Keski-Euroopassa tänään kahdet merkittävät vaalit – Itävallan voitto ratkaistiin maahanmuuttoteemoilla
Tänään sunnuntaina Itävallassa pidetään ennenaikaiset parlamenttivaalit, Saksassa puolestaan Ala-Saksin liittoneuvostovaalit. Itävallassa kärkipaikan napannee oikealle harpannut kansanpuolue ÖVP ja sen todennäköisin hallituskumppanipuolueeksi noussee maahanmuuttokriittinen vapauspuolue FPÖ. Ala-Saksin vaaleissa panoksina on Angela Merkelin tulevan hallituksen toimintakyky, sekä sosialidemokraattien Martin Schulzin poliittisen uran jatko.
Itävallan parlamenttivaalit aikaistuivat noin vuodella, koska hallituskumppanit riitaantuivat ja hallitusyhteistyö ajautui umpikujaan. Itävallassa ÖVP:n ja sosialidemokraattien (SPÖ) välit ovat pahoin tulehtuneet. Ulkoministeri Sebastian Kurzista on ensimmäisten vaaliennusteiden mukaan tulossa maailman nuorin valtion päämies, hän nousisi liittokansleriksi vain 31-vuotiaana. ÖVP on keräämässä uusimpien ennusteiden mukaan 31,6 prosenttia äänistä.
Toisena on ennusteiden mukaan sosialidemokraatit 27 prosentin äänipotilla. FPÖ on kolmantena 25,9 prosentin kannatuksella. Äänikynnyksen ylittävät myös liberaalit (NEOS) ja vihreistä irtautunut Pilz-lista. Sen sijaan vihreät ovat jäämässä alle neljän prosentin äänikynnyksen, joskin täpärästi. Vihreille ennustetaan 3,8 prosentin pottia.
Suurimmat nousijat viime vaaleihin verrattuna ovat ÖVP, FPÖ ja Pilz. Pilz tosin on uutena tulokkaana näissä vaaleissa. ÖVP:lle nousua kirjataan peräti 7,5 prosenttiyksikköä ja FPÖ parantaa tulostaan 5,4 prosenttiyksiköllä. Suurin häviäjä on vihreät. Heille tappiota aiempiin vaaleihin on tulossa peräti 8,6 prosenttiyksikköä.
Itävallan vaalien teemoina maahanmuutto ja islam
Itävaltalaisia on vaalien alla puhuttanut erityisesti maahanmuutto ja islam. Poliittisessa keskustassa viihtynyt ÖVP siirtyi vuoden 2015 maahanmuuttokriisin aikana oikealle. Kurz ajoi voimakkaasti niin sanotun Balkanin reitin sulkemista. Maahanmuuttokriittinen FPÖ nousi kannatusmittauksissa tuolloin kärkipaikalle. Kurzin jämerien otteiden ansiosta ÖVP on onnistunut kipuamaan paalupaikalle.
Todennäköisin hallituspohja koostuu maahanmuuttokriittisistä ÖVP:stä ja FPÖ:stä. Kurz on ennakkoon ilmoittanut, ettei Itävalta kaipaa ulkomaiden puuttumista Itävallan sisäisiin asioihin. Puolueiden ohjelmista on poimittavissa yhtenäistä linjaa. Molemmat puolueet rajoittaisivat maahanmuuttoa, kaventaisivat EU:n valtaa ja puolueet ovat suopeita kansanäänestyksille.
Laitaoikeistopuolueena pidetty FPÖ nousi hallitukseen vuosituhannen alussa. Tuolloin EU-jäsenmaat asettivat Itävallalle jopa pakotteita. Tällä kertaa EU-maat katsovat FPÖ:n mahdollista hallitusasemaa mitä ilmeisimmin läpi sormiensa.
Europarlamentin ex-puhemies vastatuulessa Saksassa
Saksan sosialidemokraatit (SPD) ovat kärsineet mittavia vaalitappioita Saksassa tuoreen puheenjohtajan Martin Schulzin aikana. Ala-Saksin liittoneuvostovaalit voivat olla hänen uransa jatkon kannalta hyvin merkittävät. Ala-Saksin kuusi liittoneuvostopaikkaa kuuluivat ennen vaaleja SPD:lle ja vihreille.
Schulz on toiminut europarlamentin puhemiehenä. Schulzin vaalitappiosarja voi kuitenkin jatkua, sillä Merkelin kristillisdemokraatit kisaavat mielipidemittausten mukaan tasapäisesti SPD:n kanssa.
Merkelille voitto merkitsisi helpompaa hallitustaivalta. Parlamentin ylähuoneen tavoin toimivassa liittoneuvostossa Merkelillä ja todennäköisillä hallituskumppaneilla ei ole enemmistöä. Vaalivoitolla liittoneuvoston vähemmistö jäisi pieneksi.
SPD:n voittaessa Merkel joutuisi myötäilemään liittoneuvostoa enemmän saadakseen lakiesityksiä lävitse.
SPD ja CDU ovat ensimmäisten ennusteiden mukaan likimain tasoissa. SPD johtaa 37,5 prosentin kannatuksella ja CDU:n saalis on 35 prosenttia.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Laura Huhtasaari tyytyväisenä vaalituloksesta: “Itävalta on löytänyt rohkeuden puolustaa kansallista etua”
Halla-aho Itävallan vaalituloksesta: “Yhdellä asialla” pärjää oikein hyvin, jos se asia on riittävän tärkeä
Isänmaallisuuden aalto lyö läpi Euroopan – EU:lle ja yhteisvaluutalle povataan Tšekin vaaleissa ensi viikonloppuna täystyrmäystä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää