Keskuspankit tuhoamassa maailmantalouden – eivät voi uskottavuussyistä peruuttaa
Keskuspankkiirit ovat lähes yksinomaan sitä mieltä, että he voivat lisätä elvytystä maailmantalouteen. Pienetkin vihjeet elvytyksen purkamisesta päättyivät reilu vuosi sitten, kun Yhdysvaltain keskuspankki kokeili paluuta normaaliin aiheuttaen markkinapaniikin. Vaikka keskuspankkien toiminta ohjaa pääomat enenevissä määrin kannattamattomiin kohteisiin, eivät nämä voi kasvojensa menettämisen pelossa kääntää rattia.
Kapitalismin perusajatus on itseohjata pääomia tuottaviin kohteisiin. Esimerkiksi uusi teknologia voi vauhdittaa tuotantoa tai tehdä aiempaa parempia tuotteita. Sijoittajat ottavat riskin arvioidessaan sijoituskohteidensa toimivuuden. Tämän vuoksi he pyrkivät valitsemaan kohteensa tarkoin.
Sijoittajien mahdollisten voittojen lisäksi muutkin hyötyvät: tuotantolaitokset palkkaavat enemmän väkeä ja uudesta osaamisesta tulee palkkaneuvotteluissa valttia. Tämä kehitys johtaa puolestaan verotulojen kasvuun.
Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen mukaan tämä kehityskulku on katkennut viimeisen vuosikymmenen aikana. Kehityksen katkeamisen hän vierittää keskuspankkien syyksi.
Keinotekoinen kannattavuus
Keskuspankkien elvytys koostuu pääosin erilaisten arvopaperien ostosta. Arveluttavaksi muuntunut arvopaperi ei ole houkutteleva ostos, minkä vuoksi sen hinta putoaa. Keskuspankki ilmoittautuu takuuvarmaksi ostajaksi ja se pönkittää toiminnallaan arvopaperien hintaa.
Elvytys ei ole kuitenkaan vauhdittanut taloutta tai työllisyyttä. Palkkakehitys on jäänyt vaimeaksi tai olemattomaksi.
Malinen kirjoittaa tähän olevan kolme syytä. Elvytyksen nimissä tehdyt ostot ovat kaventaneet korkotuottoja. Tämä on ollut esimerkiksi EKP:n selkeä tavoite. Se on ostoillaan halunnut painaa euromaiden valtiolainakorkoja alas.
Alhaiset tuotot ovat ohjanneet sijoittajat yhä riskipitoisempiin kohteisiin tuotonhaun vuoksi. Lisääntynyt riskisijoittaminen tekee taloudesta haavoittuvaisemman.
Toiseksi keskuspankin ostojen vähentäminen tai peräti jo ostettujen arvopaperien myynti johtaisi markkinakaaokseen. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on laskenut, että elvytysostoja voidaan tarvita jopa 3 500 miljardin dollarin edestä lisää pitääkseen korot pois pakkaselta.
Kolmanneksi pääomien ohjautuminen heikkolaatuisempiin kohteisiin luo illuusion kannattavuudesta. Kannattavuudesta tulee keinotekoista.
Pääomat juurtuvat tuottamattomiin kohteisiin
Tällainen heikko sijoitus sitoo pääoman. Osa niin kutsutuista zombiyrityksistä pysyy toiminnassa vain olemattomien lainakorkojen vuoksi. Ekonomistien arvioiden mukaan jopa joka kuudes saksalaisyritys olisi tällainen zombiyritys.
Pääoman juurtuminen kannattamattomiin yrityksiin on pois terveempien yritysten rahoituksesta. Tämä johtaa tuottavuuden kasvun katoamiseen.
Malinen arvelee, että koronapandemian toisen aallon vuoksi zombiyritykset eivät välttämättä pysy toiminnassa edes huokean lainarahan turvin. Hän kirjoittaa, että kyteviä kriisipesäkkeitä on useita. Mahdollisia leimahduspisteitä ovat Yhdysvalloissa osake- ja luottomarkkinat ja Euroopassa pankkiala.
Kriisin syttyessä ihmiskunta tulee Malisen mukaan tärkeään tienhaaraan. Annammeko keskuspankin sosialisoida pääomamarkkinat kokonaan vai annammeko kriisin puhdistaa pöytää tehden tilaa uusille ja tuottavammille yrityksille. Jälkimmäinen voi hänen mukaansa johtaa ennennäkemättömän vaurauden aikaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Korot ovat laskeneet 40 vuoden ajan – onko se hyödyllistä?
Fed valmistelee nollakorkopolitiikalleen pitkää ikää – Rabobank: Rikkain prosentti hyötyy riskeistä, loput kantavat seuraukset
Purra: Eurotukipaketti peittelee ylivelkaantumista
KTM Törnqvist: Suomen ja Euroopan olisi syytä palata markkinatalouteen
EKP patistaa EU-maita pysyviin tulonsiirtoihin ja pienet maat valjastetaan maksajiksi – Huhtasaari: “Valehtelijoiden klubissa isot ja härskit voittavat”
Taloustieteiden tohtori Lacalle: Euroopan heikko tuottavuus johtuu julkisen sektorin rahantuhlauksesta ja keskuspankkien negatiivisista koroista
EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää