lehtikuva Riitta Ince
Euroopan keskuspankki on pidättäytynyt koronnostoista erityisesti avustettavien valtioiden velkaongelmien takia. Näiden ongelmien vuoksi keskuspankilla on paine laskea korkoa edelleen.
Keskuspankin alhainen korkotaso kuivattaa pk-yritysten pankkirahoituksen ja vääristää rahoitusmarkkinoita yleisesti. Keskuspankin olisi välittömästi nostettava korkotasonsa vähintään tasolle 2,00 %. Näin väittää Stanfordin yliopiston kansainvälisen talouden professori Ronald McKinnon 29.3.2013 julkaistussa artikkelissaan. McKinnon kirjoittaa Yhdysvaltain kokemuksista, mutta Euroopan keskuspankin maaliskuussa 2013 julkaisema työpaperi finanssikriisin kokemuksista kertoo samoista ongelmista Euroopassa.
McKinnonin mukaan keskuspankin korkojen laskeminen kohti nollaa häiritsee pankkien lainanantoa, koska se ei mahdollista keskimäärin noin kolmen prosenttiyksikön korkoeroa yritysten lainojen ja talletuskorkojen välillä. Olematon korkoero ei riitä kattamaan pankin hallinnollisia kustannuksia ja riskejä. Lainattaessa pienille ja keskisuurille yrityksille hallintokustannukset lainattua euroa kohden ovat suuremmat kuin suurempia summia lainattaessa.
Korkotason painuessa nollaa kohti suuremmat yritykset pystyvät hankkimaan rahoitusta suoraan markkinoilta ilman pankkia alle 1 %:n korkotasolla, toteaa professori McKinnon. Pankit tarjoavat parhaille pienyritysasiakkaille samanaikaisesti lainaa 3,5 %:n korolla.
Pankkien sääntelyä on rahoituskriisin varjolla lisätty, mikä tekee pankkien lainanannon pk-yrityksille kalliimmaksi ja pakottaa pankit kasvattamaan lainan korkoon lisättävää riskilisää eli korkomarginaalia. Samanaikaisesti suuryritysten kannattaa lainata markkinoilta suoraan. Tämä jättää professori McKinnonin mukaan pankin lainasalkkuun tyypillisesti pk-yritysten lainoja, jotka ovat riskialttiimpia kuin suurempien yritysten lainat. Pk-yrityksille annettavat lainat vaativat suuremman riskin vuoksi pankilta suurempaa omaa pääomaa tai sitten pankki joutuu supistamaan lainanantoaan.
Suomessa ongelmaa pahentaa hallituksen päätös kerätä pankkiveroa riskipääomasta vuosina 2013–2015.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Lue lisää
Lue lisää
