Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan
Keskuspankit ovat vuosia varoittaneet yritysten raskaasta velkataakasta. Koronapandemian edessä samat keskuspankit ovat suorastaan ruokkineet lisävelkaantumista aina vain keveämmällä rahapolitiikallaan. Näin kirjoittaa Financial Timesin toimittaja Joe Rennison artikkelissaan.
Joe Rennison kirjoittaa keskuspankkien olevan tiukassa paikassa. Höyhenen kevyt rahapolitiikka tekee lainarahasta huokeaa ja se ruokkii lisävelkaa aiempien velkataakkojen päälle. Toisaalta keskuspankit eivät haluaisi katsoa yritysten konkurssiaaltoa ja siitä seuraavaa massatyöttömyyttä sivusta.
Alati kasvavien velkamäärien vuoksi seuraavat talouskriisit ovat aina vain vaikeampia ratkaista. Keskuspankit vastasivat finanssikriisiin ja nyt pandemiakriisiin samalla tavalla. Ne löysäsivät rahapolitiikkaansa.
Tarvitaan hurjaa talouskasvua
Jättipankki Bank of American luotto-osaston strategisti Hans Mikkelsenin mukaan keskuspankkien ratkaisu velkakriisiin on lapata lisää velkaa yrityksille. Oikotietä pois velkakriisistä ei ole.
– Velkataakkaa ei voida kutistaa ilman mittavaa talouskasvua. Keskuspankit eivät voi tälle mitään, hän toteaa.
Koronaviruksen myötä talouskasvu on vaarassa. Yritykset ovat toivoneet pikaista toipumista eristystoimien jälkeen, mutta pandemia on osoittanut merkkejä paluusta rajoitustoimien purkujen jälkeen.
Yritykset ovat keskimäärin velkaantuneempia kuin ennen pandemian vuoksi toteutettuja rajoituksia. Kaikki yritykset eivät välttämättä suoriudu veloistaan varsinkaan, jos rajoitustoimiin joudutaan uudelleen.
Yhdysvalloissa yritykset ovat nostaneet tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
– Keskuspankkiirit tulevat myöhemmin uudelleen esittämään huoliaan yritysten raskaista velkamääristä, mutta he ovat luoneet itse tämän ongelman, Mikkelsen sanoo.
Tuotonhaku ohjaa riskipapereihin
Keskuspankkien aloittamat vähäriskisten valtiolainojen ostot pakottivat sijoittajat hakeutumaan riskipitoisempiin kohteisiin kuten yrityslainoihin. Yritysten lainojen kasvanut kysyntä on pudottanut myös yrityslainojen korkotasoa. Velkaantuminen on tullut siten huokeammaksi.
Yhdysvaltain yritysten lainakanta on kaksinkertaistunut yli 12 000 miljardiin dollariin sitten finanssikriisin.
Arvopaperiostoja laajennetaan
Maan keskuspankki Federal Reserve on varoittanut yritysten olevan vaarassa ajautua inhaan kierteeseen uusien talouskriisien myötä. Varoja ei ole investointeihin tuottojen vähentyessä ja velkojen hoito syö tulosta enemmän. Se voi aiheuttaa yritysten velkakirjojen kysynnän lopahtamista, lainakorkojen kasvuun ja sitä myöden yhä tukalampaan ahdinkoon.
Näin oli tapahtumassa maaliskuussa. Fed ei voinut juuri muuta kuin kertoa laajentavansa arvopaperiostojaan yritysten velkapapereihin. Pelkkä ilmoitus avasi velkakirjojen kysynnän ennennäkemättömälle tasolle – ja yhdysvaltalaiset yritykset käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Ne velkaantuivat lisää huimaa vauhtia.
Fed joutunee siten huolehtimaan yritystenkin lainanhoidon mahdollisuuksista. Muussa tapauksessa koko maan talous voi ajautua lamaan konkurssiaallon myötä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EKP sähläämässä Euroopan deflaatioon – huono rahapolitiikka voi tuhota kokonaisia yhteiskuntia
EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa
Yhdysvaltain 10-vuotisen lainan korko putoaa kuin kivi
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”
Fed laittoi “kaikki peliin” – pörssit jatkavat luisujaan
GnS Economics: Pandemian taltuttamisnopeus ratkaisee, vajoaako maailmantalous mustaan aukkoon
Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?
Keskuspankit tuhoamassa maailmantalouden – eivät voi uskottavuussyistä peruuttaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää