SU
Kansanedustaja Teemu Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta ”itse keksittyihin turhakkeisiin”. – Näin se ei voi mennä. Jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta on lyyhistymässä mahdottoman taakkansa alle, Keskisarja sanoo.
Historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja puhui lauantaina Helsingin perussuomalaisten kuntavaalikampanjan avauksessa.
Aiemmin Keskisarja on puheissaan viitannut ”Turun tautiin”, jolla hän nyt sanoo tarkoittaneensa arvorakennusten repimistä ja kaupunkiympäristön rumentamista.
– Pääkaupunkiseutua vaivaa nyt Turun taudin viheliäisempi variantti: hillitön himorakentaminen. Puistot ja tiet ovat kraattereita ja sorakenttiä. Joka toinen kaista on poikki kuin panssariesteellä.
– Lähiluontoon kohdistuu raiskaus. Se on oikea sana. Ennen muinoin seksuaalirikos oli väkisinmakaaminen ja raiskaus tarkoitti nimenomaan puihin ja metsään kohdistuvaa väkivaltaa. Himorakentaminen ja himokas raiskaaminen eivät noudata talouden lakeja. Kiinteistökupla puhkeaa, etätyö tyhjentää keskustan toimistot. Kauppakeskuksia on liikaa. Julkisessa liikenteessä on valmiina viisi erilaista vaihtoehtoa ja uusien rakentaminen ainoastaan hidastaa entisiä.
Keskisarja nimittää tilannetta törsäysepidemiaksi.
– Törsäysepidemia riehuu julkisella sektorilla. Yhteisiä, ei kenenkään velkamiljardeja piisaa haaskattavaksi. Niillä syntyy väistötilaa ja väistötilan väistötilaa sekä betonisia laatikostoja, joissa supisuomalaiset eivät suostu asumaan ainakaan ilman asumistukea.
Moinen ei olisi ollut mahdollista 1800-luvulla, Keskisarja sanoo.
– Julkinen sektori tahkosi niukalla rahoituksella tajutonta tulosta, josta nykyajan syytä olla kateellinen. Puisia kansakouluja nousi joka niemen notkoon saarelmaan. Helsinkiin. Monumentteja. Senaatintorin liepeistä Ateneumiin ja Kansallisteatteriin saakka. Kaikki tämä aikalaisten piikkiin ilman velkaa.
– Tuolloin kuntien ja kaupunkien velkaantuminen oli miltei mahdotonta. Jokainen kulu meni saman tien kuntapäättäjän omasta pussista. Siitä syystä Helsingin kaupungintalon byrokratiassa ei ollut kehityspäällikköä ja siitä syystä viheliäinen vaivaistalo ei työllistänyt etuuskäsittelijöitä.
Keskisarja sanoo, että hän ei kaipaa paluuta rutiköyhään entisyyteen, mutta menneisyydestä voi silti oppia jotain.
– Isossa kuvassa fennomania voitti kielitaistelun 1900-luvun taitteessa. Suomen kieli sai tasa-arvon, ja rahvas ihmisarvoa. Kunnallinen äänioikeus laajeni veroäyreistä yleiseen ja yhtäläisyyteen. Palvelurakenne parani sitä mukaa kuin rahatilannekin. Järkevä paikallishallinto, jos mikä, oli itsenäisen Suomen valtti.
– Eriväriset puolueet hoitivat tuolloin yhdessä kotikonnun asioita. Suomeen vakiintui ylihuomisesta huolehtimisen kulttuuri. Tärkeä sana. Toistakaamme siis ylihuomisesta huolehtimisen kulttuuri. Sen ansiosta katuvalaistus toimii ja jäte päätyy kaatopaikalle. Ylihuomisesta huolehtiminen hengittää historian seuraaviin polviin. Niin kauan kuin supisuomalaiset ja supisuomenruotsalaiset ihmiset ovat ketjussa mukana.
Kuinka huolehtiminen räjähti nykyajan huolettomuuteen ja moderneihin huoliin? Mitä hemmettiä tapahtuu kuntien ja kaupunkien rahakirstuille, Keskisarja kysyy.
Keskisarja moittii suomalaisen kunnallishallinnon paisunutta byrokratiaa ja samalla läksyttää kuntapäättäjiä velkarahan tuhlaamisesta.
– 30-40 vuotta sitten kunnat vapautuivat velanottoon tavalla, joka ei ollut enää talonpojan taikka porvarin lesken omalla kontolla. Moderneja kuntia luotottivat vastedes kansainväliset rahamarkkinat ja korot tasaantuivat riippumatta siitä, oliko asukkaiden vauraudessa eroa. Kauniaisissa ja Reisjärvellä käteisen puute hellitti.
– Kunnat kautta maan aloittivat kerskakulutuksen, laittoivat laskuun tulevaisuuteen tuleville syntymättömille kuntalaisille. Eritoten väkirikkaat kaupungit ryhtyivät vielä kokoaankin suurimmiksi politikoitsijoiksi. Luoton patojen murtumisesta, velkarahan tulvasta pohjimmiltaan johtuu toimien paisutusresurssien paisutus. Tarjonta luo kysynnän. Jokin ilmaispalvelu ilmaantui äskettäin ja nyt kuntalaiset väittävät sitä jo ihmisoikeudekseen.
Menneisyydessä kuntien vastuulla oli huomattavasti vähemmän tehtäviä kuin nyt.
– Vuosisatoja sitten oli lähiympäristön välttämättömyyksien hoitaminen, nyt lopun aikoina 2020-luvulla suurkunnan suunnaton virkakoneisto, laki, lukemattomat lakisääteiset velvoitteet ja itse keksityt turhakkeet aiheuttavat pilvilinnan rakentelun maailman syleilyyn saakka.
– Voi taivahan Jumala, ei voi mennä näin. Upporikkaan Stadi, ja jopa kaikkivoipa heppu nimeltä yhteiskunta lyyhistyvät mahottoman taakkansa alle.
Keskisarjan mukaan ensi kevään kuntavaalit eivät koske pelkästään käytännön seikkoja.
– Minun mielestäni ilmassa on myös kulttuurisota. Monikulttuuri ja kehitysmaalaistaminen ovat rankkoja kunta-asioita. Suomen kielen oikeudet ovat taas vaakalaudalla, kuten 1800 luvun fennomaanien taistoissa.
– Sateenkaarikin on kunta-asia. Niin, ainutkaan persu ei karsasta seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Minä kaikkein vähiten kun olen senkin alan historioitsija. Sukupuolikäyttäytyminen on absoluuttinen yksityisasia. Mutta kunta-asioiden puolelle kulkeudumme, jos muoti-ideologiat riehaantuvat ja itse ylittävät yleisen ja yksityisen rajan. Nämä eivät ole vaatimuksia ja väittämiä, vaan kysymyksiä, joita esitän teille: Onko ylpeysparaatilla oikeus äärettömään kaupungin avustukseen? Entä virastojen haltuunottoon liputuksilla taikka elämöintiin viikkoja ja kuukausia jatkuvissa julkisrahoitteisissa bakkanaaleissa? Ja edelleen kysymysmerkki perässä: täytyykö sateenkaariaktivistien tunkea jokaiselle ylä- ja ala-asteelle omintakeisine sukupuolinensa?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että Suomen ja suomalaisten on avattava silmänsä ja oltava yhtenäisiä haastavina aikoina. - Kasvumantran hokeminen ei auta. Vaaditaan oikeita toimenpiteitä ja rohkeaa talouden rakenteiden ja yhteiskunnan uudistamista. Sitä tämä hallitus tekee.
SDP:n kansanedustaja Joona Räsäseltä kuultiin maanantain A-studiossa moitteita hallituksen taloussopeutustoimista, vaikka hyvin tiedetään, että demarit eivät itse kykenisi minkäänlaisiin sopeutuksiin hallituksessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto totesi, että tarvittava talouden oikaisu olisi jäänyt tekemättä, jos SDP olisi nyt vallankahvassa.
Hallituksen budjettiriihen valmistuttua hallituksen ja opposition riveissä on käyty kiivasta vääntöä valtiontalouden tilasta, velkaantumisesta ja sen syypäistä.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
