LEHTIKUVA
Kehitysvammaisten Tukiliitolle vuosittain lähes kolme miljoonaa STEA-avustuksia – suurin osa rahoista liiton työntekijöiden palkkoihin
Kehitysvammaisten Tukiliitossa oli vuonna 2018 yhteensä 46 työntekijää, joiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin hupeni 2 004 389 euroa. Useat Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistysten toimijat ovat harmissaan siitä, että miljoonia rohmuavan yhdistyksen hankkeilla ja projekteilla ei ole näkyvää vaikutusta yhdistyksen jäsenistöön. – Liitto on alkanut elää omaa elämäänsä sen jäsenistä piittaamatta, eräs paikallisyhdistystason toimija kertoo.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on huomattava Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) tuensaaja. Vuonna 2018 STEAn rahoitus tukiliitolle oli yhteensä 2 820 000 euroa. Tänä vuonna STEA:n tukiliitolle myöntämät avustukset ovat kasvaneet jo 3 045 128 euroon.
STEA jakaa vuosittain veikkausvoittovaroista kymmeniä miljoonia kansalaisjärjestöille näiden hakemusten perusteella.
Sanoo edistävänsä vammaisten osallisuutta
Vuonna 1961 perustettu tukiliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka pyrkii eri tavoilla edistämään vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä osallisuutta. Toiminnassaan tukiliitto muun muassa järjestää koulutusta, vertaistoimintaa ja neuvontaa vammaisille ja heidän läheisilleen.
Tukiliiton toiminta on hyvin monitahoista. STEA:n verkkosivujen mukaan avustusvaroja myönnetään kohdennetusti useisiin erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Vuonna 2018 avustuskohteita oli 13 kappaletta, joiden sisältö on kuvattu lyhyesti STEA:n verkkosivulla.
Toiminnanjohtajan vuositulot liki 60 000 euroa
Tukiliiton toiminta rahoitetaan avustuksilla, jäsenmaksuilla ja varainhankinnalla. Suurimmaksi osaksi toiminta nojautuu kuitenkin STEA-avustuksiin. Tukiliiton vuosiraportin mukaan vuonna 2018 kaikki tuotot olivat yhteensä 3 606 755 euroa, josta summasta muuta kuin STEA-avustusta oli 410 333 euroa. Loppuosa tuotoista muodostuu jäsenmaksuista, varainhankinnasta ja eräistä muista pienemmistä rahavirroista.
Suomen Uutisten selvityksen perusteella valtaosa tukiliiton saamista avustuksista hupenee tukiliiton työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin. Vuonna 2018 tukiliiton henkilöstön lukumäärä oli 46 joista kokoaikaisia oli 40 ja osa-aikaisia kuusi.
Vuosiraportin mukaan tukiliiton palkkoihin, palkkojen sivukuluihin ja palkkioihin on käytetty yhteensä 2 004 389 euroa. Työntekijämäärän perusteella palkkojen keskiarvo on siten reilut 43 500 euroa vuodessa työnantajan sivukulut sisältäen. Palkkasummaan tosin sisältyy tuntipalkkoja ja palkkioita, joita tukiliitto on maksanut esimerkiksi kurssien ja ryhmien ohjaajille.
Tukiliiton toiminnanjohtajan Risto Burmanin vuositulot ovat uusimpien verotietojen mukaan 59 237 euroa.
Kattojärjestö suhtautuu välinpitämättömästi
Tukiliiton jäseniä ovat eri puolilla Suomea toimivat paikallisyhdistykset, joissa jokaisessa on henkilöjäseniä. Henkilöjäsenten määrä on kaikkiaan noin 17 000.
Suomen Uutisten tietojen mukaan useat tukiliiton paikallisyhdistysten toimijat ovat kuitenkin harmissaan siitä, että miljoonia rohmuavan yhdistyksen hankkeilla ja projekteilla ei ole juuri näkyvää vaikutusta yhdistyksen jäsenistöön.
