PS ARKISTO
Keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet – sote-palveluista ei olla leikkaamassa
Eduskunta käsitteli keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela oikaisee välikysymystekstissä ja opposition puheenvuoroissa toistunutta väitettä siitä, että sote-palveluista oltaisiin leikkaamassa.
Jari Koskela toteaa tämän olevan väärää tietoa. Todellisuudessa hallituskauden aikana sote-palveluihin laitetaan 4,6 miljardia lisää eli noin miljardi euroa joka vuosi.
Samalla kun rahoitusta lisätään, sote-kustannusten nousua pyritään hillitsemään 1,4 miljardilla eurolla, mutta se tehdään pitkälti yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Koskela muistuttaa, että kustannusten nousun hillitseminen on myös yksi syistä, joiden takia sote-uudistusta ylipäänsä on tarvittu.
– Nykyiset oppositiopuolueet käyttävät merkittävää valtaa alueilla ja koko soten rahoitusmalli on edellisen hallituksen hyväksymä. Marinin hallitus myös varoituksista huolimatta alibudjetoi koko uudistuksen. Tässä pahasti keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet, ja kaikkia tarvitaan ratkaisujen löytämisessä, Koskela toteaa.
Henkilöstöpula vaikea ratkaista
Kansanedustaja Koskela huomauttaa, että tavoite hillitä sote-kustannuksia 1,4 miljardilla eurolla ei tule olemaan helppo. Parempi johtaminen ja esimerkiksi digitalisaation järkevä käyttö ovat hänen mielestään välttämättömiä keinoja säästöjä hakiessa, mutta ne eivät vielä yksin riitä kattamaan koko tavoitetta.
– Sote-kriisin keskeinen syy on vähäinen hoitohenkilöstön määrä. Tämän ratkaisemiseksi ei ole helppoja keinoja. Lyhyellä tähtäimellä voidaan houkutella alaa vaihtaneita takaisin ja pitkällä tähtäimellä pitää lisätä koulutusmääriä, jolloin soveltuvuuskokeet ovat myös ehdottoman tärkeitä, Koskela painottaa.
Kunnilla jatkossakin merkittävä rooli
Vaikka välikysymyskeskustelu keskittyi pitkälti hyvinvointialueiden rahoitukseen ja toimintoihin, on Koskelan mukaan muistettava myös kuntien rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnat tekevät jatkossakin paljon ennalta ehkäisevää työtä, jossa onnistuminen vähentää sote-palveluiden käyttöä etenkin tulevaisuudessa.
– Hyvinvointialueiden ja kuntien välillä on paljon harmaata aluetta ja rajapintoja, joiden yhteensovittamisessa riittää vielä työtä. Liikkuvat palvelut, esimerkiksi erilaiset hyvinvointibussit, tulevat todennäköisesti olemaan merkittävässä osassa tulevaisuudessa. Silloin syrjäisempienkin alueiden pitää olla tavoitettavissa. Voi olla, että kuntien pitää silloin ottaa vastuuta myös yksityisteiden huollosta, Koskela pohtii.
Koskela muistuttaa, että sote-uudistus ei ole valmis ennen kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus saadaan toimimaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hyvinvointialueiden rahoitus kustannusten nousu henkilöstöpula välikysymyskeskustelu Sanna Marinin hallitus sote-palvelut hyvinvointi Digitalisaatio sote-uudistus Jari Koskela Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Purra muistutti kyselytunnilla keskustaa: “Sote on teidän luomuksenne”
Koronapandemia jätti Suomeen mittavan hoitovelan, jonka purkaminen on hallituksen keskeinen tehtävä – ”Monet haasteista eivät ole ratkaistavissa rahalla”
Sosiaali-ja terveysministeri Juuso: “Hallitus tekee parhaansa, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa toimiviin julkisiin palveluihin”
Perussuomalaiset tylytti Saarikkoa: ”Mistään ylimääräisistä menoista ei teidän velkabileissä tingitty”
Keskustan viimeiset linnakkeet jäivät syrjäseuduille
Kansanedustaja Rami Lehtinen ihmettelee keskustan välikysymystä: “Keskusta syyttää nykyistä hallitusta omista päätöksistään”
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen Arja Juvonen: Lohjan synnytyssairaalan sulkeminen on virhe
Teemu Keskisarjan kolumni: Kaikkien aikojen kustannustehokkain sosiaalityöntekijä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää