
Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan
Keskuspankit ovat vuosia varoittaneet yritysten raskaasta velkataakasta. Koronapandemian edessä samat keskuspankit ovat suorastaan ruokkineet lisävelkaantumista aina vain keveämmällä rahapolitiikallaan. Näin kirjoittaa Financial Timesin toimittaja Joe Rennison artikkelissaan.
Joe Rennison kirjoittaa keskuspankkien olevan tiukassa paikassa. Höyhenen kevyt rahapolitiikka tekee lainarahasta huokeaa ja se ruokkii lisävelkaa aiempien velkataakkojen päälle. Toisaalta keskuspankit eivät haluaisi katsoa yritysten konkurssiaaltoa ja siitä seuraavaa massatyöttömyyttä sivusta.
Alati kasvavien velkamäärien vuoksi seuraavat talouskriisit ovat aina vain vaikeampia ratkaista. Keskuspankit vastasivat finanssikriisiin ja nyt pandemiakriisiin samalla tavalla. Ne löysäsivät rahapolitiikkaansa.
Tarvitaan hurjaa talouskasvua
Jättipankki Bank of American luotto-osaston strategisti Hans Mikkelsenin mukaan keskuspankkien ratkaisu velkakriisiin on lapata lisää velkaa yrityksille. Oikotietä pois velkakriisistä ei ole.
– Velkataakkaa ei voida kutistaa ilman mittavaa talouskasvua. Keskuspankit eivät voi tälle mitään, hän toteaa.
Koronaviruksen myötä talouskasvu on vaarassa. Yritykset ovat toivoneet pikaista toipumista eristystoimien jälkeen, mutta pandemia on osoittanut merkkejä paluusta rajoitustoimien purkujen jälkeen.
Yritykset ovat keskimäärin velkaantuneempia kuin ennen pandemian vuoksi toteutettuja rajoituksia. Kaikki yritykset eivät välttämättä suoriudu veloistaan varsinkaan, jos rajoitustoimiin joudutaan uudelleen.
Yhdysvalloissa yritykset ovat nostaneet tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
– Keskuspankkiirit tulevat myöhemmin uudelleen esittämään huoliaan yritysten raskaista velkamääristä, mutta he ovat luoneet itse tämän ongelman, Mikkelsen sanoo.
Tuotonhaku ohjaa riskipapereihin
Keskuspankkien aloittamat vähäriskisten valtiolainojen ostot pakottivat sijoittajat hakeutumaan riskipitoisempiin kohteisiin kuten yrityslainoihin. Yritysten lainojen kasvanut kysyntä on pudottanut myös yrityslainojen korkotasoa. Velkaantuminen on tullut siten huokeammaksi.
Yhdysvaltain yritysten lainakanta on kaksinkertaistunut yli 12 000 miljardiin dollariin sitten finanssikriisin.
Arvopaperiostoja laajennetaan
Maan keskuspankki Federal Reserve on varoittanut yritysten olevan vaarassa ajautua inhaan kierteeseen uusien talouskriisien myötä. Varoja ei ole investointeihin tuottojen vähentyessä ja velkojen hoito syö tulosta enemmän. Se voi aiheuttaa yritysten velkakirjojen kysynnän lopahtamista, lainakorkojen kasvuun ja sitä myöden yhä tukalampaan ahdinkoon.
Näin oli tapahtumassa maaliskuussa. Fed ei voinut juuri muuta kuin kertoa laajentavansa arvopaperiostojaan yritysten velkapapereihin. Pelkkä ilmoitus avasi velkakirjojen kysynnän ennennäkemättömälle tasolle – ja yhdysvaltalaiset yritykset käyttivät tilaisuuden hyväkseen. Ne velkaantuivat lisää huimaa vauhtia.
Fed joutunee siten huolehtimaan yritystenkin lainanhoidon mahdollisuuksista. Muussa tapauksessa koko maan talous voi ajautua lamaan konkurssiaallon myötä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EKP sähläämässä Euroopan deflaatioon – huono rahapolitiikka voi tuhota kokonaisia yhteiskuntia

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Yhdysvaltain 10-vuotisen lainan korko putoaa kuin kivi

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Fed laittoi “kaikki peliin” – pörssit jatkavat luisujaan

GnS Economics: Pandemian taltuttamisnopeus ratkaisee, vajoaako maailmantalous mustaan aukkoon

Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?

Keskuspankit tuhoamassa maailmantalouden – eivät voi uskottavuussyistä peruuttaa
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää