Vesa Moilanen
Italian pankit ovat olleet kovassa myllerryksessä kuluvana vuonna. Vuoden alusta markkinat huolestuivat italialaispankkien suuresta tuottamattomien luottojen määrästä. EU:n uudet sijoittavastuusäännöt astuivat tuolloin voimaan. Toisen kerran markkinat alkoivat hermoilla, kun britit äänestivät itsensä kansanäänestyksessä pois EU:sta.
Italialaispankkien ongelmaluottojen määrä on noin 360 miljardia euroa. Ongelma ei ole uusi, mutta maa ei ole puuttunut tähän valtavaan ongelmaan riittävän nopeasti. Vuoden alusta voimaan astuneet uudet säännöt eivät salli enää veronmaksajien rahojen käyttöä pankkien pääomituksessa, ellei sijoittajia aseteta samalla tappioiden kattajiksi.
Italian keskuspankin johtaja Ignazio Visco on todennut, ettei valtion apua voi sulkea pois.
Yhdysvaltalaispankki JP Morganin mukaan italialaispankkien pääomavaje voi nousta jopa 40 miljardiin euroon. Italialaiset finanssiyritykset kasasivat noin viiden miljardin euron Atlas-pääomitusrahaston. Rahaston idea oli saada isot pankit turvaamaan pienten pankkien epävarmuudet. Rahasto osoittautui kuitenkin liian pieneksi.
Valokeilassa on ollut erityisesti maailman vanhimmaksi pankiksi nimetty Banca Monte dei Paschi di Siena. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan ongelma on kuitenkin Italiassa laajempi.
Vaadittu sijoittajavastuu on kuitenkin poliittisesti vaikea pala nieltäväksi. Sosialidemokraateilla on tiiviit kytkökset Monte dei Paschiin. Demokraattipuoluetta edustavan pääministeri Matteo Renzin tulisi määrätä lukuisia piensijoittajia vastaanottamaan tappioita, mutta hän on tähän haluton. Omat äänestäjät voisivat maksaa potut pottuina esimerkiksi myöhemmin tänä vuonna järjestettävässä kansanäänestyksessa, jossa äänestetään perustavanlaatuisista muutoksista maan poliittiseen järjestelmään. Renzi ottaisikin mieluummin tappiot valtion kontolle.
Renzin oljenkortena voi toimia Euroopan keskuspankin tekemä pankkien rasitustesti. Testin tulokset on määrä julkaista heinäkuun lopussa. Mikäli rasitustesteissä ilmenee pääoma-aukkoja, ne voitaisiin pääomittaa ennakkoon veronmaksajien kukkaroista.
Italialaispankkien korostuvat EKP:n rahapolitiikan vuoksi. EKP pitää ennätysmatalaa korkotasoa, mikä on vaikeuttanut eurooppalaispankkien tuloksen tekoa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
