LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kehysriihessä hoitotakuulakiin 95 miljoonaa – Juvonen: Laki ei voi toteutua, sillä hallitukselta puuttuu sotehenkilöstö
Hallitus kohdentaa kehysriihessä hoitotakuulain voimaan saattamiseen 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Tämä ei kuitenkaan perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen mukaan takaa suomalaisille hoitoonpääsyä.
Hoitotakuulaki tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikkialla Suomessa pääsisi hoitoon kiireettömässä tapauksessa viikossa hoidontarpeen arvioinnista. Nykyinen hoitotakuu on kiireettömässä tapauksessa kolme kuukautta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023.
– Marinin hallituksen tavoite on hyvä, mutta valitettavasti se jää toteutumatta, sillä pelkästään paperilla tehty hoitotakuulaki ei turvaa kansalaisten hoitoonpääsyä. Kun sotehenkilöstöä, hoitajia ja lääkäreitä puuttuu jo nyt, niin mistä hallitus aikoo heidät löytää ensi vuodelle? Arja Juvonen kysyy.
Pakkolaki suuri virhe
Kehysriihessä ei otettu kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tämänhetkiseen tilanteeseen ja hoitajalakkoon, jonka seuraukset voivat olla kohtalokkaat sotealalle. Pääministeri Sanna Marin toivoi tiedotustilaisuudessa pikaista ratkaisua hoitajalakkoon ottamatta muutoin kantaa asiaan.
– Vaaleissa hoitoalaa muistetaan puhein ja maailmaa syleilevin ylistyksin. Juuri menneissä aluevaaleissa hoitaja ja hänen asiansa oli ykkönen. Nyt kiitokset ja kehut on kuitenkin jo unohdettu. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö on kiristämässä hoitoalan ruuvia entisestään tuomalla suojelutyötä koskevan ns. ”pakkolain”, jolla hoitajien lakko-oikeutta halutaan rajoittaa.
– Jos hallitus tuo pakkolain, tekee se yhden hallituskautensa suurimmista virheistä. Olemme menettämässä alata pitkänlinjan osaajia, sillä hoitohenkilöstö on saanut tarpeekseen ja jättää alan, Juvonen sanoo.
Osastoja suljetaan
Juvonen sanoo, että siinä missä hoitoalan palkkakehityksen kaari ei näytä olevan ylöspäin, ei sinne suuntaan mene myöskään hoitohenkilöstön määrä tulevaisuudessa.
– Olemme nähneet Suomessa sairaaloiden osastojen ja leikkaussalien sulkemisia henkilöstöpuutoksista johtuen. Hyvinkäällä suljettiin ikääntyneiden psykiatrinen hoivayksikkö syksyllä 2021, Oulussa suljettiin viisi leikkaussalia helmikuussa 2021 ja Siun sote on ilmoittanut sulkevansa Heinäveden ikäihmisten hoivayksikön kesäkaudeksi henkilöstöpulan vuoksi, Juvonen muistuttaa.
Henkilöstö puuttuu
Hoitotakuulaki, mutta myös henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 lukuun huhtikuun 2023 alusta, on suuri haaste hallitukselle. Henkilöstömitoitusta on nostettu hallitusohjelman mukaisesti vuosittain kunnes se on 0,7.
– Nämä molemmat on vaikeita toteuttaa, eli hallituksen tulisikin reagoida asiaan heti ja etsiä oikeat ratkaisut asioiden voimaansaattamiseksi. Näitä kumpaakaan lakiesitystä ei viedä maaliin ilman sosiaali- ja terveydenhuollon riittävää henkilöstömäärää. Ja tällä hetkellä hallitukselta puuttuu tuo henkilöstö, Juvonen muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vaalipuheet hoitoonpääsy hoitotakuu hoitajapula henkilöstö resurssit pakkolaki hoitoala Sanna Marin Arja Juvonen hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra: Hoitajilla on täysi oikeus vaatia parempaa laillisessa lakossa
Tavio: Hoitajillakin on laillinen oikeus lakkoon
Hallituksen kehysriihestä velkapommi – Riikka Purra ja Lulu Ranne: ”Ei mitään helpotuksia tavalliselle duunarille tai yrittäjälle”
Kehysriihen panostukset ulkoiseen turvallisuuteen keräävät kehuja – sisäinen turvallisuus kuitenkin unohdettu
Leena Meri: Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi
Perussuomalaisille jäätäviä vastauksia hoitajatilanteesta: SDP:stä väläytettiin jopa veronkorotuksia – Marin antoi ymmärrystä Lindénin valmistelemille pakkolaeille
Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa – “Muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui?”
Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitotakuuta koskeva esitys on pelkkä silmänkääntötemppu
Valtava rahoitusvaje hyvinvointialueilla – Purra: Hallituksen suuri sotepuhallus
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.