– Kattojärjestön työ ei enää vastaa sitä, mitä me jäsenistönä odotamme. Liitto on alkanut elää omaa elämäänsä sen jäsenistä piittaamatta. Liitto saa lähes kaiken toiminnan rahoituksen STEA:lta, mutta rahoista päätyy paikallisyhdistyksille entistä vähemmän.
– Avustusvaroilla pitkälti pidetään vain yllä keskusliiton työpaikkoja. Me aktiivit emme voi käsittää miten liiton työntekijät saavat aikansa kulumaan, eräs tukiliiton aktiivi kertoo Suomen Uutisille.
Paikallisyhdistyksille olematonta tukea
Tukiliiton eräänä keskeisenä tehtävänä on pidetty oikeuksien valvontaa.
– Mitään konkreettista tukea paikallisyhdistykset eivät juurikaan enää saa. Oikeuksien valvonnan kysymyksiin tulee yleensä vastauksena lista lakipykälistä, joista sitten jonkun vapaaehtoisen tulee kirjoittaa valitus, kantelu tai oikaisu, mutta kun noita vapaaehtoisia ei enää paljon ole.
– Tukiliitto ei kuitenkaan pidä asianaan tarttua omien sanojensa mukaan sairaanhoitopiirin, kaupungin, kunnan tai kadun asioihin – ne ovat paikallisyhdistyksen tai alueen tukipiirin asioita, tukiliiton aktiivi kertoo.
Tukiliiton varojen käyttöä on kuvattu liiton uusimmassa tilinpäätöksessä, mutta melko yleisellä tasolla. Tilinpäätöksen mukaan varsinaisen toiminnan kulut ovat olleet 1 048 473 euroa.
Toimintakulujen värikäs kirjo
STEA:n tarkastajan Kalle Kaitueen mukaan tukiliiton varsinainen toiminta on yhdistelmä STEA:n avustuskohteista ja muutoin avustuskohtein toteutettavan toiminnan tuotoista ja kuluista.
– Varsinaisen toiminnan kuluissa ovat muun muassa myönnetyt avustukset, matkakuluja, ostopalveluita, kurssien ja tilaisuuksien järjestämiskuluja, matkakuluja, työterveydenhuollon kulut, painatuskuluja, tietotekniikan käyttökuluja, postimaksuja ja niin edelleen kertoo.
Suomen Uutiset kysyi, kuinka suuri osa Kehitysvammaisten Tukiliiton STEA:lta saamista varoista on kanavoitu paikallisyhdistysten toimintaan. Kaitueella ei ollut tietoa asiasta.
– Tällaista tietoa emme kysy, emmekä saa euromääriä selville. Tukiliiton kaikkien avustuskohteiden toiminta on merkitty valtakunnalliseksi eli toiminta tapahtuu kaikki paikallisyhdistykset kattavilla alueilla, vaikka tukiliiton keskustoimisto sijaitsee Tampereella. Käsityksemme mukaan paikallisyhdistysten aktiivisuus eri asioissa vaihtelee ympäri Suomen.
STEA teki tarkastuksen tukiliittoon
STEA valvoo jakamiensa avustusten käyttöä eri tavoilla sekä etukäteen että jälkikäteen. Avustuksia saaneiden järjestöjen toiminnan tarkastuksissa on toisinaan ilmennyt epäselvyyksiä ja avustuksia on myös peritty takaisin.
STEA on äskettäin kohdistanut Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaan tarkastuksen, jonka tulos ei vielä ole tiedossa. Kaitueen mukaan kyse olisi rutiiniluonteisesta menettelystä.
– Meillä on normaali tarkistussuunnitelma, eli suurimmat avustuksensaajat käydään läpi viiden vuoden välein, Kaitue sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tarkastus kattojärjestö paikallisyhdistykset palkkakulut Kehitysvammaisten Tukiliitto ry avustukset STEA Hallinto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia
STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa
Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään
Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa
Startup Refugees -miehet pummasivat ja saivat STEA-avustusta 180 000 euroa – ministeri Mattila jakaa miljoonia maahanmuutolle ja monikulttuurille
Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa
Suomen Somalia-verkosto sai tukea järjestöavustajan palkkaamista varten – hakee nyt avustajaa, jolle ei makseta palkkaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää