EU ja Yhdysvallat käyvät parhaillaan vapaakauppaneuvotteluja. Vaikka sopimusta kutsutaan vapaakauppasopimukseksi, kyse on myös paljon muusta.
Ylikansallisten yhtiöiden valtaa halutaan kasvattaa Euroopassa. Rajat ovat jo käytännössä auki, tulleilla on lähinnä vaikutusta esimerkiksi maataloustuotteiden hintoihin. Investointisopimuksiin ollaan enimmäkseen jo nyt tyytyväisiä. Amerikkalaisyhtiöt siis haluavat eroon eurooppalaisesta kuluttajansuojasta. Riitatapaukset antaisivat amerikkalaisille yrityksille mahdollisuuden haastaa yrityksiä oikeuteen.
Elintarvikejätti voisi haastaa myös valtioita oikeuteen, jos esimerkiksi geenimanipuloidun (GM) kasvin tuonnin kieltäminen vaarantaa nykyiset tai tulevat tuotot. Emme tiedä, millaiset mittasuhteet tämä saa. Varmasti tätä tullaan käyttämään hyväkseen. Riitatapauksia eivät ratkaise kansalliset tuomioistuimet, vaan erityiset välimiestuomioistuimet. Niissä työskentelee leegio kalliisti palkattuja juristeja, joilla on tiiviit yhteydet yhtiömaailmaan.
EU on valitettavasti jo päättänyt puoltaa GM-maissin tuontia Eurooppaan. Tällaisen maissin turvallisuudesta on ristiriitaisia tietoja. Kuka tästä hyötyy? Yhtiöiden luomat siemenmonopolit. Siemenet ovat maailmassa arvokkaimpia luonnonvaroja.
Monille tärkeä peruste geenimuunneltujen kasvien vastustamiseen ovat niihin liittyvät valtasuhteet. GM-kasvit siirtävät kasvien käyttöoikeuksia paikallisyhteisöiltä ja julkiselta sektorilta yhtiöiden haltuun. Ken hallitsee siemeniä, määrää ruoantuotannosta. Suurin peluri GM-markkinoilla on Monsanto. Sille kuului vuonna 2007 noin 20 prosenttia maailman koko siemenkaupasta ja 85 prosenttia kylvetyistä GM-siemenistä. Yhtiö on hankkinut muita siemenyrityksiä omistukseensa määrätietoisesti. Monopoliasemansa turvin yhtiö voi myös huoletta nostaa hintoja. Monet viljelijät ovat kritisoineet sitä, että siemenyhtiöt eivät anna heille enää vaihtoehtoa.
Lajikkeiden tarjonta GM-vapaassa muodossa on vähentynyt merkittävästi.
Vielä 1990-luvun alussa suurella osalla yhdysvaltalaisista soijanviljelijöistä oli tapana säästää seuraavan vuoden kylvösiemenensä. Tämä on nyt rikollista, jos he kasvattavat yhtiöiden patentoituja siemeniä. Yhtiöt vaativat, että niiden siemenet ostetaan joka kevät uudelleen.
Globalisaatiota vastustavan liikkeen pitää muuttua tuhansiksi paikallisiksi liikkeiksi, jotka käyvät ruohonjuuritason taistelua monopoleja vastaan. Tarvitaan poliittista rakennetta, joka mahdollistaa paikallisen organisoinnin ja itsemääräämisoikeuden. Uusliberaali talousjärjestelmä pyrkii joka tasolla keskittämään, yhdistämään ja yhdenmukaistamaan. Tarvitsemme sellaista monimuotoisuutta, joka parantaa lähidemokratian vaikuttamismahdollisuuksia ja näin keinon ohjata omaa kohtaloamme.
Suomalaisilla ei missään olosuhteissa ole varaa luovuttaa kotoisten kasviensa ja niiden siementen omistusoikeuksia ulkomaille. Turvallinen ja terveellinen lähiruoka vähentää terveyskuluja, siihen kannattaa panostaa.
LAURA HUHTASAARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
