla Suomeen töihin tai kouluun, hän voi tehdä sen ihan normaaleja väyliä pitkin ilman kaistanvaihtoa.
– Turvapaikkajärjestelmäämme ei ole tarkoitettu elintasosiirtolaisuuden väyläksi, vaikka sellaisena sitä on jo useita vuosia käytetty, Peltokangas toteaa.
Turvapaikanhakijoiden etuuksiin leikkauksia
Peltokangas kertoo, että osana valtiontalouden tasapainotusta hallitus leikkaa myös vastaanotto- ja käyttörahoista, joita tarjotaan esimerkiksi kansainvälistä suojelua hakevalle sekä tilapäistä suojelua saavalle. Määrää pienennetään välttämättömänä toimeentulotukena myönnettävien toimeentulotuen laskennallisten ravintomenojen määrän tasolle.
– Kyseinen laki on voimassa vuoden 2025 loppuun asti, Peltokangas selvittää ja jatkaa:
– Vastaanottorahan määrä arvioidaan uudelleen keväällä 2024 käynnistyneen vastaanottolain uudistamishankkeen aikana, jolloin vastaanottoraha pienennetään perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.
Myös kansalaisuuslakiin ja ulkomaalaislakiin muutoksia
Peltokangas toteaa, että ulkomaalaislaissa on nyt EU:n niin sanotun määritelmädirektiivin mahdollistamat tiukennukset. Samoin kansalaisuuslaki tiukentui merkittävällä tavalla.
– Maahantulijan asema pakolaisena voidaan nyt lakkauttaa tai olla myöntämättä alkujaankaan, mikäli henkilö on esimerkiksi vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai jos hän syyllistyy erityisen törkeään rikokseen, Peltokangas sanoo ja jatkaa:
– Kansalaistamiseen edellytettävää asumisaikaa sen sijaan esimerkiksi nostettiin viidestä kahdeksaan vuoteen, ja nyt vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu lasketaan asumisajaksi.
Kevään huipensi rajalaki
Peltokangas muistelee vuotta taaksepäin ja näkee rajalain, jota on kutsuttu julkisuudessa myös käännytyslaiksi, kenties yhtenä tärkeimmistä sisäisen turvallisuuden laeista Suomen historiassa. Lainsäädäntö mahdollistaa väliaikaisesti turvapaikanhaun keskeyttämisen Suomen rajalla ja tulijoiden käännyttämisen esimerkiksi turvapaikanhakijoita välineellistävän hybridioperaation aikana.
– Oli suuri hetki minulle henkilökohtaisesti, kun kopautin hallintovaliokunnan puheenjohtajana nuijaa sen merkiksi, että rajalaki etenee eduskuntaan toiseen käsittelyyn. Suuri hetki koko puolueelle oli se, kun eduskunta päätti hyväksyä lain, Peltokangas muistelee ja jatkaa:
– Rajalakia ei tule sekoittaa rajamenettelylakiin, joka sekin tuli voimaan keväällä. Rajamenettelylain tarkoituksena on puolestaan se, että turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä heti Suomen rajalla tai sen läheisyydessä.
Viime kevät vasta alkua
Peltokankaan mukaan työ maahanmuuttopolitiikan saralla on edennyt yhdessä sovitusti.
– Tänä syksynä on tiedossa jälleen monia uusia hallituksen esityksiä maahanmuuttopolitiikan remontoimiseksi, Peltokangas päättää.
