

LEHTIKUVA
Kehitysvammaisten Tukiliitolle vuosittain lähes kolme miljoonaa STEA-avustuksia – suurin osa rahoista liiton työntekijöiden palkkoihin
Kehitysvammaisten Tukiliitossa oli vuonna 2018 yhteensä 46 työntekijää, joiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin hupeni 2 004 389 euroa. Useat Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistysten toimijat ovat harmissaan siitä, että miljoonia rohmuavan yhdistyksen hankkeilla ja projekteilla ei ole näkyvää vaikutusta yhdistyksen jäsenistöön. – Liitto on alkanut elää omaa elämäänsä sen jäsenistä piittaamatta, eräs paikallisyhdistystason toimija kertoo.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on huomattava Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) tuensaaja. Vuonna 2018 STEAn rahoitus tukiliitolle oli yhteensä 2 820 000 euroa. Tänä vuonna STEA:n tukiliitolle myöntämät avustukset ovat kasvaneet jo 3 045 128 euroon.
STEA jakaa vuosittain veikkausvoittovaroista kymmeniä miljoonia kansalaisjärjestöille näiden hakemusten perusteella.
Sanoo edistävänsä vammaisten osallisuutta
Vuonna 1961 perustettu tukiliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka pyrkii eri tavoilla edistämään vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä osallisuutta. Toiminnassaan tukiliitto muun muassa järjestää koulutusta, vertaistoimintaa ja neuvontaa vammaisille ja heidän läheisilleen.
Tukiliiton toiminta on hyvin monitahoista. STEA:n verkkosivujen mukaan avustusvaroja myönnetään kohdennetusti useisiin erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Vuonna 2018 avustuskohteita oli 13 kappaletta, joiden sisältö on kuvattu lyhyesti STEA:n verkkosivulla.
Toiminnanjohtajan vuositulot liki 60 000 euroa
Tukiliiton toiminta rahoitetaan avustuksilla, jäsenmaksuilla ja varainhankinnalla. Suurimmaksi osaksi toiminta nojautuu kuitenkin STEA-avustuksiin. Tukiliiton vuosiraportin mukaan vuonna 2018 kaikki tuotot olivat yhteensä 3 606 755 euroa, josta summasta muuta kuin STEA-avustusta oli 410 333 euroa. Loppuosa tuotoista muodostuu jäsenmaksuista, varainhankinnasta ja eräistä muista pienemmistä rahavirroista.
Suomen Uutisten selvityksen perusteella valtaosa tukiliiton saamista avustuksista hupenee tukiliiton työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin. Vuonna 2018 tukiliiton henkilöstön lukumäärä oli 46 joista kokoaikaisia oli 40 ja osa-aikaisia kuusi.
Vuosiraportin mukaan tukiliiton palkkoihin, palkkojen sivukuluihin ja palkkioihin on käytetty yhteensä 2 004 389 euroa. Työntekijämäärän perusteella palkkojen keskiarvo on siten reilut 43 500 euroa vuodessa työnantajan sivukulut sisältäen. Palkkasummaan tosin sisältyy tuntipalkkoja ja palkkioita, joita tukiliitto on maksanut esimerkiksi kurssien ja ryhmien ohjaajille.
Tukiliiton toiminnanjohtajan Risto Burmanin vuositulot ovat uusimpien verotietojen mukaan 59 237 euroa.
Kattojärjestö suhtautuu välinpitämättömästi
Tukiliiton jäseniä ovat eri puolilla Suomea toimivat paikallisyhdistykset, joissa jokaisessa on henkilöjäseniä. Henkilöjäsenten määrä on kaikkiaan noin 17 000.
Suomen Uutisten tietojen mukaan useat tukiliiton paikallisyhdistysten toimijat ovat kuitenkin harmissaan siitä, että miljoonia rohmuavan yhdistyksen hankkeilla ja projekteilla ei ole juuri näkyvää vaikutusta yhdistyksen jäsenistöön.
– Kattojärjestön työ ei enää vastaa sitä, mitä me jäsenistönä odotamme. Liitto on alkanut elää omaa elämäänsä sen jäsenistä piittaamatta. Liitto saa lähes kaiken toiminnan rahoituksen STEA:lta, mutta rahoista päätyy paikallisyhdistyksille entistä vähemmän.
– Avustusvaroilla pitkälti pidetään vain yllä keskusliiton työpaikkoja. Me aktiivit emme voi käsittää miten liiton työntekijät saavat aikansa kulumaan, eräs tukiliiton aktiivi kertoo Suomen Uutisille.
Paikallisyhdistyksille olematonta tukea
Tukiliiton eräänä keskeisenä tehtävänä on pidetty oikeuksien valvontaa.
– Mitään konkreettista tukea paikallisyhdistykset eivät juurikaan enää saa. Oikeuksien valvonnan kysymyksiin tulee yleensä vastauksena lista lakipykälistä, joista sitten jonkun vapaaehtoisen tulee kirjoittaa valitus, kantelu tai oikaisu, mutta kun noita vapaaehtoisia ei enää paljon ole.
– Tukiliitto ei kuitenkaan pidä asianaan tarttua omien sanojensa mukaan sairaanhoitopiirin, kaupungin, kunnan tai kadun asioihin – ne ovat paikallisyhdistyksen tai alueen tukipiirin asioita, tukiliiton aktiivi kertoo.
Tukiliiton varojen käyttöä on kuvattu liiton uusimmassa tilinpäätöksessä, mutta melko yleisellä tasolla. Tilinpäätöksen mukaan varsinaisen toiminnan kulut ovat olleet 1 048 473 euroa.
Toimintakulujen värikäs kirjo
STEA:n tarkastajan Kalle Kaitueen mukaan tukiliiton varsinainen toiminta on yhdistelmä STEA:n avustuskohteista ja muutoin avustuskohtein toteutettavan toiminnan tuotoista ja kuluista.
– Varsinaisen toiminnan kuluissa ovat muun muassa myönnetyt avustukset, matkakuluja, ostopalveluita, kurssien ja tilaisuuksien järjestämiskuluja, matkakuluja, työterveydenhuollon kulut, painatuskuluja, tietotekniikan käyttökuluja, postimaksuja ja niin edelleen kertoo.
Suomen Uutiset kysyi, kuinka suuri osa Kehitysvammaisten Tukiliiton STEA:lta saamista varoista on kanavoitu paikallisyhdistysten toimintaan. Kaitueella ei ollut tietoa asiasta.
– Tällaista tietoa emme kysy, emmekä saa euromääriä selville. Tukiliiton kaikkien avustuskohteiden toiminta on merkitty valtakunnalliseksi eli toiminta tapahtuu kaikki paikallisyhdistykset kattavilla alueilla, vaikka tukiliiton keskustoimisto sijaitsee Tampereella. Käsityksemme mukaan paikallisyhdistysten aktiivisuus eri asioissa vaihtelee ympäri Suomen.
STEA teki tarkastuksen tukiliittoon
STEA valvoo jakamiensa avustusten käyttöä eri tavoilla sekä etukäteen että jälkikäteen. Avustuksia saaneiden järjestöjen toiminnan tarkastuksissa on toisinaan ilmennyt epäselvyyksiä ja avustuksia on myös peritty takaisin.
STEA on äskettäin kohdistanut Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaan tarkastuksen, jonka tulos ei vielä ole tiedossa. Kaitueen mukaan kyse olisi rutiiniluonteisesta menettelystä.
– Meillä on normaali tarkistussuunnitelma, eli suurimmat avustuksensaajat käydään läpi viiden vuoden välein, Kaitue sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tarkastus kattojärjestö paikallisyhdistykset palkkakulut Kehitysvammaisten Tukiliitto ry avustukset STEA Hallinto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa

Startup Refugees -miehet pummasivat ja saivat STEA-avustusta 180 000 euroa – ministeri Mattila jakaa miljoonia maahanmuutolle ja monikulttuurille

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Suomen Somalia-verkosto sai tukea järjestöavustajan palkkaamista varten – hakee nyt avustajaa, jolle ei makseta palkkaa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää