MATTI MATIKAINEN
Keskisarja: Elinkeinon vaihtaminen oli 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen
Kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarja sanoi vappupuheessaan, että kansallinen itsemääräämisoikeus rakentuu myös taloudellisen itsenäisyyden perustalle. – Liput ja laulut ja leijonavaakunat ovat silkkaa symboliikkaa. Raha ratkaisee, kehittykö kansa kansakunnaksi vai sortuuko elon tiellä.
Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Teemu Keskisarja muistutti puheensa aluksi, että itsenäisyyttä edeltävällä ajalla nykyisenkaltaisesta hyvinvointivaltio-Suomesta ei osattu edes haaveilla.
Keskisarja puhui maanantaina Suomen Pankin edustalla Jussi Halla-ahon jälkeen (juttu jatkuu videoikkkunan alla):
– Ruotsin aikana ei ollut Suomen Pankkia. Eikä suurvallassa julkista sektoria, paitsi kirkot, jotka rahvas rahoitti ja omin käsin myös rakensi. Vähät valtiovetoiset ”väylähankkeet” liittyivät poikkeuksetta hyökkäyssotimiseen eikä suomalaisten paremmin vointiin. Suomi ei ollut riistomaa samassa merkityksessä kuin siirtomaa, mutta siltikin vuosisatojen ajan Suomesta virtasivat väärään suuntaan hyödylliset ihmiset, verovarat ja sotilaiden veriverot. Siihen aikaan alamaisten selkänahasta repiminen oli kaikkialla normaalia meininkiä.
Keskisarja määrittelee, että Ruotsin aika ei ollut varsinaisesti suomalaisten kultakautta.
– Myöskään Venäjän aika ei kimmeltänyt kultakautena tai edes kuparikautena. Mutta suuriruhtinaskunta sentään sai 1800-luvulla itse päättää raha-asioistaan. Rahoitammeko Sevastopolin linnoitusta vai Saimaan kanavaa. Siitä se lähti, ensimmäinen ja toistaiseksi menestyksekkäin Suomi kuntoon -projekti
Kielitaistelu oli kohtalokkain kohtalonhetkemme
Inhimillisen kehityksen mittarit olivat 1800-luvulla paukkupakkasen puolella, mutta Suomi – ”Euroopan kerjäläinen” – tuolloin kylvi hallojen huurussa taloudellisen itsenäisyyden ensimmäisiä siemeniä, Keskisarja sanoo.
– Oli oma budjetti, vaikka niukkakin. Omat keskusvirastot. Oma valuutta. Oma luottokelpoisuus. Ei lainkaan yhteisvastuuta Venäjän imperiumin suurista veloista. Oman hopeamarkkamme vakaus silloin kun Venäjän talous romahteli ja rupla sukelsi Tsusimansalmen pohjaan.
– Suomen Pankki on instituutiona yli kaksisataavuotias. Sen päärakennus valmistui 1880-luvulla, viisi sukupolvea sitten, silloisen Nikolainkadun varrelle. Tsaarinvallan suostumuksella, mutta melko kotoperäisenä hankkeena. Materiaaleiltaan se on kiveä ja rautaa. Paloturvallisuuden takia koko talossa on puuta vain muutama palanen. Arkkitehtuuri miellyttää sikälikin, että se ei ole pröystäilevä carrara-marmori-palatsi, vaan todiste suomalaisen huippuvirkamieskunnan säästäväisyydestä – kenties kadotetusta hyveestä. Taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta sarasti politiikan ja kulttuurin kansanvalta.
1800-luvulla alkanutta kielitaistelua Keskisarja kuvaa suomalaisten kenties kohtalokkaimmaksi kohtalonhetkeksi, joka oli käytävä suomalaisten henkisen ja aineellisen orjuuden tähden.
– Ei siitä ole niin kauan. Isoisoisovanhempiemme Suomessa jopa 90 prosenttia asukkaista oli tuolloin täysin pihalla niin hallinnosta, opiskelusta, liiketoimista kuin korkeakulttuuristakin. Taloudellinen epätasa-arvo ei tuolloin paljoa poikennut edukseen puuvillapelloista.
1800-luvulla yrittäminen oli liki mahdotonta
Kielitaistelun aikoihin yritystoiminta Suomessa oli käytännössä vain joidenkin patruunoiden etuoikeus.
– Tukkimetsissä oli melkeinpä kylttejä joissa sanottiin: ethän yritä täällä. Tavalliselle pulliaiselle elinkeinon vaihtaminen olikin 1850-luvulla vaikeampaa kuin tänä päivänä sukupuolen vaihtaminen. Miten tähän kaikkeen saatiin muutos? Sen on myöntänyt sosialistinenkin tiedemies: fennomania aloitti suomalaisten ihmisarvon ja tasa-arvon.
– Kalevalan maailma syntyi sotkan munasta. Fennomania oli samanlainen alkusolu. Lönnrotin, Snellmanin ja Aleksis Kiven Suomessa kansallisaate oli muna, kana ja kukko. Siitä syntyivät talouden ja politiikan parhaat pyrinnöt. Työväenliike eritoten on fennomanian lapsi. Siksi myös nationalistin kelpaa vappua kilistellä maljaa.
Snellman historiallisesti Mannerheimia päätä pidempi
Suurimpien suomalaisten kisassa J. V. Snellman on Keskisarjan mukaan jopa päätä pidempi 195-senttistä Mannerheimia.
– Mutta ehkä Snellman luontevammin patsastelisi Helsingissä jonkin kulttuuripyhätön pihassa. Talousviisaana Snellman näet onnistui huonommin kuin filosofina ja kielitaistelijana. Nälkävuosien elvytys 1860-luvulla ja pelastuspaketti menivät häneltä kuolettavasti mönkään. Epäonnistumiset ovat kuitenkin katoavaisia.
– Snellmanin arvopohja – ilman muuta – on kantanut tähän vappuun saakka. Se on kestänyt väestökatastrofit, kumoukset ja keikaukset. Snellmanin patsas otti osumaa jatkosodan pommituksissa, vauriot jalustassa siitä yhä muistuttavat. Pystyssä pysyi. En äkkiseltään keksi, mikä kansainvälinen patsaankaatovillitys tuon kaataisi. Snellman oli yksityiselämässään asiallinen, tietääkseni ei tyrannisoinut perhettään. Snellman ei omistanut orjia vaan päinvastoin vapautti tavalliset pulliaiset yläluokan ikeestä. Snellman istuu kiveen hakattuna maailmanloppuun tai Suomen loppuun saakka. Sitä odotellen – vapun iloisemmissa tunnelmissa – kumarran syvään sivistyksellisen ja taloudellisen itsenäisyytemme luojalle!
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sivistys Aleksis Kivi Lönnrot fennomania J.V Snellman kieli Teemu Keskisarja Suomen Pankki Yrittäminen Suomi Julkinen sektori Mannerheim Venäjä talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Teemu Keskisarjan kolumni: Kielenvaihto ei ole salaliittoteoria
Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään
Historioitsija Teemu Keskisarja syyttää suomalaista mediaa epärehellisyydestä sotauutisoinnissa: ”Valehteleminen ei kerta kaikkiaan toimi valeuutisia vastaan ”
Historioitsija Teemu Keskisarja perussuomalaisten ehdokkaaksi Uudellamaalla – “Tämä oli viimeinen pisara”
Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”
Tavio: Perussuomalaiset vaatii loppua verotus- ja velkapolitiikalle – ”Oleellisen tärkeää, että kansan ostovoimasta huolehditaan”
Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta
Teemu Keskisarja: Kulttuuri-ihminen, älä vedä hernettä nenään!
Ruotsin yleisradio raportoi jälleen epäkohdasta: Valkoiset, keski-ikäiset miehet yliedustettuina uutisissa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää