

LEHTIKUVA
Kehitysvammaisten Tukiliitolle vuosittain lähes kolme miljoonaa STEA-avustuksia – suurin osa rahoista liiton työntekijöiden palkkoihin
Kehitysvammaisten Tukiliitossa oli vuonna 2018 yhteensä 46 työntekijää, joiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin hupeni 2 004 389 euroa. Useat Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistysten toimijat ovat harmissaan siitä, että miljoonia rohmuavan yhdistyksen hankkeilla ja projekteilla ei ole näkyvää vaikutusta yhdistyksen jäsenistöön. – Liitto on alkanut elää omaa elämäänsä sen jäsenistä piittaamatta, eräs paikallisyhdistystason toimija kertoo.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on huomattava Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) tuensaaja. Vuonna 2018 STEAn rahoitus tukiliitolle oli yhteensä 2 820 000 euroa. Tänä vuonna STEA:n tukiliitolle myöntämät avustukset ovat kasvaneet jo 3 045 128 euroon.
STEA jakaa vuosittain veikkausvoittovaroista kymmeniä miljoonia kansalaisjärjestöille näiden hakemusten perusteella.
Sanoo edistävänsä vammaisten osallisuutta
Vuonna 1961 perustettu tukiliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka pyrkii eri tavoilla edistämään vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä osallisuutta. Toiminnassaan tukiliitto muun muassa järjestää koulutusta, vertaistoimintaa ja neuvontaa vammaisille ja heidän läheisilleen.
Tukiliiton toiminta on hyvin monitahoista. STEA:n verkkosivujen mukaan avustusvaroja myönnetään kohdennetusti useisiin erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Vuonna 2018 avustuskohteita oli 13 kappaletta, joiden sisältö on kuvattu lyhyesti STEA:n verkkosivulla.
Toiminnanjohtajan vuositulot liki 60 000 euroa
Tukiliiton toiminta rahoitetaan avustuksilla, jäsenmaksuilla ja varainhankinnalla. Suurimmaksi osaksi toiminta nojautuu kuitenkin STEA-avustuksiin. Tukiliiton vuosiraportin mukaan vuonna 2018 kaikki tuotot olivat yhteensä 3 606 755 euroa, josta summasta muuta kuin STEA-avustusta oli 410 333 euroa. Loppuosa tuotoista muodostuu jäsenmaksuista, varainhankinnasta ja eräistä muista pienemmistä rahavirroista.
Suomen Uutisten selvityksen perusteella valtaosa tukiliiton saamista avustuksista hupenee tukiliiton työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin. Vuonna 2018 tukiliiton henkilöstön lukumäärä oli 46 joista kokoaikaisia oli 40 ja osa-aikaisia kuusi.
Vuosiraportin mukaan tukiliiton palkkoihin, palkkojen sivukuluihin ja palkkioihin on käytetty yhteensä 2 004 389 euroa. Työntekijämäärän perusteella palkkojen keskiarvo on siten reilut 43 500 euroa vuodessa työnantajan sivukulut sisältäen. Palkkasummaan tosin sisältyy tuntipalkkoja ja palkkioita, joita tukiliitto on maksanut esimerkiksi kurssien ja ryhmien ohjaajille.
Tukiliiton toiminnanjohtajan Risto Burmanin vuositulot ovat uusimpien verotietojen mukaan 59 237 euroa.
Kattojärjestö suhtautuu välinpitämättömästi
Tukiliiton jäseniä ovat eri puolilla Suomea toimivat paikallisyhdistykset, joissa jokaisessa on henkilöjäseniä. Henkilöjäsenten määrä on kaikkiaan noin 17 000.
Suomen Uutisten tietojen mukaan useat tukiliiton paikallisyhdistysten toimijat ovat kuitenkin harmissaan siitä, että miljoonia rohmuavan yhdistyksen hankkeilla ja projekteilla ei ole juuri näkyvää vaikutusta yhdistyksen jäsenistöön.
– Kattojärjestön työ ei enää vastaa sitä, mitä me jäsenistönä odotamme. Liitto on alkanut elää omaa elämäänsä sen jäsenistä piittaamatta. Liitto saa lähes kaiken toiminnan rahoituksen STEA:lta, mutta rahoista päätyy paikallisyhdistyksille entistä vähemmän.
– Avustusvaroilla pitkälti pidetään vain yllä keskusliiton työpaikkoja. Me aktiivit emme voi käsittää miten liiton työntekijät saavat aikansa kulumaan, eräs tukiliiton aktiivi kertoo Suomen Uutisille.
Paikallisyhdistyksille olematonta tukea
Tukiliiton eräänä keskeisenä tehtävänä on pidetty oikeuksien valvontaa.
– Mitään konkreettista tukea paikallisyhdistykset eivät juurikaan enää saa. Oikeuksien valvonnan kysymyksiin tulee yleensä vastauksena lista lakipykälistä, joista sitten jonkun vapaaehtoisen tulee kirjoittaa valitus, kantelu tai oikaisu, mutta kun noita vapaaehtoisia ei enää paljon ole.
– Tukiliitto ei kuitenkaan pidä asianaan tarttua omien sanojensa mukaan sairaanhoitopiirin, kaupungin, kunnan tai kadun asioihin – ne ovat paikallisyhdistyksen tai alueen tukipiirin asioita, tukiliiton aktiivi kertoo.
Tukiliiton varojen käyttöä on kuvattu liiton uusimmassa tilinpäätöksessä, mutta melko yleisellä tasolla. Tilinpäätöksen mukaan varsinaisen toiminnan kulut ovat olleet 1 048 473 euroa.
Toimintakulujen värikäs kirjo
STEA:n tarkastajan Kalle Kaitueen mukaan tukiliiton varsinainen toiminta on yhdistelmä STEA:n avustuskohteista ja muutoin avustuskohtein toteutettavan toiminnan tuotoista ja kuluista.
– Varsinaisen toiminnan kuluissa ovat muun muassa myönnetyt avustukset, matkakuluja, ostopalveluita, kurssien ja tilaisuuksien järjestämiskuluja, matkakuluja, työterveydenhuollon kulut, painatuskuluja, tietotekniikan käyttökuluja, postimaksuja ja niin edelleen kertoo.
Suomen Uutiset kysyi, kuinka suuri osa Kehitysvammaisten Tukiliiton STEA:lta saamista varoista on kanavoitu paikallisyhdistysten toimintaan. Kaitueella ei ollut tietoa asiasta.
– Tällaista tietoa emme kysy, emmekä saa euromääriä selville. Tukiliiton kaikkien avustuskohteiden toiminta on merkitty valtakunnalliseksi eli toiminta tapahtuu kaikki paikallisyhdistykset kattavilla alueilla, vaikka tukiliiton keskustoimisto sijaitsee Tampereella. Käsityksemme mukaan paikallisyhdistysten aktiivisuus eri asioissa vaihtelee ympäri Suomen.
STEA teki tarkastuksen tukiliittoon
STEA valvoo jakamiensa avustusten käyttöä eri tavoilla sekä etukäteen että jälkikäteen. Avustuksia saaneiden järjestöjen toiminnan tarkastuksissa on toisinaan ilmennyt epäselvyyksiä ja avustuksia on myös peritty takaisin.
STEA on äskettäin kohdistanut Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaan tarkastuksen, jonka tulos ei vielä ole tiedossa. Kaitueen mukaan kyse olisi rutiiniluonteisesta menettelystä.
– Meillä on normaali tarkistussuunnitelma, eli suurimmat avustuksensaajat käydään läpi viiden vuoden välein, Kaitue sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tarkastus kattojärjestö paikallisyhdistykset palkkakulut Kehitysvammaisten Tukiliitto ry avustukset STEA Hallinto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa

Startup Refugees -miehet pummasivat ja saivat STEA-avustusta 180 000 euroa – ministeri Mattila jakaa miljoonia maahanmuutolle ja monikulttuurille

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Suomen Somalia-verkosto sai tukea järjestöavustajan palkkaamista varten – hakee nyt avustajaa, jolle ei makseta palkkaa
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää