Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan
Keskuspankit ovat vuosia varoittaneet yritysten raskaasta velkataakasta. Koronapandemian edessä samat keskuspankit ovat suorastaan ruokkineet lisävelkaantumista aina vain keveämmällä rahapolitiikallaan. Näin kirjoittaa Financial Timesin toimittaja Joe Rennison artikkelissaan.
Joe Rennison kirjoittaa keskuspankkien olevan tiukassa paikassa. Höyhenen kevyt rahapolitiikka tekee lainarahasta huokeaa ja se ruokkii lisävelkaa aiempien velkataakkojen päälle. Toisaalta keskuspankit eivät haluaisi katsoa yritysten konkurssiaaltoa ja siitä seuraavaa massatyöttömyyttä sivusta.
Alati kasvavien velkamäärien vuoksi seuraavat talouskriisit ovat aina vain vaikeampia ratkaista. Keskuspankit vastasivat finanssikriisiin ja nyt pandemiakriisiin samalla tavalla. Ne löysäsivät rahapolitiikkaansa.
Tarvitaan hurjaa talouskasvua
Jättipankki Bank of American luotto-osaston strategisti Hans Mikkelsenin mukaan keskuspankkien ratkaisu velkakriisiin on lapata lisää velkaa yrityksille. Oikotietä pois velkakriisistä ei ole.
– Velkataakkaa ei voida kutistaa ilman mittavaa talouskasvua. Keskuspankit eivät voi tälle mitään, hän toteaa.
Koronaviruksen myötä talouskasvu on vaarassa. Yritykset ovat toivoneet pikaista toipumista eristystoimien jälkeen, mutta pandemia on osoittanut merkkejä paluusta rajoitustoimien purkujen jälkeen.
Yritykset ovat keskimäärin velkaantuneempia kuin ennen pandemian vuoksi toteutettuja rajoituksia. Kaikki yritykset eivät välttämättä suoriudu veloistaan varsinkaan, jos rajoitustoimiin joudutaan uudelleen.
Yhdysvalloissa yritykset ovat nostaneet tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
– Keskuspankkiirit tulevat myöhemmin uudelleen esittämään huoliaan yritysten raskaista velkamääristä, mutta he ovat luoneet itse tämän ongelman, Mikkelsen sanoo.
Tuotonhaku ohjaa riskipapereihin
Keskuspankkien aloittamat vähäriskisten valtiolainojen ostot pakottivat sijoittajat hakeutumaan riskipitoisempiin kohteisiin kuten yrityslainoihin. Yritysten lainojen kasvanut kysyntä on pudottanut myös yrityslainojen korkotasoa. Velkaantuminen on tullut siten huokeammaksi.
Yhdysvaltain yritysten lainakanta on kaksinkertaistunut yli 12 000 miljardiin dollariin sitten finanssikriisin.
Arvopaperiostoja laajennetaan
Maan keskuspankki Federal Reserve on varoittanut yritysten olevan vaarassa ajautua inhaan kierteeseen uusien talouskriisien myötä. Varoja ei ole investointeihin tuottojen vähentyessä ja velkojen hoito syö tulosta enemmän. Se voi aiheuttaa yritysten velkakirjojen kysynnän lopahtamista, lainakorkojen kasvuun ja sitä myöden yhä tukalampaan ahdinkoon.
Näin oli tapahtumassa maaliskuussa. Fed ei voinut juuri muuta kuin kertoa laajentavansa arvopaperiostojaan yritysten velkapapereihin. Pelkkä ilmoitus avasi velkakirjojen kysynnän ennennäkemättömälle tasolle – ja yhdysvaltalaiset yritykset käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Ne velkaantuivat lisää huimaa vauhtia.
Fed joutunee siten huolehtimaan yritystenkin lainanhoidon mahdollisuuksista. Muussa tapauksessa koko maan talous voi ajautua lamaan konkurssiaallon myötä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EKP sähläämässä Euroopan deflaatioon – huono rahapolitiikka voi tuhota kokonaisia yhteiskuntia
EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa
Yhdysvaltain 10-vuotisen lainan korko putoaa kuin kivi
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”
Fed laittoi “kaikki peliin” – pörssit jatkavat luisujaan
GnS Economics: Pandemian taltuttamisnopeus ratkaisee, vajoaako maailmantalous mustaan aukkoon
Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?
Keskuspankit tuhoamassa maailmantalouden – eivät voi uskottavuussyistä peruuttaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää