Keskustelu elpymispaketista alkoi – Halla-aho tyrmäsi hallituksen ja kokoomuksen väitteet: Paketti ei liity koronaan, ei ole kertaluonteinen eikä elvytä

Kertaluonteisen koronaelpymispaketin erikoinen piirre on, että se ei ole kertaluonteinen, se ei liity koronaan, eikä se elvytä. Lukuisat päätöksentekijät Euroopassa, sellaiset, joilla oikeasti on vaikutusvaltaa, ovat lausuneet julki, että paketti siirtää Euroopan unionin uuteen aikaan – ja että se toimii mallina tuleville vastaaville järjestelyille, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistuttaa.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Jussi Halla-aho huomautti, että jokseenkin kaikki talouselämän asiantuntijat jakavat tämän analyysin.

– Riippumatta siitä, mitä mieltä itse kukin on budjettiunionista, velkaunionista ja tulonsiirtounionista, olisi hyvä, että päättäjillä olisi yhteinen näkemys siitä, mistä ollaan päättämässä, ja että ratkaisua ei pyrittäisi myymään kansalaisille esittämällä se joksikin sellaiseksi, mitä se ei ole.

Kertaluonteisuus pelkkä tyhjä sana

Hallitus on usein korostanut, että jos vastaavia järjestelyjä tulevaisuudessa esitetään, Suomi päättää kustakin erikseen.

– Huomautan kuitenkin, että hyvin harva hallituspuolueidenkaan edustaja on suoranaisesti kehunut nyt käsittelyssä olevaa pakettia. Pikemminkin ajatuksenkulku on ollut se, että elpymisväline on hyväksyttävä huonoudestaan huolimatta, koska sen hylkäämisen seuraukset olisivat vielä pahemmat.

– Menen näihin seurauksiin aivan kohta, mutta kysyn tässä kohdassa sen, mitä perussuomalaiset ovat kysyneet monesti ennenkin, saamatta vastausta: jos Suomi ei poliittisista syistä voi kieltäytyä tästä maallemme haitallisesta paketista, miten se voisi kieltäytyä mistään tulevastakaan maallemme haitallisesta paketista?

– “Kertaluonteisuus” on pelkkä tyhjä sana, jos jokaiseen kertaluonteiseen järjestelyyn on käytännössä pakko osallistua, Halla-aho huomautti.

Lahjaraha kannustaa jatkamaan holtitonta talouspolitiikkaa

Halla-aho muistutti, ettei elpymispaketti liity koronaan. Rahanjakoperusteet liittyvät pääosin jäsenmaiden taloudelliseen tilanteeseen ennen koronaa. Korona on keppihevonen, jonka avulla toteutetaan tulonsiirtounionia, yhteistä budjettia ja kansallisvaltioiden alasajoa.

– Etelä-Euroopan maiden kroonisia talousvaikeuksia ei pystytty viimeisen vuosikymmenen aikana ratkaisemaan pakotetulla talouskurilla, ja siksi niitä pyritään nyt ratkaisemaan ongelmien sosialisoinnilla. Tästä elpymispaketissa on kyse.

– Tällainen lähestymistapa ja lahjarahan pumppaaminen talouttaan vastuuttomasti hoitaneille maille vie niiltä kaikki kannusteet korjata rakenteellisia ongelmiaan, esimerkiksi rikkinäisiä verotusjärjestelmiä. Päinvastoin, ne suunnittelevat lahjarahan turvin veronalennuksia, työajan lyhentämistä ja jopa kansalaispalkkaa. Paketti nostaa Suomen jäsenmaksuja merkittävästi. Suomalainen duunari ja yrittäjä maksavat yhä korkeampia veroja, jotta joku muu voi alentaa omiaan, Halla-aho totesi.

Uhkailut ovat alhaista harhaanjohtamista

Hallitus ja media pyrkivät luomaan mielikuvaa, että vaihtoehtona ovat elpymispaketin hyväksyminen tai ero Euroopan unionista.

– Kuvitteleeko joku tosissaan, että EU erottaisi mallioppilaansa ja ikuisen nettomaksajan, jos tämä kieltäytyy lisäämästä omaa nettomaksuosuuttaan?

– Pohditaanpa historiaa. Tanska tyrmäsi kansanäänestyksessä Maastrichtin sopimuksen 1992. Tanskaa ei erotettu, vaan palattiin neuvottelupöytään, jossa Tanska sai erivapauden olla liittymättä tulevaan yhteisvaluuttaan. Se jättäytyi myös esimerkiksi yhteisen maahanmuuttopolitiikan ulkopuolelle. Kumpikin päätös on myöhemmin osoittautunut erittäin viisaaksi, Halla-aho muistutti.

– Vuonna 2005 Ranska ja Alankomaat tyrmäsivät kansanäänestyksessä Euroopan unionin perustuslain. Näitäkään maita ei erotettu, vaan vedettiin henkeä. Kaksi vuotta myöhemmin perustuslakiprojekti haudattiin.

Haluaako Suomi olla jatkossakin hyväuskoinen hölmö?

Halla-aho painotti, että jonkun pitää uskaltaa näyttää esimerkkiä silloin, kun yhteinen paatti on ajamassa päin jäävuorta.

– Liittovaltiointoilijat korostavat usein, että Suomen on oltava kokoaan suurempi vaikuttaja, ja että rakentavalla asenteella voidaan EU:ssa kerätä poliittista pääomaa, jota voidaan käyttää sitten, kun käsillä on meille tärkeitä asioita. Me olemme samaa mieltä. Nyt on sellainen tilanne.

– Nyökyttelemällä ja häntää heiluttamalla Suomi ei kerää poliittista pääomaa vaan vahvistaa mainettaan hyväuskoisena hölmönä, jota ei tarvitse ottaa päätöksenteossa huomioon.