Suurten keskuspankkien tähyily kohti nykyistäkin keveämpää rahapolitiikkaa merkitsee samalla sitä, että velkapaperien tuottoprosentit hyytyvät ja kääntyvät jopa miinukselle. Maailman kaikista velkasitoumuksista peräti 12 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria kyntää jo “pakkaskorolla”.
Markkinaliikkeistä saatiin vihiä hiljattain, kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vihjaili EKP:n miettivän jo seuraavaa keskuspankkielvytystä alhaisen inflaation vuoksi. Saksan kymmenvuotisen joukkovelkakirjan korko sukelsi yhä syvemmälle päätyen noin -0,3 prosentin tasolle.
Tämä tarkoittaa sijoittajan menettävän takuuvarmasti rahaa, jos hän pitää velkakirjaa hallussaan eräpäivään asti.
Korkotuoton kuihtuminen tuo ongelmia
Asuntolainaajan kannalta alhaiset korot tietävät pienempiä lainanhoitokustannuksia. Heille alhaiset korot ovat pääosin hyvä asia.
Sen sijaan instituutionaaliset sijoittajat joutuvat tuskailemaan, koska alhaiset korot merkitsevät samalla pienempiä korkotuloja. Esimerkiksi vakuutusjätit ja eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat osan pääomastaan nimenomaan turvallisiksi koettuihin velkakirjoihin.
Mitä useampi velkakirja jauhaa varmaa tappiota, sitä suurempi paine ajaa sijoittajat muunlaisten tulojen äärelle.
Taantumaa torjutaan
Keskuspankkien elvytys voi tyrehdyttää taantuman seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Näin uskoo ainakin talouslehti Financial Timesin sijoituskommentoija Michael Mackenzie lehden kolumnissaan.
Hinta on kova, ja lääke voi olla jopa tautia pahempi.
Likimain kaikkien sijoituskohteiden hinnat ovat takoneet kaikkien aikojen ennätyksiä. Se merkitsee sitä, että turvallisina pidetyt sijoituskohteet käyvät turhan kalliiksi. Silloin sijoitusvirrat ohjautuvat kohti yhä huterampia kohteita.
Tämä ei ole kuitenkaan tuonut vakautta talouteen. Mackenzien mukaan finanssimaailma on vain kyllästynyt velalla, eivätkä velalliset selviytyisi edes vaatimattomasta korkotason noususta. Tämä lisää niin sanottujen zombiyritysten määrää.
Nämä yritykset eivät ole kilpailukykyisiä ja ne pitävät valtaamansa markkinaosuutensa vain ja ainoastaan alhaisten luottojen ansiosta.
Inflaatio olisi myrkkyä korkosijoituksille
Mackenzien mielestä korkopapereihin sijoittaneet ajautuisivat lisäongelmiin inflaation piristyessä. Tällöin saadut korkotuotot häviäisivät rahan arvon alenemisen vuoksi.
Inflaatiota ei ole tosin näkynyt hälyttävissä määrin ainakaan Euroopassa. Asia ei välttämättä ole ikuisesti näin.
Inflaatio voi reipastua erityisesti valtioiden elvyttävämmän talouspolitiikan vuoksi. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin perääntyminen keltaliivien protestien vuoksi lasketaan elvyttäväksi talouspolitiikaksi.
Italia on vaatinut elvyttävämpää talouspolitiikkaa, vaikka se sotisi EU:n talouskurisääntöjä vastaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
