

MATTI MATIKAINEN
Keskisarja: Elinkeinon vaihtaminen oli 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen
Kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja sanoi vappupuheessaan, että kansallinen itsemääräämisoikeus rakentuu myös taloudellisen itsenäisyyden perustalle. – Liput ja laulut ja leijonavaakunat ovat silkkaa symboliikkaa. Raha ratkaisee, kehittykö kansa kansakunnaksi vai sortuuko elon tiellä.
Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Teemu Keskisarja muistutti puheensa aluksi, että itsenäisyyttä edeltävällä ajalla nykyisenkaltaisesta hyvinvointivaltio-Suomesta ei osattu edes haaveilla.
Keskisarja puhui maanantaina Suomen Pankin edustalla Jussi Halla-ahon jälkeen (juttu jatkuu videoikkkunan alla):
– Ruotsin aikana ei ollut Suomen Pankkia. Eikä suurvallassa julkista sektoria, paitsi kirkot, jotka rahvas rahoitti ja omin käsin myös rakensi. Vähät valtiovetoiset ”väylähankkeet” liittyivät poikkeuksetta hyökkäyssotimiseen eikä suomalaisten paremmin vointiin. Suomi ei ollut riistomaa samassa merkityksessä kuin siirtomaa, mutta siltikin vuosisatojen ajan Suomesta virtasivat väärään suuntaan hyödylliset ihmiset, verovarat ja sotilaiden veriverot. Siihen aikaan alamaisten selkänahasta repiminen oli kaikkialla normaalia meininkiä.
Keskisarja määrittelee, että Ruotsin aika ei ollut varsinaisesti suomalaisten kultakautta.
– Myöskään Venäjän aika ei kimmeltänyt kultakautena tai edes kuparikautena. Mutta suuriruhtinaskunta sentään sai 1800-luvulla itse päättää raha-asioistaan. Rahoitammeko Sevastopolin linnoitusta vai Saimaan kanavaa. Siitä se lähti, ensimmäinen ja toistaiseksi menestyksekkäin Suomi kuntoon -projekti
Kielitaistelu oli kohtalokkain kohtalonhetkemme
Inhimillisen kehityksen mittarit olivat 1800-luvulla paukkupakkasen puolella, mutta Suomi – ”Euroopan kerjäläinen” – tuolloin kylvi hallojen huurussa taloudellisen itsenäisyyden ensimmäisiä siemeniä, Keskisarja sanoo.
– Oli oma budjetti, vaikka niukkakin. Omat keskusvirastot. Oma valuutta. Oma luottokelpoisuus. Ei lainkaan yhteisvastuuta Venäjän imperiumin suurista veloista. Oman hopeamarkkamme vakaus silloin kun Venäjän talous romahteli ja rupla sukelsi Tsusimansalmen pohjaan.
– Suomen Pankki on instituutiona yli kaksisataavuotias. Sen päärakennus valmistui 1880-luvulla, viisi sukupolvea sitten, silloisen Nikolainkadun varrelle. Tsaarinvallan suostumuksella, mutta melko kotoperäisenä hankkeena. Materiaaleiltaan se on kiveä ja rautaa. Paloturvallisuuden takia koko talossa on puuta vain muutama palanen. Arkkitehtuuri miellyttää sikälikin, että se ei ole pröystäilevä carrara-marmori-palatsi, vaan todiste suomalaisen huippuvirkamieskunnan säästäväisyydestä – kenties kadotetusta hyveestä. Taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta sarasti politiikan ja kulttuurin kansanvalta.
1800-luvulla alkanutta kielitaistelua Keskisarja kuvaa suomalaisten kenties kohtalokkaimmaksi kohtalonhetkeksi, joka oli käytävä suomalaisten henkisen ja aineellisen orjuuden tähden.
– Ei siitä ole niin kauan. Isoisoisovanhempiemme Suomessa jopa 90 prosenttia asukkaista oli tuolloin täysin pihalla niin hallinnosta, opiskelusta, liiketoimista kuin korkeakulttuuristakin. Taloudellinen epätasa-arvo ei tuolloin paljoa poikennut edukseen puuvillapelloista.
1800-luvulla yrittäminen oli liki mahdotonta
Kielitaistelun aikoihin yritystoiminta Suomessa oli käytännössä vain joidenkin patruunoiden etuoikeus.
– Tukkimetsissä oli melkeinpä kylttejä joissa sanottiin: ethän yritä täällä. Tavalliselle pulliaiselle elinkeinon vaihtaminen olikin 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen. Miten tähän kaikkeen saatiin muutos? Sen on myöntänyt sosialistinenkin tiedemies: fennomania aloitti suomalaisten ihmisarvon ja tasa-arvon.
– Kalevalan maailma syntyi sotkan munasta. Fennomania oli samanlainen alkusolu. Lönnrotin, Snellmanin ja Aleksis Kiven Suomessa kansallisaate oli muna, kana ja kukko. Siitä syntyivät talouden ja politiikan parhaat pyrinnöt. Työväenliike eritoten on fennomanian lapsi. Siksi myös nationalistin kelpaa vappua kilistellä maljaa.
Snellman historiallisesti Mannerheimia päätä pidempi
Suurimpien suomalaisten kisassa J. V. Snellman on Keskisarjan mukaan jopa päätä pidempi 195-senttistä Mannerheimia.
– Mutta ehkä Snellman luontevammin patsastelisi Helsingissä jonkin kulttuuripyhätön pihassa. Talousviisaana Snellman näet onnistui huonommin kuin filosofina ja kielitaistelijana. Nälkävuosien elvytys 1860-luvulla ja pelastuspaketti menivät häneltä kuolettavasti mönkään. Epäonnistumiset ovat kuitenkin katoavaisia.
– Snellmanin arvopohja – ilman muuta – on kantanut tähän vappuun saakka. Se on kestänyt väestökatastrofit, kumoukset ja keikaukset. Snellmanin patsas otti osumaa jatkosodan pommituksissa, vauriot jalustassa siitä yhä muistuttavat. Pystyssä pysyi. En äkkiseltään keksi, mikä kansainvälinen patsaankaatovillitys tuon kaataisi. Snellman oli yksityiselämässään asiallinen, tietääkseni ei tyrannisoinut perhettään. Snellman ei omistanut orjia vaan päinvastoin vapautti tavalliset pulliaiset yläluokan ikeestä. Snellman istuu kiveen hakattuna maailmanloppuun tai Suomen loppuun saakka. Sitä odotellen – vapun iloisemmissa tunnelmissa – kumarran syvään sivistyksellisen ja taloudellisen itsenäisyytemme luojalle!
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sivistys Aleksis Kivi Lönnrot fennomania J.V Snellman kieli Teemu Keskisarja Suomen Pankki Yrittäminen Suomi Julkinen sektori Mannerheim Venäjä talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Kielenvaihto ei ole salaliittoteoria

Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään

Historioitsija Teemu Keskisarja syyttää suomalaista mediaa epärehellisyydestä sotauutisoinnissa: ”Valehteleminen ei kerta kaikkiaan toimi valeuutisia vastaan ”

Historioitsija Teemu Keskisarja perussuomalaisten ehdokkaaksi Uudellamaalla – “Tämä oli viimeinen pisara”

Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”

Tavio: Perussuomalaiset vaatii loppua verotus- ja velkapolitiikalle – ”Oleellisen tärkeää, että kansan ostovoimasta huolehditaan”

Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta

Teemu Keskisarja: Kulttuuri-ihminen, älä vedä hernettä nenään!

Ruotsin yleisradio raportoi jälleen epäkohdasta: Valkoiset, keski-ikäiset miehet yliedustettuina uutisissa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää